Vauva (markkina) raivoaa, mitä tehdä?
Olen monesti törmännyt työpaikkailmoituksiin, joissa on maininta ’‘etsitään henkilöä, jolta löytyy paineensietokykyä ja kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa.’’ Tämä lause soi yleensä päässäni kun ajan Tuusulanväylää pitkin kaupasta kohti kotia samalla kun meidän viisikuinen on päättänyt, että autossa istuminen ei ole hänen mieleensä ja keskellä Tuusulanväylää voisi olla hyvä aika syödä, mikä yleensä tarkoittaa takapenkin huutokonserttia. Itse yritän keskittyä samalla siihen, että ajan turvallisesti, mutta samalla tarpeeksi nopeasti, jotta pääsemme pian kotiin. Kotipihassa puran auton mahdollisimman nopeasti, laitan kylmää vaativat elintarvikkeet jääkaappiin salamannopeudella ja sen jälkeen siirryn maksimaalisella nopeudella ruokkimaan vauvaa. Mikäli joskus olen tilanteessa, jossa minulta kysyttäisi paineensietokyvystä tai muuttuvissa tilanteissa toimimisesta, vastaukseni olisi yksinkertaisesti ‘’olen äiti.’’ Mikään aikaisempi, työskentely sosiaalityöntekijänä lastensuojelussa, liikkeenjohdon konsulttina yrityksessä tai asuntosijoittajana, ei ole opettanut yhtä konkreettisesti, mitä paineensietokyky tarkoittaa.
Kuvanottamishetkellä vauvamme oli kolmen kuukauden ikäinen ja pienellä soveltamisella, pääsimme treenaamaan yhdessä Kreikan lomalla.
Jos vauva olisi pomoni, olisin sopeutumisen maailmanmestari
Näiden viiden kuukauden aikana ihan pienestä vastasyntyneestä on kasvanut vuorovaikuttava hymyilevä tyttö, mikä on tarkoittanut sopeutumista uusiin tilanteisiin niin kuukausi- kuin viikkotasolla. Monesti työpaikoillakin asiat muuttuvat vuosien kuluessa, mikä ei aina saa positiivista vastaanottoa työyhteisöltä. Kun asioita on tehty vuosikaudet samalla tavalla, muutos työssä vaatii sopeutumista. Tämä sama vertaus sopii mielestäni erittäin hyvin tämän hetkiseen työhöni, vauvan kanssa kotona olemiseen. Vauvan kasvaessa asiat muuttuvat ja myös itse täytyy jatkuvasti pohtia, miten missäkin tilanteessa tulisi toimia ja luoda tarpeeksi toimiva systeemi. Ja jos jokin, niin tämä on ehdottomasti opettanut mukautuvaisuutta sekä uusien asioiden omaksumista. Työ kestää 24 tuntia vuorokaudessa, joten tilaisuuksia oppia on onneksi monia, jos jokin kerta ei onnistu täydellisesti. Tälläkin hetkellä mieheni on vaunulenkillä menossa kauppaan ostamaan meille karkkia, sillä vauva ei ole tällä viikolla suostunut nukahtamaan omaan sänkyyn. Huomenna siis uusi yritys omaan sänkyyn nukahtamisen osalta. Tämä on mielestäni myös lohdullista ja hyvin sovellettavissa muutenkin työelämään - armollisuutta itseä sekä muita kohtaan.
Sopeutumisen ja mukautuvuuden lisäksi pienen tytön kasvamisen seuraaminen on vienyt sen tosiasian ääreen, että jos jotakin haluaa oppia, on pakko harjoitella paljon. Jos puhutaan ihan pelkästään liikkumaan oppimisesta, vauva tekee sitä koko ajan ja ei luovuta. Tämä on ainakin itselle ollut hyvä muistutus siitä, että haluamansa eteen on tehtävä paljon töitä ja luovuttamatta. Mielestäni onkin ollut erittäin motivoivaa seurata pienen tytön treenejä ja itsekin palata peruslähtökohtiin kaiken osalta.
Miten lapsen kasvattaminen ja asuntosijoittaminen liittyvät toisiinsa?
Sopeutuminen ja nopea reagointi ovat teemoina olleet lapsen kasvatuksen lisäksi erittäin läsnä meidän asuntohankkeissa ja projekteissa. Korkojen nousun ja talouden hidastumisen myötä, moni strategia ja toimintatapa asuntosijoittamisessa on muuttunut täysin ja aiheuttanut meille ja muillekin syitä sopeutumiseen ja nopeaankin reagointiin. Meidän kohdalla silloin, kun olemme reagoineet nopeasti, olemme pystyneet välttämään suurimmat tappiot ja toisaalta olemme myös joutuneet oppimaan siitä, kun kurssin muutoksia ei ole joko ehditty tai pystytty tekemään. Onnistumiset nopean reagoinnin suhteen ovat meillä näyttäytyneet esimerkiksi niin, että kesällä 2022 korkojen nousun käynnistyttyä, mieheni Aarne kysyi minulta “myydäänkö Lauttasaaren kaksio”, jota olimme ajatelleet pitää pidemmän aikaa omistuksessa. Olimme asuneet tässä ihanassa kaksiossa kaksi vuotta, remontoineet asunnon täysin ja sillä hetkellä asunnossa asui kaksi erittäin luotettavaa ja mukavaa vuokralaista. Ainoa ongelma oli se, että vaikka asunnon lainoitusmäärä oli 73 % suhteessa sen hetkiseen markkinahintaan, ei sitä oltu korkosuojattu. Kassavirta verojen jälkeen oli sen hetkisessä korkomarkkinassa jo hieman negatiivinen. Korkojen nopean nousun jälkeen nykytilanteessa olisi asunnon omistamisen ja vuokraamisen ilosta pitänyt maksaa vuositasolla tuhansia omasta kassasta. Keskustelimme että mikäli Aarne löytäisi ostajan tälle kaksiolle meille järkevään hintaan, voisimme myydä sen. Mieheni teki työtä käskettyä ja onnistui löytämään kiinnostuneen ostajan ja saimme kaupat tehtyä ilman välityspalkkioita ja myimme asunnon valmiiksi vuokrattuna heinäkuussa 2022. Kirjoitushetkellä vastaava temppu olisi tuskin onnistunut (ainakaan samalla hinnalla) ja kärvistelisimme nyt asunnon kanssa, joka itsessään olisi edelleen arvokas ja vaivaton omistaa, mutta samalla erittäin kallis omistaa.
Edellä mainitun esimerkin lisäksi meilläkin on ollut hankkeita, joissa emme reagoineet riittävän nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Meille käynnissä oleva vauvavuosi ja kuluneet puolitoista vuotta ovat opettaneet, että vaikka elämässä tapahtuu erilaisia muutoksia, kettärällä, sopeutuvalla ja armollisella lähestymistavalla niistä kaikista selviää.
Jaan elämäämme ja projektejamme Instagram-tilillämme, joten tervetuloa seuraamaan meitä myös sitä kautta.
