11 ylimääräistä hoitovastiketta: mihin niitä kerättiin?

Meidän asunnoillemme kohdistui tänä vuonna yksitoista ylimääräistä hoitovastiketta. Hesarikin haastatteli minua aiheesta (tilaajille).

Nämä ylimääräiset hoitovastikkeet tulivat yhtiökokousten nuijittaviksi (yritän aina osallistua jokaiseen ja jaan huomioita kevään yhtiökokouksista huomioita Taloushaukka-Instagramissani). Näiden lisäksi kaikissa taloyhtiöissämme on annettu hallitukselle valtuudet periä enintään kahden kuukauden ylimääräinen hoitovastike, jos taloustilanne niin vaatii. Tämä on yleinen käytäntö.

 Vuosi on hyvä esimerkki siitä, ettei asuntosijoittamisen kuluja voi aina ennalta arvioida, eikä varsinkaan vuosien päähän. Asuntosijoittajan on hyvä pitää puskurit kunnossa.

Mihin ylimääräisiä hoitovastikkeita meiltä oikein kerättiin?

Pienet investoinnit ja korjaukset

Tehdään tämä nyt heti selväksi. En vastusta ylimääräisten vastikkeiden keräämistä. Jos vaihtoehtona on jättää paikat rempalleen ja jokin asia korjaamatta, kannatan aina ylimääräisen hoitovastikkeen keräämistä. Ylimääräisen hoitovastikkeen kerääminen voi olla hyvä tapa rahoittaa vaikkapa jäteaseman uudistus. Pankkilainaa ei näin pieneen projektiin kannata ottaa lainan kulujen vuoksi, ja toisaalta jäteaseman uusiminen voi olla liian iso pala rahoittaa korjausbudjetista. 

Isommat investoinnit

Nyt, kun lainaraha on kallista ja joissain yhtiöissä ilmeisesti myös hankalasti saatavaa, yhtiöissä on puntaroitu, voitaisiinko isommatkin korjaukset rahoittaa suoraan osakkaiden taskusta. Eräässä yhtiössä päädyttiin kolmen ylimääräisen hoitovastikkeen keräämiseen tulevaa lämmönvaihtimen vaihtoa ajatellen. Itsehän ehdotin tässä yhtiössä vastikkeiden nostoa jo viime vuonna, sillä lämmönvaihdinasia oli tiedossa. Pienten asuntojen omistajana ja sijoittajana ylimääräiset vastikkeet eivät ole ongelma minulle. Pyrin kutenkin aina pitämään yllä keskustelua siitä, mitä tällaiset äkilliset nostot aiheuttavat isojen asuntojen pienituloisille eläkeläisille.

Kasvaneet hoitokulut

Hoitokulut ovat nousseet lähes jokaisessa yhtiössä. Kasvaneita kuluja ei mielestäni pitäisi paikata ylimääräisillä vastikkeilla vaan yksinkertaisesti hoitovastiketta korottamalla. Jos ylimääräisiä hoitovastikkeita joudutaan keräämään joka vuosi, on selvää, ettei budjetti ole ajan tasalla. Törmäsin tänä keväänä tilanteeseen, joka saattaa olla yhteydessä talouden huonoon tilanteeseen yleisemmin: ns. ”perus”hoitovastiketta ei haluttu korottaa, jotta yhtiössä myytävänä olevat asunnot näyttäisivät paperilla paremmalta. Näin syksymmällä voi todeta, että taktiikka ilmeisesti toimi: talossa pitkään myynnissä olleet (isot) asunnot menivät lopulta kaupaksi.

Yllättävät korjauskulut

Tyypillinen tilanne, jossa ylimääräisiä hoitovastikkeita tarvitaan, ovat vesivahinkokorjaukset. Tällaisia tuli yhdessä yhtiössä, ja yhtiökokouksessa oli selvää, että näiden ylimääräisten kulujen paikkaamiseksi on perittävä ylimääräisiä hoitovastikkeita. Taloyhtiön vakuutus ei korvannut vahinkoa jossa vanha vesieriste oli pettänyt.

Huono taloudenpito

Joskus ylimääräisten hoitovastikkeiden nuijimisessa on kyse huonosta taloudenpidosta. Rahat ovat valuneet läpi sormien. Jos näin on käynyt, haluan ehdottomasti aina kysyä, miksi budjetti ei ole pitänyt. Joskus ongelmat käyvät ilmi yhtiökokouskutsun mukana tulevasta tilinpäätöksestä, joskus eivät. Siksi silmäilen AINA kokouskutsun mukana tulevat tilinpäätöksen ja budjettiesityksen.

Tänä syksynä järkkäilen kahdet Vaurastu ja verkostoidu -afterworkit, Helsingissä ja Oulussa, joissa pureudutaan nimenomaan taloyhtiön papereihin ja siihen, millainen on hyvä sijoituskohde. Molempien aftereiden 39 euron lipunhintaan sisältyy myös Vastuullinen vuokranantaja -kirjamme.

29.10.2025 Miten luetaan taloyhtiön papereita, Mannerheimintie 25, Helsinki

18.11.2025 Sijoitusasunnon ostaminen by Naapurikodit Anniina ja Jesse, Bo LKV, Oulu