Jo rutinoituneena googlen käyttäjänä en liiemmin aluksi hoksannut edes perehtyä uusien innovaatioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, kunnes yksi ilta viikkojen twitter -hehkutuksen seuraamiseen kyllästyttyäni tartuin härkää sarvista ja avasin OpenAI:n kehittämän ChatGPT:n ilmaisversion 3.5. Hetken ohjelmaa pyöriteltyäni huomasin saman kuin monet ns early adopterit ennen minua – tämähän toimii.

Mikä se ChatGPT sitten on?

ChatGPT on kehitetty OpenAI:n toimesta ja se perustuu GPT-arkkitehtuuriin (Generative Pre-trained Transformer). GPT kykenee tuottamaan luonnollista kieltä, vastaamaan kysymyksiin ja suorittamaan erilaisia kielitieteen tehtäviä, kuten kääntämistä ja tiivistämistä. Lisäksi se on koulutettu valtavalla määrällä dataa, jonka ansiosta se pystyy vastaamaan monenlaisiin kysymyksiin ja tehtäviin.

Tällä hetkellä GPT:stä on saatavilla ilmaisversio 3.5 sekä maksullinen versio GPT-4. Itse olen tähän mennessä käyttänyt pelkästään ilmaisversiota, enkä näin ollen osaa vielä ottaa kantaa näiden versioiden erilaisuuteen.

Omien sanojensa mukaan GPT:llä on monia sovellusalueita, kuten asiakaspalvelu, henkilökohtainen avustaja, tiedonhaku, kääntäminen ja paljon muuta. Itse olen käyttänyt sitä esimerkiksi tiedonhakuun ja erilaisten päivittäisten rutiinitehtävien suorittamiseen. Eli käytännössä google hakukone 2.0 ja assari samassa paketissa.

GPT:n ehkä paras puoli on sen oppiminen, sillä se pystyy oppimaan käyttäjistään ja antamaan vastauksia, jotka vastaavat käyttäjän henkilökohtaisia tarpeita. Se pystyy käsittelemään monimutkaisia tietomalleja ja arvioimaan käyttäjän tietotasoa antaen näin vastauksia, jotka ovat helposti ymmärrettävissä. Toisin sanoen, mitä kauemmin sitä käyttää, sitä paremmin se toimii juuri omiin tarpeisiin.

Eikö perinteinen googlehaku toimi ihan hyvin?

Molemmat, Google ja ChatGPT, hyödyntävät tekoälyä ja koneoppimista tiedonhaun parantamiseksi, mutta niiden toimintaperiaatteissa on merkittäviä eroja.

Google-hakukone käyttää hakukyselyitä, jotka koostuvat yleensä muutamasta avainsanasta. Google etsii sitten verkkosivustoja, jotka sisältävät kyseisiä avainsanoja, ja tarjoaa käyttäjälle luettelon sivustoista, joissa kyseiset avainsanat esiintyvät. Google käyttää myös muita tekijöitä, kuten sivuston auktoriteettia ja aikaisempaa käyttäytymistä, määrittääkseen sivustojen sijoitusta hakutuloksissa.

GPT puolestaan käyttää ”luonnollisen kielen käsittelyä”, mikä tarkoittaa, että käyttäjä voi esittää kysymyksen tai antaa haun aiheen tavallisella kielellä ilman tiettyjä avainsanoja. Se ymmärtää kysymyksen tai haun tarkoituksen ja etsii vastaavia vastauksia tai tietoja. GPT pystyy myös ymmärtämään monimutkaisia kysymyksiä ja antamaan vastauksia, joita ei välttämättä löydy yksinkertaisista avainsanoista.

Toisin kuin Google-hakukone, GPT voi myös oppia uutta tietoa. Se on koulutettu monipuolisesti eri aihealueilta, ja se pystyy parantamaan vastauksiaan jokaisen käyttäjän kanssa käydyn keskustelun avulla. Katsotaan esimerkki toimintatapojen eroista:

Päätin etsiä vuokravälittäjää Tampereen alueelta. Laadin GPT:lle alla olevan kuvan mukaisen tehtävän listata hyviä vuokravälittäjiä Tampereen alueella:

Kuten huomaamme, tulokset eivät olleet kovin mairittelevia, sillä seassa on myös muita toimijoita kuin välitysliikkeitä. Niinpä ohjeistin GPT:tä uudelleen:

Tulokset muuttuivat hieman, mutta jäivät edelleen puutteellisiksi, sillä listalla on SATO:n ja Vuokraoven kaltaisia toimijoita. Jatketaan:

Bingo! Nyt sainkin jo hieman paremman listan, sillä se sisältää pelkästään välitysfirmoja. Seuraavaksi pyysin GPT:tä hakemaan arvostelut:

Ja näin sain jonkinlaisen listan sekä rankingin kolmesta toimijasta, minkä pohjalta voisimme lähteä valitsemaan vuokravälittäjää Tampereelle. Kuten yllä olevasta esimerkistä huomaa, GPT:n kanssa voi keskustella ja ohjata sitä oikeaan suuntaan halutun tuloksen saamiseksi. Tämä eroaa huomattavasti googlen hakukoneen toimintatavasta, jossa halutun tuloksen saaminen perustuu avainsanojen muuttamiseen:

Kuten näemme, googlehaulla ensimmäinen tulos on avainsanoille ja juuri minulle kohdistettu mainos ja loput yritysten profiileja, joista näemme sijainnin kartalla sekä arvostelut. Jos tulokseni ei olisi mieleinen, lähtisin vain hakemaan erilaisilla hakusanoilla ja toivoisin erilaista tulosta.

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että Google-hakukone on edelleen tehokas työkalu tiedonhakuun avainsanoilla, kun taas ChatGPT soveltuu hieman haastavampaan tiedon etsintään, sillä se pystyy ymmärtämään käyttäjän tarkoituksen ja antamaan vastauksia monimutkaisiinkin kysymyksiin.

Esimerkiksi kiinteistönvälityksessä GPT voi luoda ilmoituksen esittelytekstin hyvinkin tarkasti vain muutamissa sekunneissa, kunhan tehtävän osaa muotoilla oikein ja riittävän tarkasti. Käytännössä GPT:n käytöllä saa siis itselleen palkattua todella nopean ja tehokkaan assarin ilmaiseksi tai muutaman kympin kuukausihinnalla. Kuulostaa hyvältä, eikö.

Oman suppean kokemuksen perusteella GPT:stä on eniten hyötyä tiedonhaussa, rutiinitehtävien ulkoistamisessa sekä erilaisten kirjoitusten tai asiakirjojen laatimisessa. Se säästää rutkasti aikaa ja vaivaa, kun ei tarvitse itse kahlata miljoonia verkkosivuja tai artikkeleita vaan ne saa haettua yhdellä tai parilla oikein muotoillulla tehtävällä.

On mielenkiintoista seurata miten työelämä ja erityisesti tietotyö tulee muuttumaan lähivuosina tekoälyn kehittymisen myötä, sillä kilpajuoksu on nyt totisesti startannut.

Uskon, että tulemme näkemään aiheen ympärillä yhä nopeampaa kehitystä, joka avaa teknologiaa pelkäämättömille loistavia mahdollisuuksia nostaa tekeminen uudelle tasolle - oli se mitä vain.

Ps. Päivittäistä sähläämistäni voi seurata parhaiten instagramin kautta. Jos yhtään ylläolevat aiheet kiinnostavat, heitä ihmeessä viestiä niin vaihdellaan ajatuksia