Villejä veikkauksia pörssin loppuvuoteen yhtiöiden q2 tulosten perusteella

Tätä pörssivuotta on enää nelisen kuukautta jäljellä, huhhuh, miten nopeasti aika lopulta mennyt nyt tänä eriskummallisena vuotenakin. Miltä pörssin loppuvuosi näyttää? Tähän ei kukaan tiedä vastauksia, mutta veikkauksia ja arveluita voi jokainen esittää oman analyysinsä pohjalta. Tässä kirjoituksessa nostan esiin omia näkemyksiä erityisesti niiden yhtiöiden osalta, joita voidaan pitää toisen vuosineljänneksen tulosyllättäjinä. Suosittelen pitämään mielessä, että moni yhtiö ei halunnut esittää näkemyksiä loppuvuodesta, sillä niin paljon ulkoisessa toimintaympäristössä on vielä epävarmuutta.

Itse jaoin yhtiöiden onnistuneet tulokset viiteen eri kategoriaan (tämä tietenkin keinotekoista, saman yhtiön voisi tokilokeroida useampaan): Kustannussäästö, kotoilu ’edullista kuluttamista', digitalisaatio ja verkkokauppa ja totutut laatuyhtiöt- kategorioihin. Etsin myös kirjoituksessa mainittujen osakkeiden tämän hetkiset keskimääräiset tavoitehinnat MarketScreener-sivustolta ja viimeisimmät kurssit perjantailta (4.9). (HUOM! Vaikuttaa, että MarketScreener arvottaa osakkeiden hintoja alhaisemmaksi kuin muutamat suomalaiset analyysitahot, joten jos olet kiinnostunut osakkeista, niin kehotan tutustumaan monipuolisesti eri arvioihin ennen kuin teet mahdollisia ostopäätöksiä. )

KUSTANNUSSÄÄSTÖ

Useammalla yhtiöllä liikevaihto pienentyi, mutta liikevoitto ei samassa suhteessa vähentynyt. Kriisin aikana suomalaiset yhtiöt onnistuivat todella nopeasti sopeuttamaan toimintaansa. Säästöjä tuli mm. matkakuluista, henkilöstökuluja saatiin pienennettyä työntekijöitä lomauttamalla, lomautuskäytäntö on Suomessa tehty suhteellisen helposti. Muutamat yhtiöt raportoivat matalan kulurakenteen johdosta jopa voimakkaasta kannattavuuden parantumisesta.

Esimerkkinä kustannussäästöjä hyödyntäneestä yhtiöistä on esimerkiksi Alma Media. Alma Median liikevaihto tuli 12milj. euroa alaspäin, mutta liikevoitto vain 2milj. Tässäkin Tj.  Kai Telanne kiitteli nopeita sopeutustoimia, joita yhtiö on aiemminkin jo harjoittanut. Jos sijoittaa kiinnostaa hyvä tuottoinen osinko-osake, niin Alma Media voi olla hyvä vaihtoehto, sillä se on tarjonnut viime vuosien ajan kasvavaa osinkoa ja taitaa tällä hetkellä on nettovelaton yhtiö. Analyytikkojen (MarketScreener) keskimääräinen tavoitehinta on 8,07e ja  osake päättyi pe  4.9 hintaan 7,48e.

Toinen hyvä esimerkki on Marimekko, jota on kehuttu ketteryydestä, jolla se onnistui reagoimaan toimintaympäristön rajuihin muutoksiin.  Marimekko joutui turvautumaan myymälöiden sulkeutumiseen ja lomautuksiin, mutta liikevaihdon pudotessa kannattavuutta tuki esimerkiksi yhtiön keväällä aloittama kiinteiden kulujen säästöohjelma, tuotevalikoiman optimointi ja lisenssituottojen kasvu. Nämä ripeät toimet näyttävät vahvistaneen sijoittajien uskoa yrityksen johtoon ja osake onkin ollut noususuunnassa. Analyytikkojen (MarketScreener) suosittelema keskimääräinen tavoitehinta 31,67e ja pe 4.9 päätöshinta oli 33,20.

Villejä veikkauksia lähitulevaisuuden suhteen: Nämä kulusäästöt tulevat varmasti vielä loppuvuoden aikana jatkumaan –  toki toivottavasti ei lomautuksina. Kulujen karsimista vaaditaan erityisesti matkailualan toimijoilta. Selvää kuitenkin on, että ajan kuluessa nämä sopeutumistoimet on käytetty loppuun, ja uutta matoa olisi saatava koukkuun. Kannattavuutta voi parantaa vain tiettyyn pisteeseen asti kuluja karsimalla, mutta pitkän ajan menestykselle oleellista on saada kasvu uudestaan käyntiin. Ja kasvua saadaan sillä, että kuluttajan luottavat omaan talouteensa ja lähtevät uskaltavat lähteä kuluttamaan. Osittain huolestuttavaa tässä on myös se, jos kuluja on karsittu investointeja jäädyttämällä. Yllä mainittujen kahden yhtiön osalta tulevaisuuden kasvua Alma Media voi saada esimerkiksi yrityskauppojen kautta ja toisaalta Marimekolla tasaista tuottoa tuo lisenssituotot.

KOTOILU NOUSI SUOSIOON

Tähän kategoriaan kuuluu useampi yhtiö, joiden liikevaihto kasvoi huomattavasti, ja jopa positiivisia tulosvaroituksia annettiin ennakkoon. Todelliset yllättäjät olivat erityisesti Tikkurila, Fiskars ja Harvia. Myös Kesko voidaan lukea tähän kategoriaan. Tämän kategoriaan yhtiöt saivat buustia siitä, että ihmiset viettivät yhä enemmän aikaa kotona: sisustamiseen ja remontointiin oli nyt aikaa ja ehkäpä kesälomareissuihin varatut rahat saivat täten uuden käyttötarkoituksen.

Fiskarsin liikevaihto ja kannattavuus paranivat selvästi vertailukaudesta, liikevaihto kasvoi 6 prosenttia. Tämä oli itse asiassa hyvin yllättävä tulos, sillä yhtiö sulki pahimman kriisin aikana myymälöitään väliaikaisesti Suomen lisäksi muutamalla muulla markkinalla, tämän johdosta Vita-liiketoimintayksikön (sisältää premium- ja luksustuotteita kattaus-, lasi- ja sisustuskategorioissa) liikevaihto laski, mutta tätä paikkasi Terra-liiketoimintayksikön vahva kasvu (+23 prosenttia), jonka tarjontaa kuuluu esimerkiksi puutarha- ja kastelukategoria sekä Crea-segmentti (+16 prosenttia), joka tarjoaa saksia ja ompelutuotteita. Edellisten kategorioiden osalta Fiskars teki hyvää tulosta Pohjois-Amerikassa. Hyvä tulos vaikuttaa olleen yllätys myös yhtiölle itselleen, sillä Q1-tulosjulkistuksen yhteydessä varoitteli pandemian vaikutuksista. Tällä hetkellä Fiskarssin keskimääräinen tavoitehinta (MarketSceener) on 15,50e ja pe 4.9 osake sulkeutui hintaan 15,10e.

Tikkurila antoi heinäkuun alussa positiivisen tulosvaroituksen, joten kovia lukemia osattiin odottaa; liiketulos nousi yli 50 prosenttia huhti-kesäkuussa. Tj. Elisa Markula kertoi kannattavuuden parantumisen taustalla olleen ennen kaikkea neljänneksen lopun poikkeuksellisen kova kuluttajamyynti kaikilla Tikkurilan päämarkkina-alueilla. Tällä hetkellä Tikkurilan keskimääräinen tavoitehinta (MarketSceener) on 9,75 ja pe 4.9 osake sulkeutui hintaan 11,96e.

Harviaa olen jo hieman sivunnutkin aiemmissa kirjoituksissa ja Facebookin –sivuilla. Harvia ennakoi itse, että pandemia saattoi ’ennakoivasti’ luoda kysyntää, jota sekä kuluttaja- ja yritysasiakkaat olivat varanneet myöhempään ajankohtaan. Kuuntelin yhtiön tulosjulkistuksen ja toimitusjohtaja hehkutti nimenomaan sitä kuinka vahvaa kasvu oli nimenomaisesti Pohjois-Amerikassa. Tällä hetkellä Harvian keskimääräinen tavoitehinta (MarketSceener) on 16,00e ja pe 4.9 osake sulkeutui hintaan 15,30e.

(Myös Keskolla rakentaminen ja talotekniikka teki hyvää tulosta (alla mainittavan päivittäistavaraverkkokaupan lisäksi), mutta sitä käsittelen seuraavan kategorian alla.)

Villejä veikkauksia lähitulevaisuuden suhteen: Voiko jopa sanoa, että Fiskarssille ja Tikkurilla pandemia tarjosi jopa uutta buustia, sillä molemmillahan on ollut hieman haasteita viimeisten vuosien aikana? Yksityissijoittajan kannattaa kuitenkin muistaa suhtautua varauksella siihen kuinka kestävästä kasvusta on kyse, sillä erityisesti Tikkurila huomioden; sen liikevaihdosta yli 80 prosenttia tulee Suomesta, Venäjältä, Ruotsista ja Puolasta ja kaikissa näissä maissa bk:nt odotetaan laskevan tänä vuonna. Eli, Tikkurilan kannattavuus on parantunut selvästi parin heikon vuoden jälkeen, mutta pitkän aikavälin tuloskasvunäkymille suurin hidaste on vaisut päämarkkinoiden kasvunäkymät. Ja toisaalta, rajansa kait se remonteilla, joten jääkö Tikkurilan nousu vaan kananlennoksi? Fiskarsilla on nyt tuhannen taalan paikka siinä miten saa puutarhaintoilun kuluttajien parissa säilymään myös silloin, kun ajankäytöstä kilpailee etelän lomamatkat?  Myös Kaakkois-Aasiassa uskoisi olevan kasvavaa kysyntää, sillä erilaiset ’urban farming’ konseptit ovat siellä kasvussa. Jos Fiskars osaa nyt pelata korttinsa hyvin, niin nousi jatkuakin. Fiskarsin osalta kannattaa myös muistaa, että siellä on aloittamassa uusi tj.  Nathalie Ahlström, joten jotain uutta voinee odottaa. Harvian osalta toivon kasvun jatkuvan ja positiivisia odotuksia luo vahvan jalansijan saaminen Pohjois-Amerikan kilpailuilta markkinoita. Euroopan osalta yhtiöllä vahvaa toimintaa Saksassa, jossa on käsittääkseni jonkinlaista spa-buumia käynnissä, eli voisiko todeta hyvältä näyttää? Mutta onko osakkeen arvostus kasvanut silti liian nopein harppauksin?

’EDULLISIA’ VAIHTOEHTOJA TARJOAVAT

Koronaepidemia on Suomessa, kuten muuallakin maailmassa tuonut eroja esille eri kauppaketjujen välillä. Siinä missä Jenkeissä Macy’s vs. Target kurssit ovat kehittyneet eri tahtiin, niin Suomessa on nähty Stockmannin ja Tokmannin erilaiset kurssikehitykset. Tokmanni on tehnyt ennätystulosta, kun taas Stockman on hakeutunut yrityssaneeraukseen. Tämä kertoo mielenkiintoista dataa kuluttajien valinnoista kriisin keskellä – toisaalta tulee huomioida, että yhtiöiden tuoteportfoliot ovat erilaisia ja Tokmanni pihakalusteet, remonttivälineet yms. käyvät hyvin yhteen myös aiemmin mainitun ’kotoilukategorian’ kanssa. Kuitenkin, tämä kriisi on pistävät kuluttajamarkkinoilla toimivat yritykset miettimään missä määrin ns. premium-segmentille on yhä kasvua luvassa. (Toki täytyy huomioida, että Stockmannilla ollut vaikeuksia jo pidempään aikaan, mutta koronakevät ikään kuin toimia kirsikkana kakun päällä). Tokmanni hyvät tulokset ovat nostaneet osakkeen hintaa ja tällä hetkellä keskimääräinen tavoitehinta (MarketSceener) on 18,23e ja pe 4.9 osake sulkeutui hintaan 14,56e. (Stockmann on nyt siinä tilanteessa, että sen osakekohtaisia hintoja en edes lähtenyt katsomaan).

Tähän samaan kategoriaan itse sisällytän myös käytettyjä autoja myyvän Kamuxin. Yhtiön toisen kvartaalin tulos oli sen historian paras, vaikka liikevaihto laski noin 4 prosenttia, niin oikaistu liikevoitto nousi 6,8miljoonaan euroon vertailukauden 6,7miljoonasta eurosta. Keskimääräinen tavoitehinta osakkeelle (MarketSceener) on 11,50 ja pe 4.9 osake sulkeutui hintaan 9,61e.

Villejä veikkauksia lähitulevaisuuden suhteen: Hmm.. Tokmanni on mielestäni saanut brändikuvaansa parannettua myös nuorempien kuluttajien parissa. Uskon, että yhtiö on löytänyt uutta asiakaskuntaa nyt tämän vuoden aikana ja itse uskon vahvan kasvun jatkuvan. Olettaisin myös, että yhtiö on saanut houkuteltua uusia osakkeenomistajia. Kamuxiin – ja ylipäätänsä autokauppaan – en ole juurikaan itse perehtynyt. Yhtiöllä vaikuttaa olevan kunnianhimoiset kasvusuunnitelmat uusien myymälöiden avaamisesta muutaman seuraavan vuoden aikana markkina-alueilleen (Suomi, Ruotsi, Saksa), mutta tämä autobisness on varmasti riippuvainen siitä miten kuluttajien yleinen ostokyky kehittyy.

DIGITALISAATIO JA VERKKOKAUPPA

Kuten kaikki varmasti ovat huomanneet, niin tämä vuosi on tuonut aimo harppauksen (yhteiskunnan) digitalisoitumiseen maailman laajuisesti. Jenkeissä technoyritykset ovat nousseet huimasti, ja Euroopasta meiltä puuttuu yhtä vahvat toimijat. Mutta, toki Helsingin pörssistä löytyy niitäkin yhtiöitä, joita digitalisaatio on vienyt hyviin tuloksiin.

Keskon mainitsin jo tuolla kotoilukategorissa. Sen voisi nähdä myös tämän kategorian alla, sillä koronakriisi toi uutta nostetta päivittäistavarakauppaan. Verkkokauppa on kasvanut päivittäistavaramyynnissä merkittävästi, sillä pahimman koronpiikin jälkeen verkkokaupan kasvu oli kesäkuussa edelleen yli 500 %, ja  yhtiön mukaan se on onnistunut vastaamaan nopeaan kysynnän kasvuun kilpailijoita paremmin. Hyvät tulokset ovat nostaneet osakkeen hintaa, keskimääräinen tavoitehinta osakkeelle (MarketSceener) on 16,38e ja pe 4.9 osake sulkeutui hintaan 18,65e.

Myös pakkausvalmistaja Huhtamäen itse sisällytän tämän kategorian alle, sillä se on yksi maailman johtavista noutoruuan ja elintarvikkeiden pakkausratkaisujen toimittaja. Siinä missä erityisesti Pohjois-Amerikan markkinoilla vahvistui erityisesti nk. autokaistaruokailu, jossa tulos vahvistui vertailukauteen verrattuna, niin Euroopassa hyvää tulosta tahkottiin kotiinkuljetuksista – ja tämän tätä kautta liitän tähän verkkokauppabuumiin, josta Huhtamäki myös välillisesti hyötyi. Keskimääräinen tavoitehinta osakkeelle (MarketSceener) on 41,80e ja pe 4.9 osake sulkeutui hintaan 40,10e.

Elisan olettaisi hyötyneen digitalisaatiosta, yhtiö tekikin tasaisen vahvaa tulosta, joskaan ei mitään isoa pomppua tuloksissa ollut. Itse hieman hämmästyin, että analyysien mukaan (Inderes) pieni liikevaihdon kasvu (2 prosenttia) vertailukaudesta johtui lähinnä Polystar-kaupan vetämänä sekä laitemyynnin ja Viron liiketoiminnan kasvusta. Liikevaihtoa sen sijaan heikensi perinteisten kiinteän verkon palvelujen käytön ja liittymämäärän sekä kotimaan digitaalisten palveluiden käytön vähentyminen. Epävarmuutta on myös nähtävillä myös yritysasiakasliiketoiminnassa, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla. Elisa on kuitenkin tunnettu vahvasta osingonmaksukyvystään, ja se varmastikin yhä sijoittajia kiinnostaa. Keskimääräinen tavoitehinta osakkeelle (MarketSceener) on 47,12e ja pe 4.9 osake sulkeutui hintaan 48,33e.

Villejä veikkauksia lähitulevaisuuden suhteen: Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, se on selvä, ja varmasti tuo yrityksille jatkossakin paljon etuja, ja moni kuluttajamarkkinoilla toimivalla yhtiöllä on nyt näytön paikka miten hyvin onnistuu luomaan asiakkailleen hyvät digitaaliset palvelut. Kolme yllämainittua yritystä; uskon niiden vahvan menestyksen jatkuvan. Elisasta itse en henkilökohtaisesti ole niin kiinnostunut, koska ainakin vielä tällä hetkellä, siltä puuttuu se globaali ulottuvuus. Toki Keskokaan ei nyt globaaleilla markkinoilla toimi, mutta yhtiön kasvua lähimarkkinoilla on ollut ilo seurata. Huhtamäki on mielestäni yksi tulevaisuuden ’varmoista’ menestyjistä, ja hyviä tuloksia voidaan olettaa.

TOTUTUT LAATUYHTIÖT

Helsingin pörssistä tulee mainita hyvinä koronaselviytyjinä myös totutut laatuyhtiöt, kuten Orion, Neste ja Kone – joiden kaikkia tuloksia jo aiemmissa kirjoituksissani olenkin käsitellyt, ks. 17.7 ja 24.7 päivätyt kirjoitukset. li, etenen näiden yhtiöiden osalta suoraan tavoitehinta, nykykurssi ja villit veikkaukset lähitulevaisuuden suhteen osioon. Keskimääräinen tavoitehinta Koneen osakkeelle (MarketSceener) on tällä hetkellä 58,05e ja pe 4.9 osake sulkeutui hintaan 70,30e. Orionin keskimääräinen tavoitehinta osakkeelle (MarketSceener) huitelee 47,12e ja pe 4.9 osake sulkeutui hintaan 48,33e. Nesteelle MarketScreenerin analyytikkojen asettama keskimääräinen tavoitehinta on 43,14e ja osake sulkeutui pe 4.9 hintaan 44,96e.

Villejä veikkauksia lähitulevaisuuden suhteen: Koneen notkahdus jäi pelättyä pienemmäksi, kun keskeinen markkina-alue Kiina toipui nopeasti V:een muotoiseen kasvuun. Ja elinkaarimainen palveluliiketoiminta myös tuo mukavasti tasaista kassavirtaa koneelle. Koneen liiketoimintaa tulee vahvasti kaupungistumista, ja itse uskon hyvän tuloksen jatkuvan (toki jokainen voi miettiä onko osake yliarvostettu nykyhinnallaan).  Konehan nousu nyt Euro Stoxx 50-indeksiin ja se tarkoittaa mm. sitä, että käytännössä tietyt institutionaaliset sijoittajat ovat ’pakotettuja’ ostamaan osaketta, joten jännä seurata onko volatiliteettia tulevan vuoden aikana nähtävillä. Orion toimii alalla, jossa kysyntää riittää, uusien lääkkeiden kehitys on kuitenkin erittäin pitkä prosessi ja välillä ei saavuteta tavoitteita, joten alaskirjauksia voi olla luvassa. Neste vahvistui uusiutuvissa ja pystyi peittomaan tällä tulokseen öljysegmentin laskun. Henkilökohtaisesti uskon näihin yhtiöihin ja niiden liiketoimintaa, mutta omaan budjettiin ovat tällä hetkellä liian ’kalliita’.