Sähkönkulutus putosi kolmanneksen – 7 pientä tekoa

Sähkönkulutuksemme pieneni loka-marraskuussa noin kolmanneksen verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon. Ja minä kun olin aina kuvitellut, että olemme taloudellisia sähkönkuluttajia!

Miten tämä oli mahdollista? Käytännössä teimme useita pieniä tekoja.

1980-luvulla rakennettu omakotitalomme lämpiää suoralla sähköllä. Käytännössä lämmitämme taloa syysaikaan joka kolmas päivä ja talvella joka toinen päivä järkälemäisellä, varaavalla takalla. Sähköä tarvitaan ilmalämpöpumppuun, lattialämmityksiin keittiössä, eteisessä, kodinhoitohuoneessa sekä märkätiloissa sekä sähkäpattereihin makuuhuoneissa. Näiden lisäksi erillisessä rakennuksessa sijaitseva työhuoneemme lämpiää sähköllä.

Laskimme lämpötilaa

Laskimme lämpötilaa aikuisten makuuhuoneesta 20 asteesta 19 asteeseen. Muutos oli oikeastaan pelkästään miellyttävä: viileämmässä tuntuu nukkuvan paremmin. Harkinnassa on laskea lämpöä vieläkin enemmän.

Suljimme väliovet

Kodinhoitohuone, johon tullaan talon takaovesta, on viileämpi tila. Suljimme kodinhoitohuoneeseen menevän välioven, samoin kuin tuulikaapin oven ja vaatehuoneen oven. Siis muistutimme itseämme ja toisiamme oikeasti laittamaan oven kiinni. Muutos oli merkittävä, sillä sen tunsi aivan konkreettisesti vedon tunteen vähenemisenä.

Vähensimme saunassakäyntiä

Saunanlämmitys on yksi isoimmista yksittäisistä piikeistä, jotka näkyvät taloudessamme sähkönkulutuksen seuranta-apissa. Ennen saunoimme melko huolettomasti ehkä kerran tai parikin kertaa viikossa. Nyt saunassa on tullut käytyä maksimissaan kerran viikossa, ja se on tuntunut erityisen spesiaalilta. Olen tosin huomannut, että lauteilla tulee joka kerta juteltua sähkön hinnasta!

Nopeat suihkut

Lämminvesivaraajan lämmitys on toinen iso piikki kulutuksessamme. Somessa kiersi haaste, jossa pyrittiin käymään suihkussa parissa minuutissa. Itse en ole kellottanut suihkujani, mutta suosittelen sitä kyllä, sillä ajantajua on vaikea hahmottaa suihkussa. Yhtä kaikki nopea suihku on helppo tapa säästää ja jälleen kerran vain ja ainoastaan tottumiskysymys.

Koneet laulamaan yösähköllä

Vielä lokakuussa astianpesukoneemme ajastinnappi oli rikki. Saimme vinkin tutulta kodinkonekorjaajalta, että sen korjaaminen onnistuu helposti kuumaliimalla. Pesukone ja tiskikone laulavat meillä nykyään yösähköllä: tiskikone puolen yön aikaan ja pesukone juuri ennen seitsemää. Ennen laitoin pyykit koneeseen yleensä ensimmäisenä aamusta, joten tämä on vaatinut vain uuden tavan opettelun. Olen myös vaihtanut pesuohjelman lyhyempään.

Yösähkön käyttö ei tietenkään sähkönkulutusta itsessään vähennä, eikä valitettavasti näy myöskään sähkölaskussa, sillä sähkön hinta on meillä kiivennyt satoja prosentteja viime kuukausina.

Uudet sähkönkäyttötavat ovat tulleet jäädäkseen

Do you have time to talk about electricity prices?” on perheemme uusi vitsi. Jälkikasvukaan ei ole voinut välttyä kuulemasta keskustelujamme sähkön hinnasta. On hyvä, että sähkön hinnasta puhutaan myös lapsen kanssa. Uusi, tiedostavampi sukupolvi on kasvamassa. Tuhlaileva sähkön käyttö tulee tuskin koskaan palaamaan, vaikka hinnat laskisivatkin.

Sitäpaitsi, parhaitenhan oppii opettamalla. Kun pohtii ja perustelee yhdessä lapsen kanssa ja lapselle, tulee myös nitkauttaneeksi omia, pinttyneitä ajatusmaailmojaan.

Mitä varten lämmitän kuutioita?

Isoin sähkösyöppömme on erillisessä rakennuksessa sijaitseva työhuoneemme. Olemme pohtineet työpöytien siirtämistä talveksi talon sisätiloihin. Ensireaktiomme oli: ei ole mahdollista, ei mahdu millään! Pienen pohdinnan jälkeen ajatukset alkoivat raksuttaa uudella tavalla. Kävin muun muassa läpi kodinhoitohuoneen kaappeja miettien, voisiko osan koko kaappirivistä poistaa. Mitä varten oikein lämmitän kuutioita? Anopilta perittyä, käyttämättömäksi jäänyttä yleiskonettako varten, vai kerran viidessä vuodessa tarvittavaa skumppalasiarsenaalia? Haloo! Voin aivan hyvin säilöä kylmiin tiloihin tuollaiset – tai kärrätä kokonaan kierrätykseen.

Sähkön hinta on siis pakottanut katsomaan asioita uusin silmin myös tavaran karsimisen kannalta, enkä pidä tätä ollenkaan huonona asiana. Haluan maksaa sähköstä ihmisiä varten ja arkea sujuvoittaakseni – en tavarakasoja lämmittääkseni! Tavara vaatii tilaa ja huoltoa, kuten kirjoitin ensimmäisessä blogipostauksessani, jossa kerron, kuinka alehaukasta kuoriutui Taloushaukka.

Edellinen
Edellinen

Sukupuolten väliset palkkaerot ja äitiyden vaikutus palkkakehitykseen

Seuraava
Seuraava

Aika ei ole rahaa