Neljän tunnin työpäivä – miten pääsin siihen?

Arvosi näkyvät kalenterissasi ja lompakossasi, sanotaan. En kiistä tätä. Se, mihin panostamme arvokkaimman pääomamme (ja nyt puhun ajasta!), kertoo aidosti siitä, mikä meille on tärkeää.

Aika ja raha ovat resursseja, joissa on paljon samaa. Samalla tavoin kuin raha, myös aika voi kadota johonkin hämärään, yllättävään tai pakolliselta tuntuvaan. Siinä missä jo vuosia sitten tein tuloslaskelmani rahan suhteen, aika on ollut resurssina hyhmäisempi. Lompakko on sen suhteen tyhjä joka ilta nukkumaan mennessä, ja voi olla ettei sitä lopulta käyttänyt ollenkaan niihin asioihin, mihin aamulla kuvitteli. Silti se on siltä päivältä loppu.

Seuratakseni arvokkaita tuntejani otin marraskuun alussa käyttöön ajankäyttöä seuraavan applikaation*. Kirjasin appiin muutamia tärkeitä kategorioita, joihin kuluttamaani aikaa halusin seurata. Voisipa puhua ikiomasta kellokortistani.

Mikä on sinun miksi?

Tietysti halusin nähdä, paljonko laskutettavaan työhön oikeasti menee aikaa. Se auttaa hahmottamaan myös siitä saatua korvausta. Tuloni ovat aina olleet kohtalaisen pienet, mutta olen niihin tyytyväinen, sillä käytän työhön mielestäni myös kohtalaisen vähän aikaa. Appi näytti, että marras–tammikuussa noin kolme ja puoli tuntia (työ)päivässä. Tässä on huomioitu kolmen viikon joululoma.

Kun ryhdyin yrittäjäksi tasan 15 vuotta sitten, yksi syy oli yrittäjyyteen liittyvä vapaus. Olin tuolloin vielä hevosenomistaja, ja nautin siitä, että sain lopettaa työpäivän arkena kello 13 ja lähteä tallille jakamaan hevosille päiväheinät. Sain ratsastaa tyhjässä maneesissa ja puuhailla rauhassa tyhjässä tallissa. Joskus jatkoin työntekoa illalla. Hevoset olivat minun miksi. Ei ollut vaihtoehto, että olisin vaihtanut päivän rauhalliset hevosteluhetket illan maneesiruuhkiin. 

Onko kahdeksan tuntia ainoa oikea työpäivän mitta?

Sitten klikkiotsikooni: miten olen päässyt neljän tunnin työpäivään? Vastaus on yksinkertainen, muttei helppo: priorisoimalla. Sanomalla monelle asialle ei. Olen tietoisesti karsinut töitäni ja panostanut asioihin, jotka vetävät minua puoleensa. Olen ollut todella tarkka rahankäyttäjä aina. Olen ollut valmis tinkimään asioista ja tekemään arkisia valintoja esimerkiksi asumiseni suhteen nämä ajatukset edellä.

Olen toki myös tehnyt virhearviointeja ja kironnut kiltteyttäni. Usein ”ei” on tarkoittanut tietystä rahasummasta kieltäytymistä. Se on ollut – ja on! – yllättävän vaikeaa.

Myöhemmin, kun hevoset eivät enää kuuluneet elämääni, miksi:ni vaihtui perheeseen. Halusin hakea lapsen ajoissa päiväkodista ja viettää hitaita aamuja ja arkivapaita. Pystyimme säästämään päivähoitomaksuissa melkoisesti, kun lapsi oli hoidossa vain tietyn tuntimäärän kuukaudessa.

Loppujen lopuksi kyse on mindsetistä: ajattelen nimittäin, että kahdeksan tunnin työpäivä on täysin keinotekoinen määre, jolla ei ole juurikaan tekemistä esimerkiksi työn tuottavuuden ja tehokkuuden suhteen, ainakaan, jos puhutaa luovasta tietotyöstä. Miksei ”oikean” työpäivän mitta voisi olla neljä tai kuusi tuntia? Tai työviikon neljä päivää?

Asuntosijoittaminen tuo tasaista kassavirtaa

Olen rakentanut tietäni tähän pisteeseen kohtalaisen määrätietoisesti kaikki nämä vuodet. Välillä olen painanut töitä kuin hullu, ja näihin vuosiin on todellakin mahtunut hektisiäkin ajanjaksoja. Vihdoin, pitkälti asuntosjoittamisen tuoman kuukausittaisen kassavirran ansiosta, voin sanoa päässeeni jonkinlaiseen pysyvään neljän tunnin työpäivien rytmiin. 

Kun ostin ensimmäisen sijoitusasuntoni vuonna 2015, se oli kassavirraltaan negatiivinen. Myöhemmin kuvioihin ovat tulleet remonttikohteet, opiskelun myötä saavutettu tietotaito tehdä hyviä diilejä ja kokemus siitä, mitä asunnon remontoiminen maksaa. Näiden taitojen avulla olen kasannut salkkuuni asuntoja, joista tulee 60–300 euroa kuukausittaista kassavirtaa. Pääomatulojen vero on 30 prosenttia (30 000 euroon saakka), joka on yritystulostani pidätettävään ennakkoveroon nähden kova veroprosentti, mutta en ole antanut sen lannistaa. Pienistä puroista ja niin edelleen!

Jos haluat kuulla lisää ajatuksiani aiheesta, ota kuunteluun Harri Hurun Ostan asuntoja -podcast, jossa olin loppuvuodesta vieraana. Etenkin kakkososassa juttelemme neljän tunnin työpäivistä ja asuntosijoittamisesta syvällisemmin.

*Appi jota käytän on nimeltään aTimeLogger. Se oli tuolloin ladattavissa ilmaiseksi, mutta ei ilmeisesti enää ole maksuton.

Ajankäyttöni marras–tammikuussa per työpäivä (kolmen viikon joululoma huomioitu)

Laskutettava työ 3,5h/päivä

Remontointi 3h/päivä (sijoitusasuntoremontin loppurutistus)

Blogi ja siihen liittyvät hommat 0,5h/päivä