Mitä pörssissä on tapahtunut kuluneena syksynä?

Pörssissä on tänä syksynä totisesti tapahtunut vaikka ja mitä. Rytinä ja meininki olettavasti tulevat jatkumaan. Tässä blogissa nostan esille muutamia omasta mielestäni mielenkiintoisia ja ajankohtaisia osakesijoittamiseen ja pörssiin liittyvää keskustelua nyt kuluneelta syksyltä sekä arvioin hieman tulevaa.

Mitkä yhtiöt ovat mielestäni voittajia ja häviäjiä nykytilanteessa?

Kuluva syksy ja edessä oleva talvi tulevat varmasti entisestään nostamaan osakemarkkinoiden stressitasoa. Minkä tyyppiset yritykset tästä hyötyvät ja mitkä kärsivät?

Suurimman kolauksen voi olettaa kohdistuvan kasvuyhtiöihin, joiden toiminta ei vielä välttämättä ole kannattavalla  ja vakaalla pohjalla. Tästä mielestäni hyvä esimerkki on vaikkapa Spinnova: yhtiöön virtaa pientä tuloa, mutta toiminta on vahvasti tappiollista ja riippuvainen pääsijoittajien rahoista. Jos rahahana sulkeutuu, niin se on sitten siinä? Spinnovan kurssi on vuoden aikana laskenut reilut 60 prosenttia. Oma veikkaukseni on, että pidempi hetki menee ennen kuin suunta on pysyvämmin ylöspäin. Toisaalta, yhtiö saa pian merkittävästi tuotantokapasiteettiaan nostettua uuden tehtaan myötä ja tällöin on valmiuksia lanseerata uusia tuotteita brändikumppanien kanssa. Itse en vielä tässä vaiheessa kuitenkaan ole kyytiin hyppäämässä, sillä odotan yritysjohdolta vahvempaa signaalia milloin toiminta saattaisi kääntyä voitolliseksi. 

Toinen häviäjät-kategoriassa on osa korona-ajan menestyjistä, joiden palveluntarjonta liittyy esimerkiksi kodin rakentamiseen ja sisustamiseen. Esimerkkeinä Verkkokauppa.com ja Harvia, tosin molemmat luetaan yhä myös kasvuyrityksiksi. Tuntuu, että Harvia on monissa somekeskusteluissa jo täysin lytätty ’kuka nyt sähkökiuasta lähtee tässä tilanteessa uusimaan’ tai ‘harva lähtee nyt investoimaan spa-osaston uudistamiseen’. Harvian kurssi on painunut huipuista vajaa 80 prosenttia, ja usea analyytikko arvioi, ettei pohjia vielä ole nähty.

Yhtiö itsekin myöntää ’aikaistetun kysynnän olevan ohi’ (korona-ajan buumia Harvian johto selitti ’aikaistetulla kysynnällä’ eli asiakkaat, niin kuluttaja- kuin yrityspuolella aikaistivat sauna- ja spa-remonttejaan), mutta itse en ole täysin pessimistinen yhtiön pidemmän ajan näkymien suhteen. Harvia panostaa kovasti kansainvälistymiseen ja on saanut hyviä markkina-avauksia Euroopan ulkopuolella, Yhdysvaltojen lisäksi esimerkiksi Japanissa ja arabimaissa. Tosin näiden markkina-alueiden kasvu ei vielä riitä kompensoimaan myynnin romahdusta Saksassa, mutta hiljaa hyvää tulee. Harvian markkinointi pohjaa yhä enemmän terveyteen ja terveysvaikutusten edistämisen esiin nostamiseen. Uskon, että Harvia osoittautuu pitkäaikaiselle sijoittajalle hyväksi laatuyhtiöksi, mutta tämän loppuvuoden ja ensi vuoden tulos eivät hurraa-huutoja tuone.

Verkkokauppa.com on mielestäni ikävämpi tapaus. Kiivain korona-aika suosi yritystä, joten se onnistui tekemään ennätystuloksia edellisvuoden kvartaaleilla. Tänä vuonna meno on ollut kylmempää ja liikevoitto valahtanut pakkasen puolelle. Pakko myöntää, että Verkkokauppa.com ei ole tässä ajassa voittaja: kuluttajien laskeva ostovoima, logistiikkakustannusten nousu, inflaatio ja tuotevalikoima ei vakuuta nyt. Yhtiön ensimmäisen vuosipuolikkaan tulos oli miinusmerkkinen. Loppuvuosi ei varmankaan positiivista yllätystä tarjoa. Kurssi on valahtanut vuodessa noin 60 prosenttia. En usko, että vielä ensi vuonna yhtiö saa kurssin käännetyksi.

“Ketkä ovat sitten voittajia? Rahoitusala ja pankit kasvavien korkosaamisten takia ja energiayhtiöt kovan hinnan nousun takia.”

Ketkä ovat sitten voittajia? Rahoitusala ja pankit kasvavien korkosaamisten takia ja energiayhtiöt kovan hinnan nousun takia. UPM:n nähdään hyötyvän tilanteesta energian kallistumisen johdosta: jos miellät UPM:n yhä vain ’perinteisenä metsäyhtiönä’, niin nyt viimeistään on aika päivittää käsitys. UPM-konsernin yhteenlaskettu energiantuotantokapasiteetti on noin 2800MV ja se on tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja. Tehdaskaupungeissaan UPM on merkittävä lämmöntuottaja, esimerkiksi Kouvolassa ja Lappeenrannassa voimalaitosten tuottaman kaukolämmön osuus kaikesta kaukolämmöstä on vähintään 80 prosenttia. Villeimmissä puheissa on jopa ehdotettu, että UPM:n kannattaisi vähentää paperin tuotantoa ja satsata energian myynnin lisäämiseen. Yhdessä vuodessa kurssi noussut noin 7 prosenttia. Olisiko nyt hyvä aika hypätä kyytiin ennen kuin yhtiö julkaisee Q3-tuloksen?

Voiko tunnistaa milloin pohjat on saavutettu?

Laskumarkkinoilla osakesijoittajat tuntuvat puntaroivan kovasti sitä, että milloin saavutetaan pohjat. No, aika tulee näyttämään, milloin pohjat sitten lopulta saavutettiin ja mistä nousu lähti liikkeelle. Tunnelma analyytikkojen parissa kuitenkin vaikuttaa olevan, että laskumarkkinassa tullaan vielä pidemmän aikaa olemaan. Esimerkiksi Goldman Sachs arvioi raportissaan, että laskumarkkinat tulevat jatkumaan pitkään. Aika ajoin nähdään nousupyrähdyksiä tai korjausliikkeitä, mutta ne eivät ole pitkäkestoisia.

Pitkäjänteiselle osakesijoittajalle aika on herkullista, sillä useiden osakkeiden osalta on avautunut mahdollisuus ostaa ns. kaksi yhden hinnalla. Eli, pörssiromahdus ja laskumarkkina on tilaisuus päästä käsiksi laadukkaaseen liiketoimintaan ja saada niistä hyviä tuottoja pitkässä juoksussa. Inderesin Verneri Pulkkinen Vernerin vartissaan (6.10) sanoi oivallisesti, että osakesijoittaminen on nyt turvallisempaa kuin vuosi sitten, jolloin monen yrityksen tulevaisuus oli maalattu todella positiiviseksi. Nyt on moni uhka ja riski toteutunut ja sijoittajat näkevät kuinka yritys pärjää tässä kiirastulessa.

Itselle tämän tyyppinen ’osta kaksi yhden hinnalla’-strategia on konkreettisesti todentumassa muun muassa Marimekon osalta. Hyppäsin Marimekon kyytiin osakesplitin jälkeen keväällä, koska usein splittauksen jälkeen osakkeen hinta alkaa hiljalleen nousta, kuten aiemmassa osakesijoittamista käsittelevässä kirjoituksessani olen kuvannut. No, nyt ajat ovat toiset ja kurssinousun sijaan Marimekon kurssi on laskenut kuukausien ja viikkojen aikana ja kohta olen siinä tilanteessa, että saan kaksi osaketta yhden hinnalla alkuperäiseen hankintahintaan verrattuna.

Haasteena on, että kukaan ei voi tietää kuinka kauan lasku jatkuu, eli ollaanko puolen vuoden tai vuoden päästä vielä kuinka paljon alemmalla tasolla vai ei? Tässä hetkessä sijoittajan kannattaa miettiä omaa riskitasoa, sijoitushorisonttia sekä myös tutkailla miten varmistaa hajauttaminen.

Laskussa voi mennä tulosonnistujatkin pesuveden mukana

Laskumarkkinassa haastavaa on se, että yleinen markkinatunnelma voi viedä mukanaan myös hyviä tuloksia tekeviä yrityksiä. Helsingin pörssin osalta yleinen kurssilasku tänä syksynä on ollut noin 30 prosenttia, mutta vastakkaisia esimerkkejä löytyy, kuten jo aiemmin mainittu UPM. Tässä on osakepoimijalle hyvä paikka yrittää erottaa jyvät akanoista, sillä laskumarkkinat eivät kohtele kaikkia yrityksiä samalla tavalla.

Talouselämä (01.10.2022) selvitti minkä yhtiöiden tulosennusteita analyytikot ovat hilanneet ylöspäin. Listalla oli esimerkiksi YIT, Raisio, Neste, Noho Partners, Oriola.

Osakesijoittajalta vaaditaan paljon tarkkuuta löytää onnistujia tai edes niitä, joiden liiketoiminta on yhä vakaalla pohjalla. Itse olen muutamia osakkeita löytänyt, jotka voivat mielestäni tehdä yleisiä markkinaodotuksia kovempia tuloksia. Itse näen MetsäGroupin sekä Valmetin toiminnan vahvoina. Molemmilla yrityksillä on kivasti investointeja putkessa, jotka jossain vaiheessa realisoituvat kasvuksi. Vastoin yleistä trendiä MetsäGroup:in A:n osake on noussut vuodessa noin 7 prosenttia, Valmetin sen sijaan laskenut noin 35 prosenttia, vaikka yhtiön tilauskannat pullistelevat.

Venäjältä vetäytyminen – merkitystä tietoisesti vähätelty?

Suomalaisten yritysten osalta kannattaa myös silmäillä, kuinka ne onnistuvat täyttämään Venäjän markkinoiden jättämän vaon. Siinä voi hetki mennä – tai sitten ei? Tuntuu, että muutamaa tunnettua yhtiötä lukuun ottamatta (Fortum, Nokian Renkaat ja Raute) useampi Venäjältä vetäytynyt yhtiö toteaa, ettei vetäytymisellä ole suurta merkitystä. Esimerkiksi Huhtamäki sai myytyä Venäjän liiketoimintansa ja kertoi, ettei kaupalla ole merkittävää vaikutusta vuoden 2022 tulokseen. Vastaavasti Nokia ilmoitti vetäytyessään Venäjältä, että vetäytyminen ei vaikuta vuoden 2022 näkymiin.

Onko todella näin? Vai onko perustana jotain kirjanpidollisia kikkailuja, joihin itseni kaltainen maalikko ei kykene ottaman kantaa? Markkinoita ja sijoittajia halutaan rauhoitella? Toki huojentavaa on kuulla, että monelle suomalaisyrityksille Venäjä on ollut lähes merkityksetön markkina,  tosin mukava olisi ollut jos täysvetäytyminen olisi aloitettu viimeistään jo Krimin valtauksen yhteydessä vuonna 2014.

No, entä mitä itse olen toiminut syksyn aikana?

Olen jatkanut suoraa osakesijoittamista pienillä summilla aina kun pystyy ja jos sattuu hyviä laskupäiviä tulemaan. Olen lisäillyt niitä osakkeita, joita salkussa on – en toki kaikkien yritysten osalta, sillä myös riippakiviä mahtuu joukkoon. Uusia avauksia en ole tehnyt. Ajallisesti helpompaa seurailla omien jo omistamien yritysten toimintaa kuin lähteä etsimään uusia. Tätä samaa strategia aion lähikuukausien aikana jatkaa.

Tiedostan myös, että hajauttamisen kannalta olisi hyvä saada salkkuun enemmän osakkeita Helsingin ja Euroopan ulkopuolelta, sillä Euroopan haasteet eivät hetkeen helpota.

**

Ota seurantaan Sijoittajaleidin somekanavat: Facebook-tili ja/tai IG.