Idiootit ympärilläni, totta vai tarua?

sisältää mainoslinkkejä kirjaan, mainoslinkit merkitty *-merkillä kirjoituksen lopussa

Tässä postauksessa opit persoonallisuuden piirteistä. Ajatuksen tähän kirjoitukseen sain jo joulukuussa, kun eräs ystäväni tokaisi, että Terhistä näkee muuten aina mitä se ajattelee. Se on totta, minulla on aika huono pokerinaama!

Olen aina ollut kiinnostunut ihmisten toimintatavoista ja käyttäytymismalleista. Tähän saattaa liittyä myös erityisherkkyys, joka auttaa ihmisten analysoimisessa. Erityisherkkänä on myös vaikea olla analysoimatta ihmisten käytöstä, sillä herkän aistit ovat koko ajan tehokäytössä. Lisää herkkyydestä voit lukea täältä.

Sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun perusteella tämä aihe tuntui kiinnostavan myös teitäkin, joten keräsin tähän postaukseen muutamia yleisimmin tunnettuja persoonallisuuden arviointiin käytettyjä viitekehyksiä.

Joku saattaa ehkä otsikosta arvata, että yksi näistä on Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni -kirjassa esittämä malli, jossa persoonallisuuspiirteet on jaettu neljään kategoriaan tai ”väriprofiiliin”. Provosoivalla kirjan nimellä viitataan siihen, että meistä jokainen sortuu välillä tuomitsemaan toisten käytöstä, vaikka kyse on vain siitä, että olemme erilaisia. Näin ollen ymmärryksen kasvaessa huomaatkin, että ympärilläsi on vähemmän idiootteja.

Luin tuon kirjan muistaakseni vuonna 2019 ja vaikka se on saanut kritiikkiä epätieteellisyydestään ja yksinkertaistamisestaan, minulle kirja tarjosi oivalluksia. Huomaan edelleen tyypitteleväni ihmisiä noiden värien mukaan ja aika usein se menee oikein.

Kerron lisää Eriksonin väriprofiileista myöhemmin tässä artikkelissa.

Psykologisia testejä käytetään usein työelämässä

Kysyin ChatGPT:ltä mitkä ovat yleisimmät ja suosituimmat persoonallisuuden arviointimallit. Samalla se kertoi minulle mihin näitä työkaluja käytetään.

”Persoonallisuuden arviointimallit ja -työkalut tarjoavat keinoja ymmärtää ihmisten käyttäytymisen, mieltymysten ja työskentelytapojen eroja. Nämä mallit voivat auttaa sekä henkilökohtaisessa kehityksessä että ammatillisissa konteksteissa, kuten tiimien muodostamisessa ja johtamisessa.”

Tässä kiteytyy aika hyvin syy miksi näitä käytetään, joka on yleisimmin työelämäliitännäinen.

Itselleni rekrytointiprosessien psykologiset testit ovat ensimmäisiä tilanteita, jossa olen saanut ”tieteellisen arvion” siitä minkälaisia toimintatapoja ja käyttäytymismalleja minulla on. Nämä on mielestäni aina todella mielenkiintoisia analyysejä ja raportteja, ja olenkin ottanut talteen tulokset joka ikisestä psykologisesta testistä, jonka urani aikana olen tehnyt. Hauskaa on ollut huomata, että riippumatta siitä olenko ollut urani alkuvaiheessa vai onko testi tehty viime aikoina, analyysi on ollut sama.

Kerron noista omista rapsoista myöhemmin lisää.

Yleisimpiä persoonallisuuden arviointityökaluja

Mitä ChatGPT sitten listasi yleisimmiksi personnallisuuden arviointityökaluiksi?

1.       Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori

·       Perustuu Carl Jungin teorioihin

·       Jaottelee ihmiset 16 persoonallisuustyyppiin

·       Ilmainen viitekehystä soveltavat testi

2.       Big Five

·       Perustuu viiteen pääpersoonallisuuspiirteeseen

·       Laajalti hyväksytty akateemisissa tutkimuksissa (tämän minäkin olen tehnyt)

·       Tähän ei taida löytyä ilmaista testiä (omakin raportti oli yli 20 sivua), mutta aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi täältä

3.       DiSC

·       Jaottelee persoonallisuudet neljään päätyyyppiin -> tähän myös Thomas Eriksonin väriprofiilit pohjautuvat

·       Keskittyy enemmän käyttäytymistyyleihin ja kommunikointitapohin, ja siksi suosittu työelämässä

·       Anna-lehden pikatesti Eriksonin kirjasta inpiroituneena löytyy tästä

Näiden lisäksi mainittiin Enneagrammi ja CliftonStrengths, jotka eivät ole minulle tuttuja.  Ilmeisesti ensimmäistä käytetään esimerkiksi terapiassa ja jälkimmäistä luontaisten vahvuuksien tunnistamiseen.

Itselleni on lisäksi tehty myös TRACOM Social Style -testi sekä SHL:n OPQ-testi (Occupational Personality Questionnaire).

Oletko punainen, keltainen, vihreä vai sininen?

Mutta sitten niihin Idiootit ympärilläni -kirjan ajatuksiin.

Thomas Erikson pohjaa kirjansa väriprofiilit DiSC-malliin, jonka mukaan ihmisen persoonallisuustyypit ovat:

1.       Dominantti (punainen)

2.       Innostava (keltainen)

3.       Stabiili (vihreä)

4.       Analyyttinen (sininen)

Punainen tyyppi

Punaiselle, eli dominantille henkilölle tyypillistä on kilpailuhenkisyys, päättäväisyys, tehokkuus, tuloshakuisuus, riskinottokyky, itsevarmuus, kärsimättömyys, suoraviivaisuus ja kontrolloimisen haluaminen.

Toisaalta heitä saatetaan pitää aggressiivisina ja dominoivina, ja saattavat siksi törmätä konflikteihin muiden kanssa. Joskus punaisen tyypin voi olla vaikea näyttää heikkoutta tai tunteita.

Yleensä punaiset tyypit ovat hyviä johtajia, päätöksentekijöitä ja ongelmanratkaisijoita. Heille voisi sopia myös yrittäjyys, myynti ja markkinointi.

Keltainen tyyppi

Keltaiselle, eli innostavalle henkilölle tyypillistä on sosiaalisuus, puheliaisuus, optimistisuus, positiivisuus, innokkuus, motivointikyky, energisyys ja impulsiivisuus.

Kääntöpuolena keltainen tyyppi saattaa olla epäjärjestelmällinen, epärealistinen ja keskittyä töiden sijaan sosiaalisiin suhteisiin, toisin sanoen tietynlainen tehottomuus.

Yleensä keltaiset tyypit ovat hyviä kommunikoimaan ja verkostoitumaan. Siksipä erilaiset viestinnälliset tai markkinointitehtävät tai mikä tahansa, jossa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä voivat sopia heille, esimerkiksi tiimin vetäminen.

Vihreä tyyppi

Vihreälle, eli stabiilille henkilölle tyypillistä on luotettavuus, kärsivällisyys, ystävällisyys, diplomaattisuus, sopeutuvaisuus, vakaus, hyvät kuuntelutaidot ja tiimityöskentelytaidot.

Toisaalta he pyrkivät välttämään konflikteja ja muutoksia, mikä saattaa johtaa passivisuuteen. Vihreät eivät myöskään ole kovinkaan hyviä tekemään päätöksiä.

Yleensä vihreät tyypit ovat loistavia tiimipelaajia. Vihreälle voisi sopia hyvin esimerkiksi hoiva-alan tehtävät, mutta myös erilaiset hallinnolliset tehtävät.

Sininen tyyppi

Siniselle, eli analyytiselle henkilölle tyypillistä on tarkkuus, järjestelmällisyys, loogisuus, datan ja yksityiskohtien rakastaminen, harkitsevaisuus, analyyttisyys, huolellisuus ja laatutietoisuus.

Toisaalta nämä henkilöt saattavat vaikuttaa etäisiltä ja kylmiltä ihmissuhteissa, ja välillä perfektionismi tai tiedon puute hidastaa asioiden edistymistä.

Sinisistä tyypeistä on apua etenkin silloin, kun tarvitaan ongelmanratkaisua tai päätöksentekoa kompleksisiin pulmiin, jossa asiat eivät saa mennä mönkään ja faktat pitää tarkistaa. Heille tutkimus ja kehitys, kirjanpito ja rahoitus tai laki voivat olla mieluisia tehtäviä.

OMA VÄRIPROFIILINI: Punainen ripauksella sinistä

Mitä värimaailmaa minä sitten edustan? Kuten otsikosta voi päätellä DiSC- mallin mukaan olen punainen, mutta ripauksella sinistä (perustuen ilmaisiin nettitesteihin, joiden tuloksen voin allekirjoittaa).

Haluan siis viedä asiat maaliin, minulle luonnollista on ottaa liidi, olen kunnianhimoinen ja suorasanainen. Toisaalta pidän numeroiden parissa työskentelystä, olen järjestelmällinen ja jokseenkin yksityiskohtiin taipuvainen.

Olen huomannut, että herkkyyteni tekee minusta empaattisen ja olen kovin suojelevainen nuorempia kollegojani tai perhettäni kohtaan. Kun joku käyttää asemaansa tai valtaansa väärin, käyttäytyy epäoikeudenmukaisesti tai epäasiallisesti (etenkin heikommassa asemassa olevaa kohtaan), annan suoran palautteen. Koen tarpeelliseksi puolustaa väärinkohdelluksi tullutta ja pystyn tunnistamaan, onko henkilö sellainen, joka voi palautteen ottaa vastaan.

Erityisherkälle tyypillistä on vahva moraali ja oikeudentaju, siksi suu on välillä vaikea pitää kiinni, kun näkee, että jotain väärää tapahtuu. Välillä paras keino on vaan olla välittämättä!

Big Five -profiilini

Big Five eroaa DiSC-mallista merkittävästi. Siinä analysoidaan eri piirteiden vahvuutta henkilössä viiden pääulottuvuuden kautta. Nämä ovat:

1.       Reagointiherkkyys

2.       Ekstroversio

3.       Uutuushakuisuus

4.       Mukautuvuus

5.       Päämääräkeskeisyys

Myös Big Fiven mukaan olen hyvin päämääräkeskeinen, tämä on sama tulos DiSC-profiilin kanssa. Big Fiven lisäksi olen myös erityisen uutuushakuinen ja ekstrovertti. Reagointiherkkyyteni ja mukautuvuuteni ovat keskiluokkaa, eli vaikka olen temperamenttinen, olen yleensä kuitenkin rauhallinen ja vakaa, ja pyrin tyypillisesti etsimään kaikille sopivan ratkaisun.

Big Five -raportin elementeissä korostuu omalla osallani voimakas temperamentti, avoimuus, energisyys, johtajuuden ottaminen, tahdikkuus, mielikuvituksellisuus, vaatimattomuus, järjestelmällisyys, kunnianhimo ja suunnitelmallisuus. Osittain samoja piirteitä DiSC-profiilin kanssa.

Yhteensä 23 eri ominaisuutta noiden viiden kategorian alla arvioidaan. Edellä mainitut korostuivat itselläni vahvoina.

Tässä rapsassa oli tosiaan yli 20 sivua, se tehtiin viime keväänä ja oli erittäin antoisaa luettavaa.

Jos koskaan saat mahdollisuuden tehdä tämän analyysin, muistathan ottaa raportin talteen itsellesi!

PersonaLlisuus on osa monimuotoisuutta

Työyhteisöillä on mielestäni vielä paljon tekemistä monimuotoisuuden arvostamisessa ja inklusiivisuuden täytäntöönpanossa. Monelle yritykselle diversiteetti ja inklusiivisuus ovat vain sanahelinää ja todellisuudessa työntekijöitä arvotetaan esimerkiksi juurikin persoonallisudenpiirteiden mukaan. Tämä on ainakin oma kokemukseni yli 10 vuoden työuralta.

Ihmisten asettaminen eriarvoiseen asemaan ulkonäön, persoonan, kansalaisuuden, iän, sukupuolen, perhetilanteen, harrastusten, terveydentilan tai muun ominaisuuden takia on epäeettistä ja epäammattimaista, eikä näin saisi koskaan olla. Mielestäni tällainen arvottaminen kertoo enemmän huonoista johtamiskyvyistä kuin toisen henkilön puutteista. Lisäksi se on huonoa bisnesvaistoa, sillä tutkimusten mukaan diversiteetti ja inkluusio parantavat esimerkiksi yrityksen taloudellista suoriutumista.

Ehkäpä tällä kirjoituksella saisimme ihmisten tietoisuutta eri luonteenpiirteisiin liittyen kasvatettua ja lisäisimme myös sen ymmärtämistä, että organisaatioissa tarvitaan aivan kaikenlaisia persoonallisuuksia.

Tämän luettuasi, vieläkö ajattelet, että ympärilläsi on vain idiootteja? 😉

Ps. Kuva on vuodelta 2021, mutta se kuvastaa sitä, että kaikkea (tai kaikkia) ei aina pidä ottaa niin vakavasti. Välillä saa nauraa!

Idiootit ympärilläni -kirjan pääset kuuntelemaan esimerkiksi tästä *linkistä (linkki ohjaa Nextoryn äppiin).