Laske hiilijalanjälkesi! Pohdintaa kuluttamisesta ja elämäntavoista

Olen viime aikoina pohtinut kulutuskäyttäytymistäni.

Töissä on ollut kaoottinen tilanne, jonka johdosta myös arki on tuntunut työläältä. Tämä on näkynyt rahankäytössäni.

Väsyneenä ja stressaantuneena minusta tulee nimittäin höveli rahankäyttäjä. Teen enemmän heräteostoksia ja ostan muun muassa enemmän vaatteita (mielenkiintoinen ilmiö, joka liittyy selvästi alhaiseen dopamiinitasoon, eli hyvänmielen hormoniin).

Kun arki on kaoottista, myös tavalliset askareet tuntuvat vain lisäävän stressiä, joilloin pienikin ulkopuolinen apu helpottaa. Näitä ovat esimerkiksi kotisiivous, kotiovelle toimitetut ruokaostokset resepteineen, Fridan hoitaja ja taksit. Olemme onnekkaassa asemassa ja pystymme hyödyntämään näitä palveluita, vaikka niistä tuleekin ylimääräisiä kuluja meidän taloudelle.

Palveluiden käyttämisestä en kuitenkaan osaa potea huonoa omaatuntoa, koska tuen mielelläni suomalaista työtä ja palveluyrittäjiä.

Shoppailusta minulla on ristiriitaiset fiilkset. En pode vaatteiden hankkimisesta huonoa omaatunto niinkään käytetyn rahan takia, vaan mietin vastuullisuusnäkökulmaa ja hiilijalanjälkeäni.

Moni rahaan liittyvä sisällöntuottaja linkkaakin säästeliään elämäntyylin usein vastuullisuuteen. Nämä kaksi asiaa ovatkin läheisesti yhteydessä toisiinsa.

Kuluttaminen ja ilmastoahdistus

Kulutuspohdintani sai miettimään onko oma kuluttamiseni kestävällä pohjalla. Tämän johdosta kävin vaihteeksi tekemässä Sitran elämäntapatestin, joka laskee hiilijalanjäljen nykyisellä kulutustyylillä. Viimeksi olen tehnyt kyseisen testin kaksi vuotta sitten.

Ilokseni huomasin, että elämäntapatestistä oli juuri nyt elokuussa 2023 julkaistu uusi versio.

Surukseni huomasin, että elämäntavoissani olisi aika paljonkin parannettavaa. Mikä pahinta, tulokseni oli huonontunut sitten viime kerran. Viimeksi kun tein testin vietin uralomaa, jolloin kulutukseni oli alhaista ja elettiin korona-aikaa, jolloin matkustaminen oli minimissä.

Ehkä tämänkertainen tulos oli enemmän totuudenmukainen.

Mitä testi kertoi minulle hiilijalanjäljestäni, elämäntavoistani ja kulutustottumuksistani?

Testillä pääsee siis arvioimaan omia elämäntapoja ja hiilinjalanjälkeä. Lyhyessä testissä kysytään kysymyksiä asumiseen, liikkumiseen, ruokailutottumuksiin ja tavaroiden kuluttamiseen liittyen.

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 tonnia vuodessa. Jotta maapallo pysyisi hyvänä paikkana elää, tulisi kulutuksen olla maksimissaan 2,5 tonnia vuodessa.

Yllättävää kyllä, tavaroiden ostaminen ei ole oman hiilijalanjälkeni kannalta kriittistä. Vain noin kahdeksan prosenttia hiilijalanjäljestäni selittyy tavaroihin kohdistuvalla kulutuksella.

Suurin osa, melkein 60 prosenttia hiilijalanjäljestäni tulee nimittäin lentämisestä.

Yhteensä hiilijalanjälkeni on yli 13 tonnia vuodessa. Se on reilusti enemmän kuin keskivertosuomalaisella. Tämä selittyy juurikin matkustamisella.

Hyvää hiilijalanjälkeni kannalta on se, että en omista autoa tai mökkiä, käytän julkisia ja kävelen paljon, taloudessamme syntyy vähän ruokahävikkiä, ostamme hävikkiruokaa aina kun pystymme, asumme pienessä kerrostaloasunnossa, johon kuuluu vain kaksi henkilöä ja koira, huollan vaatteitani ja kenkiäni ompelijalla ja suutarilla, ja harrastukseni ovat kävelymatkan etäisyydellä.

Lentämisen lisäksi pientä miinusta tuli kuitenkin siitä, että sähkösopparimme ei ole uusiutuvaa energiaa, enkä ole kasvissyöjä. Myös Frida-koirallemme ostetut tavarat nostavat hiilijalanjälkeäni. Fridan ostokset selittivät peräti kuusi prosenttia hiilijalanjäljestäni :D

Lentäminen on akilleen kantapääni

Shoppailu ei siis ole asia, josta minun tulisi olla huolissani. Lentäminen on minun ”akilleen kantapääni”.

Arvioin, että lennän 15-30 tuntia vuodessa. Tämä pitää sisällään 2-3 matkaa vuodessa Euroopan sisällä. Niinä vuosina, kun matkustamme mieheni kotimaahan Meksikoon tuo tuntimäärä ylittyy, koska yksi lento kestää yli 16 tuntia vaihtoineen.

Jos en matkustaisi, kulutukseni olisi reilu 5 tonnia vuodessa. Aikamoinen pudotus yli 13 tonnista. Niin iso merkitys lentämisellä on hiilijalanjälkeen.

Tilanteesta tekee hankalan tosiaan se, että mieheni kotimaa ei ole Suomessa. Vaikka emme tekisi lomareissuja ollenkaan, ei lentotunnit koskaan olisi nollassa.

Toivotaan, että tulevaisuudessa myös lentämiseen keksitään ympäristöystävällisiä ratkaisuja, esimerkiksi sähkön ja synteettisten polttoaineiden hyödyntämisen muodossa. Ainakin Finnairilla näitä hankkeita on jo meneillään.

Oman kulutuksen ottaminen suurennuslasin alle on epämukavaa, mutta kasvattaa tietoisuutta ilmastoasioista

Oman kulutuksen ottaminen suurennuslasin alle on epämukavaa, mutta niinhän kaikki sellaiset asiat, joissa tietää, että olisi parannettavan varaa.

Minulle yllättävää tuon testin tuloksissa oli, että tietyt asiat, joiden ajattelin olevan erittäinkin merkityksellisiä, eivät sitä kuitenkaan olleet. Esimerkiksi omien kangaskassien käyttö kaupassa, kotitalousjätteiden kierrättäminen, saunominen ja tavaroiden ostaminen käytettynä eivät olleetkaan hiilijalanjälkeni kannalta niin merkityksellisiä.

Tärkeää tässä vaiheessa onkin mielestäni tietoisuuden kasvattaminen. On hurjaa ajatella, että esimerkiksi omalla kohdallani, vuosimallia 85, ei vielä peruskoulussa vastuullisuusasiat kuuluneet opetussuunitelmaan.

Ehkä me milleniaalit ja vanhemmat voimme itse sivistää itseämme. Testin tekemällä saa ajatuksia heräteltyä ja tietoisuus ilmastoasioista kasvaa.

Voit käydä testaamassa oman hiilijalanjälkesi täältä. Samalla saat vinkkejä hiilijalanjälkesi pienentämiseen ja rahan säästämiseen. Kannustan!