Sijoitustarinani - Kömpelöä haparointia sekä onnistumisia.

18. marrask.

Kirjoittaja: Etta

Kun pohdin omaa sijoitushistoriaani, tajusin että olen periaatteessa aloittanut sijoittamisen kolme kertaa. Voisi oikeastaan sanoa, että vasta kolmannella kerralla tiesin, että mitä oikein olen tekemässä.

Ensimmäisen kerran olen aloittanut sijoittamisen 2000-luvun alussa ollessani parikymppinen. Olin täysin keltanokka sijoittamisessa, mutta varovaisen kiinnostunut silti kokeilemaan sitä. Tämä sijoituskokeilu jäi kuitenkin valitettavan lyhyeksi. (Siitä lisää alempana.) Toinen sijoituskokeiluni tapahtui muutamia vuosia tuon kömpelön suorituksen jälkeen, mutta ihan en vieläkään tiennyt mitä olin tekemässä. Vasta kolmannella kerralla homma tuntui lähtevän käyntiin.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on rohkaista jokaista aloittelevaa sijoittajaa. Kukaan ei ole seppä syntyessään eikä voi täydellisesti hallita uutta asiaa. Me kaikki lähdemme jostain liikkeelle ja yhtä lailla kuin minun sijoitustietämykseni, joka ikisen, sijoitusosaaminen lisääntyy matkan varrella aivan taatusti. Sillä hetkellä kun sijoittamisen aloittaa, tärkeintä on se, että olet aloittanut. Vielä tässä vaiheessa sijoittamisen koukeroita ei tarvitse syvällisesti osata. Se, että tietää mitä on tekemässä ja on sinut omien sijoituspäätöstensä kanssa, on mielestäni riittävä lähtökohta aloittamiselle.

Ensimmäinen kertani osakekaupoilla

Ensimmäinen sijoituskertani oli muistaakseni vuonna 2005. Tulin ostaneeksi jotain venäläisiä osakkeita, mutta en todellakaan muista ostotapahtumasta yhtään mitään. Summa jonka sijoitin oli muistaakseni 1500 euroa. Se oli melko iso raha siihen aikaan ja siinä elämäntilanteessa. Tuon summan menettäminen ei olisi kaatanut talouttani, mutta horjuttanut se olisi sitä joka tapauksessa. Yksi syy kyseisten osakkeiden valintaan oli ainakin se, että yhtiö maksoi säännöllisesti osinkoa.

Sijoittamisen aloittaminen ei jännittänyt ollenkaan, enkä siinä vaiheessa osannut kai miettiä rahojen menettämistäkään. Nopeasti aloituksen jälkeen tuli pieni alkupomppu ja arvelin, että tämähän on helppoa touhua. Mutta kun sijoitukset jonkin ajan kuluttua menivät miinukselle, hätäännyin, panikoidun ja möin osakkeet pois.

Ajattelin ettei tästä tule mitään, enkä osaa tätä hommaa. Miksi edes yritin.

Käy lukemassa blogini: En aloittanut sijoittamista, sillä en uskonut pystyväni siihen.

Olin siihen aikaan sijoittamisesta (tai ylipäänsä rahavarallisuuden kasvattamisesta) jonkun verran kiinnostunut. Olin parikymppinen ja kävin töissä milloin missäkin. Rahaa tuli ihan riittävästi elämistä varten, kun seurasin menojani enkä juurikaan törsäillyt. Lisäksi säästöt auttoivat jonkun verran kustantamaan elämääni.

Tuohon aikaan yritin löytää tietoa sijoittamisesta. Netistä en löytänyt juuri mitään tietoa, eikä siihen aikaan netistä tiedon hakeminen ollutkaan kovin yleistä. Kirjastoista löysin joitain keski-ikäisten, finanssialalla työskentelevien ekonomien kirjoittamia kirjoja, enkä ymmärtänyt niistä mitään. Luin myös jonkun Jenkkimarkkinoille tarkoitetun kirjan, joiden käytännön esimerkit eivät olleet itselleni yhtään tuttuja, enkä jotenkin osannut soveltaa lukemaani tietoa.

Tajusin muuten jälkeenpäin, etten ole varmaan oikein kenellekään ikinä edes puhunut tästä ekasta sijoituskerrastani. Syitä siihen on monia. Ensinnäkään, sijoittaminen ei tuntunut kiinnostavan ketään kaveriani tai tuttavaani. Lisäksi yleinen rahapuhe siihen aikaan oli lähes pelkästään sen pohtimista, mistä riittäisi rahat seuraavaan baari-iltaan, joten ei siinä paljon seuraavaa päivää pidemmälle raha-asioita kukaan pohtinut. Ehkä myös pelkäsin jonkinlaista leimautumista, jos olisin puhunut sijoittamisesta ikätovereilleni.

Toisella kerralla ostin rahastoja

Toisen kerran aloitin sijoittamisen vuoden 2008 tienoilla, kun olin töissä pankissa ja opiskelin tradenomiksi. Vaikka asetelma oli otollinen, ei se silti juurikaan auttanut asiassa. Työskentelin pankissa kassavirkailijana silloin tällöin, enkä ollut saanut talon puolesta rahastoista tai sijoittamisesta mitään perehdytystä.

Silloinen työkaverini kuitenkin ehdotti, että pitäisikö minulle tehdä kuukausisäästösopimus, ja laittaa pieni summa menemään rahastoihin. Aloitin 30 eurolla, sillä mielestäni se oli sopiva summa päätoimiselle opiskelijalle. Valitsin kaksi eri rahastoa. Joka kuukausi minulta lähti tililtä siis tuo summa kahteen eri rahastoon.

Vielä tässäkään vaiheessa en oikein tiennyt mitä edes olin tekemässä. Koska olin pankissa töissä (vaikkakin en sijoituspuolella) ajattelin, etten tietenkään kehtaa kysyä lisää siitä mitä nuo rahastot sisältävät ja mitä tämä sijoittaminen nyt oikeastaan tarkoittaa. Työkaverini myös varmaan oletti, että tiedän perusjutut eikä sen kummemmin avannut minulle asiaa.

Muistan, että juttelimme siitä millainen sijoittaja mielestäni olen ja valitsimme rahastot joista toinen sopi rohkealle ja toinen maltilliselle sijoittajalle. (Tästä voisi päätellä, että kummatkin oltiin ehkä hiukan pihalla siitä mitä teimme.) Puhuimme lähinnä siitä, että tässä rahastossa on nyt tällainen tuotto-odotus ja se on suosittu rahasto. Varmaan kotona lueskelin jotain avaintieto-esitettä, mutta en oikein ollut perillä vielä silloinkaan millaisia sijoituksia olin valinnut. Tällä samalla kk-säästösopimuksella jatkoin viime vuoteen saakka. Yhä minulla on nuo rahastot, mutta kk-sopimuksen lopetin.

Unohdin oikeastaan koko sijoittamisen miltei kymmeneksi vuodeksi.

Verkkopankkikin oli hyvin osannut piilottaa nuo rahastot, enkä vuosiin ollut perillä siitä, mikä rahastojen arvo edes oli. Vasta noin vuosi sitten sain aikaiseksi tutkia mitä rahastoille oikein kuuluu. Mitä yhtiötä ne sisältävät, paljonko ne ovat tuottaneet vuosien saatossa, mitkä ovat niiden kulut jne.

Vaikka en vielä tiennyt mitä olin tekemässä, olen silti valtavan onnellinen, että olin aloittanut sijoittamisen. Tuo 30 euron kuukausisijoittaminen on tuonut vuosien aikana ihan mukavan potin. Ja ennen kaikkea sitä onnistumisen kokemusta.

Kolmas kerta toden sanoo

Kolmannen kerran aloitin sijoittamaan noin puolitoista vuotta sitten. Sijoittamisesta oli alettu puhua vähän joka puolella ja siitä puhuivat myös minun ikäset naiset, kotiäidit ja tavalliset palkansaajat. Tämä sijoittamisen tavallistuminen edesauttoi minua uusien askeleiden ottamisessa ja kiinnostuin jälleen kerran sijoittamisesta. Voisi sanoa, että olenkin nyt jokseenkin ”hurahtanut” tähän touhuun!

Tämän viimeisen reilun vuoden aikana on ennättänyt tapahtua jo melko paljon. Aluksi ajattelin, että eipä nyt ole kovin kummallista tapahtunut, mutta kun aloin listaamaan asioita, niin kyllä siitä ihan kiva lista tuli.

Kannatti siis aloittaa, vaikka alku olikin melkoista haparointia!

Paljon on myös tapahtunut oman pään sisällä. Tietoa ja ymmärrystä on tullut valtavasti lisää, olen lukenut sijoittamisesta hurjan paljon, keskustellut, seurannut muita sijoittajia, verkostoitunut ja kysynyt ja ottanut oppia fiksummilta.

Kirjoitan seuraavaksi blogiini siitä, mitä on tapahtunut viimeisen reilun vuoden aikana, kun aloitin sijoittamisen ”tosissani”. Jos sinulla tulee mieleen jotain kysymyksiä aiheeseen liittyen, tai aiheen vierestäkin, niin voit laittaa viestiä vaikka mun IG-tilille (@tavoitteena.milli). :)