Psykologia ja mielenhallinta osakesijoittamisessa

Osakesijoittamisessa psykologialla ja oman mielen hallinnalla on suuri merkitys. Kuinka kontrolloit tunteitasi? Miten teet päätökset? Kykenetkö kaikissa tilanteissa noudattamaan sijoitusstrategiaasi (jos olet sellaisen ylipäätänsäkään luonut)? Moni kokenut konkarikin jälkikäteen jossittelee päätöksiään, joten osakesijoittaminen voi olla jatkuvaa painia oman mielen kanssa; joku näkee sen juuri kiinnostavana, toinen ehkä pelottavana.

Varmasti jokaisen on aika ajoin syytä tarkastella omaa sijoituskäyttäytymisestään ja tekemiään ratkaisuja, jotta pystyy tunnistamaan omat ’heikkoudet’ ja kykenee kehittymään sijoittajana. Psykologian vaikutuksesta, sijoittamiseen, ja nimenomaisesti osakesijoittamiseen, voisi kirjoittaa loputtomiin, ja sitä on myös akateemisesti tutkittu erittäin paljon. Tässä kirjoituksessa nostan esiin niitä tunteita ja mielenhallinnan tekijöitä, joita itse olen käynyt lävitse tai olen tietoisesti koittanut välttää.

Ostopäätöksen lykkääminen – meni ylös- tai alaspäin

Osakesijoittaminen on jatkuvaa päätöksentekoa erityisesti sen suhteen, milloin ostaa (ja milloin myydä, ellei ole osta ja unohda –tyyppinen sijoittaja). Itse olen käynyt läpi (liian usein) seuraavia ajatuksia:

’en osta, jos vielä laskee’, ’katson onko tämä nousu nyt pitkäaikaista vai tuleeko kohta taas pikku dippi ’ ’ no nyt kyllä menty jo pitkään vaan ylös, ois pitänyt silloin aiemmin tehdä hieman korkeampi ostotarjous’, ’ei hitto, nyt jo liian kallis, taas mä teen menetin’.

Tai laskussa:

’ ei hitsi, vieläkin menee alaspäin, liian aikaisin ostin’.

Jälkikäteen kriittisesti omaa toimintaa analysoiden voisi sanoa, että jatkuvasti kannattaisi ostaa, edes pienillä summilla ja tätä kautta hankintahintaa tasoittaa, mennään sitten ylöspäin tai alaspäin,

Itse olen tehnyt niin, että olen saattanut ostaa laskevaa osaketta pienen erän, ajatellessani sen olevan nyt ’ostohinnoissa’. Myöhemmin olen voinut havaita, että lasku jatkuu yhä. Laskumarkkinassa olen miettinyt ohjenuorana ’laskevaan kurssiin on harvoin hyvä ostaa, laskulle on syynsä’. Eli, olen ruvennut odottelemaan ja katsomaan tasoittuuko lasku johonkin tiettyyn tasoon ja toisaalta ruvennut analysoimaan tarkemmin, että mikä on laskun syynä. Eli, jäitä hattuun ja kunnollinen perehtyminen laskun syyhyn ja sen jälkeen pohtia mitä tekee. Mikäli yrityksen tulos on ruvennut sakkaamaan, ei kurssi lähde pian kääntymään.

Sen sijaan nousevaan kurssiin ostaminen on yhä vaikeaa, vaikka sanon itselle ’nousuun kannattaa mennä mukaan’. Nousevan kurssin osalta koitan päästä eroon siitä, että ankkuroin omaa hintaani liian alas ja tätä kautta menetän mahdollisuuden hypätä nousuun mukaan, vaikkakin korkeammalla hinnalla. Moni sijoitusalan ammattilainen myös muistuttaa, että laatu maksaa (esim. Neste) ja jos arvioi liiketoiminnan kasvavan jatkossa, niin ennemmin lähtee mukaiseen sellaiseen liiketoimintaan, joka kasvaa jatkuvasti. Tämä on varmasti se, jota itse pitäisi puntaroida nyt nykyisillä arvostustasoilla.

Osakkeeseen rakastuminen

Osakkeeseen rakastuminen johtaa siihen, että siitä ei osaa luopua. Nordea on omassa salkussani tällainen. Tämä itse asiassa yritys, joka taitaa olla ensimmäisen omassa salkussani. Se on ollut sellaisen kiva tasaisen varma osinkokone, mutta olen sen nyt nostanut listalle, jonka voisi myydä poiskin, sillä pankkialalla kasvumahdollisuudet ovat rajalliset. Eli, opettelen tässä nyt rationaalisesti suhtautumaan asiaan ja miettimään tunteen sijaan onko Nordea yhtiönä sellainen, jota haluan omistaa.

Sama rakastuminen meinasi tapahtua Harvian-osakkeen osalta. Harvia on mielestäni täydellinen osake; ostin sitä kevään dipissä ja sehän on nyt kovasti noussut, brändi on vahva ja erityisesi on onnistunut kansainvälisesti rakentamaan kullekin kohdemarkkinalle soveltuvan brändin eikä ole sortunut siihen ’suomalaisen saunakokemuksen’ myymiseen. Toisaalta, Harvia on yhä ihanasti lokaali ja tukee näkyvästi paikallisia urheiluseuroja pesäpallosta jääkiekkoon. Joku voisi nähdä Harvian laadukkaana kansainvälisenä brändinä, joka kuitenkin onnistunut säilyttämään pienin junttiuden.

Itse kuitenkin myymään Harvian pois, ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että halusin tietoisesti muuttaa omaa sijoituskäyttäytymistäni. Itsellä sen verran pieni positio (jos olisin keväällä ostanut isomman satsin, en olisi toki myynyt nyt), että ajattelin, että taloudellinen menetys ei järkyttävän suuri ole, vaikka lähtisin uuteen nousuun mukaan kalliimmalla ostohinnalla.

Näennäisesti halpa osake – ’Kyllä tämä tästä vielä lähtee’

Osakesijoittamisessa riski 'halpoihin' osakkeisiin voi olla suuri. Eli, sieltä pörssin alelaarista etsitään kukkarolle sopivia osakkeita, ja ajatelleen, että nyt pääsee edulliseen hintaan kyytiin ja tulevaisuudessa voi tulla kovat tuotot. Yleensä siihen on syynsä, että ne siellä ovat. Itse en ole juurikaan tähän sortunut, koska mielessä nimenomaan on, että eivät ne turhaan siellä senttihinnoissa pyöri, mutta toki tulee katsottua onko mitään muutoksia tapahtunut, jolloin voisi lähteä yhtiöön nykytilanteeseen perehtymään tarkemmin.

Toisaalta, omassa on salkussani on ollut osakkeita, jotka ovat ajan myötä vajonneet erittäin alas, kuten Outokumpu, josta varmastikin tulisi luopua. Eli, itsellä tämä liittyy enemmän tappioiden realisoimiseen. Toisaalta, taas haluan säästää nämä tappiot verotuksellisista syistä tilanteisiin, että voin myyntitappioita tehokkaammin hyödyntää.

Aikoinaan muistan myös katselleeni Talvivaara-casea ’sillä silmällä’. Valtio lappoi sinne rahaa, minkä kerkesi, vaikka ongelmia (ja ympäristörikkomuksia) tapahtui jatkuvasti, mutta tarina oli liian hyvä ollakseen totta ja toimari Pekka Perä osasi puhua. Moni piensijoittajakin uskoi tähän kaivostarinaan, ja sijoitti vielä viime metreillä; ehkä tässä on jotain, että halutaan vaan uskoa, että tuhkasta vielä noustaan. Itse tosiaan silmäilin, kun hinta ’näennäisesi halpa’, mutta onneksi en lähtenyt junaan edes pienellä summalla, sillä siinä olisi ne rahat menneet taivaan tuliin. Jos tarina ei ole tuttu, niin hyvä tiivistys Talvivaaran opetuksista piensijoittajille löytyy esimerkiksi tästä artikkelista.

Laumamentaliteettiin sortuminen

Laumamentaliteetti on jotain mitä on tunnistettu myös akateemisessa tutkimuksessa. Erityisesti tällä hetkellä, kun sijoittaminen kasvattaa koko ajan suosiotaan, siitä puhutaan ja keskustellaan paljon, niin vaarana voi olla, että sijoittaja oppii mitä muut ajattelevat, ja tästä voi syntyä sosiaalinen konsensus. Jos sijoittajat toimivat tämän perusteella, niin kyseessä laumakäyttäytyminen. Tällöin voi tehdä sijoituspäätöksiä, jotka perustuvat liikaa tuntumaan kuin objektiiviseen analyysiin (ehkä tämäkin osaltaan toteutui tuossa Talvivaara-tarinassa).

Itse sorruin tähän kevään pahimman koronakriisin aikana. En toki missään vaiheessa myyntejä ajatellut, mutta jätin liikaa hyödyntämättä mahdollisuuksia. Vaikka kuinka kuuntelin ja luin eri ’asiantuntijoiden’ näkemyksiä, niin vallalla tuntui olevan ajatus (oikeastaan erästä tunnettua treidaajaa lukuunottamatta), että pohjalla ollaan vielä pitkään. No, ei oltu. Tämä opetti itselle, että täytyy monipuolisesti kuunnella eri tahoja epävarmuuden vallitessa ja uskaltaa ostaa laskevaan kurssiin (ja vastaavasti) nousevaan, koska varmuudellahan ei voi koskaan tietää mihin suuntaan mennään. Onneksi tein jotain, mutta en niin tehokkaasti kuin olisin pystynyt. Ehkä tätä samaa laumamentaliteettia on ollut jenkeissä FAANG-yhtiöiden osalta, mutta olen niistä pysytellyt niistä tietoisesti erossa, joten en lähde niitä sen enempää käsittelemään.

Mitä sen sijaan EN ole kokenut: Liiallinen itsevarmuus

Erityisesti aloittelevan sijoittajan näkökulmasta varhaisessa vaiheessa koetut sijoitussalkun arvonnousut voivat vaikuttaa sijoittajan itsevarmuuteen kasvavasti. Tulee tunne, että hallitsen tämän homman, osaan ennakoida mihin suuntaan markkina menee, ja kovemmat riskit aina tarkoittavat myös kovempia tuottoja. Onko tuttua? Itselleni ei oikeastaan.

Ehkä hieman liiankin tylsiä päätöksiä on tullut tehtyä, vaikka riskejä olen nyt ottanut sijoittamalla muutamiin kasvuyhtiöihin. Ja näihin kasvuyhtiöiden perehdyn kyllä hyvin ennen päätöksentekoa. Ehkä tässä itseäni auttaa se, että olen liiketaloustieteistä väitellyt; vaikkakaan rahoitusta en ole opiskellut lainkaan, mutta muutamaan akateemiseen tutkimukseen olen perehtynyt ja tätä kautta mielessä on’random walk ’teoria, eli pörssikurssit liikkuvat sattumanvaraisesti. Tämä ei varmasti täysi totuus ole, vaan pitkällä aikavälilllä tietty keskiarvo on löydettävissä. Itse myös tiedostan sen, että osakemarkkinoilla ’vastapelurina’ voi olla institutionaaliset sijoittajat, automaattisia myyntejä tekevät robotit/tekoäly, toki oman analyysin perusteella voi ’ennustella’ mihin suuntaan mennään, ja sitä toki tulee tehtyä, esim. positiivisen tulosvaroituksen jälkeen.

Päätökset perustuu ’Recent news syndrome’

Osakesijoittamisen voi pohjautua myös ns. recent news syndromeen. Eli, viimeisin uutinen yhtiöstä tai sijoituskohteesta vaikuttaa erittäin merkittävästi sijoituspäätökseen. Tätä käsittääkseni osa päivätreidaajistaa saattaa käyttää hyödyksi, mutta vaatii tosiaan aika lailla juuri sen oikean hetken ja todella reaaliaikaisen kurssikäyttäymisen seuraamista.

Tämän tyyppinen kurssiliikehdintää on nyt parin viikon aikana tapahtunut, esimerkiksi nämä uutiset rokotuksia ovat aiheuttaneet äkillisiä piikkejä tiettyjen osakkeiden kursseihin, kuten Finnair ja NohoPartners. Ehkäpä yhtiöiden odotuksia paremmat tulosjulkistukset voidaan lukea myös tähän kategoriaan. Esimerkiksi, viime perjantaina  (13.11) Kamux julkaisi mielettömän hyvän Q3-tuloksetn perjantai aamuna; jälleen kurssi rakettimaiseen nousuun, jos olisi heti aamupäivästä ostanut, niin olisi prosentuaalisesti päässyt hyviin tuottoihin.

Omalla kohdallani haaste on, että en ehkä tilaisuuksia hyödynnä niin tehokkaasti kuin kannattaisi; toisaalta jälleen tässä kyseessä, että kaikki työssäkäyvät eivät yksinkertaisesti tätä hyödyntämään.

Summa summarum, osakesijoittamisessa auttaa, kun aika ajoin analysoi omaa sijoituskäyttäytymistään ja koittaa havaita ne omat heikkoudet, eli missä pitäisi petraantua ja toisaalta jos onnistuu tunnistamaan, milloin on mennyt enemmän tunteella kuin järjellä. Vai mieltä sinä olet, perustuuko omat sijoituspäätöksesi rationaalisuuteen?

Ps. Tiedäthän, että voit seurata Sijoittaleidiä myös somessa; Facebookissa tai Instagramissa @sijoittajaleidiblogi