Edellisen kirjoitukseni (Kun suru saapuu kylään – oma hyvinvointi tärkeimmäksi projektiksi) jälkeen olen ottanut aikaa tärkeälle aiheelle: unelmoinnille.

Tai tarkemmin sanottuna: olen opetellut unelmoimaan uudelleen.

Unelmointi ei tuntunut helpolta, vaan oli yllättävän vaikeaa ja jopa ahdistavaa, etten osannut sanoittaa unelmiani. Jos joku olisi kysynyt, mistä unelmoin, vastaukseni olisi todennäköisesti ollut: "En tiedä." Tai olisin vastannut jotain pientä, sellaista minkä tiedän varmasti toteutuvan muutenkin lähiaikoina.

Olen tehnyt harjoituksia, jotta osaisin unelmoida. Sitäkin lihasta pitää näköjään treenata! Jaan muutamia konkreettisia harjoituksia, joita olen tehnyt – ja lopuksi kerron, mitä unelmia minulle harjoituksista on noussut. Toivon, että sä saat tästä inspiraatiota omien unelmiesi esiin nostamiseen!

Unelmat piilossa kannen alla

Muistatko ajan, jolloin rahasta puhuminen oli todella iso tabu? Ei tiennyt, miten puhua sijoittamisesta, veloista tai säästämisestä – tai kehtasiko edes puhua? Nyt rahasta puhutaan avoimemmin kuin koskaan, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Raha-aiheisia tilejä, podcasteja ja blogeja syntyy yhä lisää. Ja hyvä niin – avoimuus on tervetullutta.

Monilla rahatileillä, kuten omallanikin, puhutaan tavoitteista: halutaan maksaa velat pois, ostaa asunto, jäädä eläkkeelle aiemmin tai kerryttää sijoitussalkkua. Mutta entä ne muut unelmat? Ne, joita ei voi mitata numeroina eikä kirjata budjettiin?

Olen kysynyt ystäviltä ja työkavereilta suoraan: "Mistä sinä unelmoit?" Usein vastaus on hiljaisuus. Unelmat voivat tuntua liian isoilta. Tai liian pieniltä.

Entä jos unelma ei ole muiden mielestä realistinen tai järkevä? Entä jos ei ole mitään unelmaa? Toisaalta oli turvallista huomata, että muillakin on sama tilanne, ettei omat unelmat ole selkeitä, niistä ei ole edes itselle uskaltanut sanoa ääneen tai ei edes tiedä, mistä aloittaa.

Jokaisella meistä on unelmia ja toiveita sisällämme. Kysymys on vain siitä, kuinka isolla liekillä ne palavat.” Mel Robbins

Tuo Mel Robbinsin lause kolahti ja osui minuun yllättävän syvälle. Tajusin, että liekkini oli aivan liian pienellä alkukeväällä. Se oli ahdistava tunne. Tunne kuitenkin ihmetytti, sillä olen saavuttanut jo monia unelmia, joita minulla nuorempana oli. On puoliso, pojilla sujuu elämässä hyvin, töissä on sopivasti haasteita ja ihana tiimi.

Tästä syystä halusin keskittyä unelmiin, jotka liittyvät vain minuun. Ei minuun suhteessa perheeseen tai työhön. Vain minuun.

Me molemmat tiedämme ihmisiä, joiden unelmat näkyvät ja kuuluvat. Heidän liekkinsä palaa kirkkaasti, ja se on ihailtavaa katsottavaa. Mutta monella liekki on hiljaisempi. Se saattaa olla aivan pieni, ehkä jopa piilossa kuin teräksisen kannen alla – ilman happea odottamassa. Jos sun unelmat tuntuvat olevan siellä kannen alla, niin tee yksi pieni asia: raota kantta. Ihan vähän. Salli unelmallesi pieni henkäys happea. Se riittää aluksi. Unelma ei vaadi suuria tekoja heti. Vain sen, että huomaat sen olemassaolon.

Katsotaan millaisia harjoituksia tein omien unelmien tunnistamiseksi:

1. Ensin painajaiset, sitten toiveet

Joskus unelmointi tuntuu liian kaukaiselta. Silloin voi olla helpompi aloittaa toisesta suunnasta. Minulle oli helpointa aloittaa Anna Perhon podcast jaksossa jakamasta harjoituksesta:

Painajaiskartta: Tee lista sadasta asiasta, joita ET enää halua.
Mitä en enää siedä? Mitä haluan pois elämästäni? Mitkä kuormittavat arkea, mieltä ja entä ihmissuhteita?
Alkuun listaan asioita vaivatta - mutta noin 20 kohdan jälkeen pitää alkaa syvempi itsetutkiskelu. Lopetin listan teon 65. kohdalla, kun aloin kiertää kehää vastauksissani.
Sen jälkeen tee lista sadasta asiasta, joita HALUAT lisää.
Sellaista, mitä haluat lisää. Ei tarvitse miettiä, onko se realistista, sopivaa tai mahdollista. Vain sitä, mitä haluat. Se voi olla konkreettista tai tunnepohjaista. Tärkeintä on kirjoittaa.

Tämä harjoitus tehdään vain sinua varten. Kirjoita lista käsin, koneella, kännykän muistiinpanoihin – ja voit vaikka repiä paperin lopuksi. Kukaan muu ei tarvitse nähdä sitä. Tärkeintä on, että sinä alat hahmottaa, mitä sisälläsi oikeasti tapahtuu.

2. Viisi asiaa, joita haluat

Yksi Mel Robbinsin harjoituksista on yksinkertainen, mutta voimakas:

Kirjoita joka aamu ylös viisi asiaa, joita haluat.
Ne voivat olla pieniä tai suuria. Realistisia tai täysin utopistisia. Hauskoja, arkisia, villejä.

Kaikki käy. Ei väliä – tärkeintä, että otat aikaa kuunnella itseäsi. Tällä harjoitellaan haluamista normaalina asiana, joka kuuluu sinulle.

3. Perfect Day – sinun täydellinen päiväsi

Unelmointiin auttaa myös Martha Beckin Perfect Day -harjoitus, jossa pohdit kuvauksen täydellisestä arkipäivästäsi. Ei lomasta, ei juhlapäivästä, vaan ihan tavallisesta tiistaista. Erona vain viime viikon tiistaihin, että kaikki tuntuu juuri oikealta.

Kysy itseltäsi:

Kun heräät, etkä vielä ole avannut silmiäsi - mitä kuulet? Minkä tuoksun haistat?
Avaat silmäsi - Missä heräät? Mitä näet lähelläsi olevasta ikkunasta?
Millainen on aamusi?
Mitä teet päivällä? Kenen kanssa?
Missä ja miten työskentelet?
Millainen olo sinulla on?
Miten ilta päättyy?

Kirjoita yksityiskohtaisesti: värit, äänet, tunnelmat. Mitä yksityiskohtaisempia huomioita teet, sen parempi. Tarkoitus on tunnistaa, miltä sinun hyvä elämäsi näyttää arjen tasolla – ja alkaa tehdä pieniä muutoksia, jotka vievät sitä kohti.

Minä löysin itseni heräävän virkeänä töihin lähtöön ja aamupalana täydellinen puurobaari! Siitä lähti hyvä tiistai käyntiin sopivan haastavaan työpäivään, valmentamiseen sekä illalla urheiluun oman pt:n kanssa.

Tässä ovat minun unelmani

Näiden harjoitusten jälkeen aloin hahmottaa, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Mitkä eivät enää ole vain haaveita, vaan tavoitteita – minun näköistä elämää.

Tässä ovat minun unelmani (tällä hetkellä - muistutan itseäni, että näitä saa milloin tahansa päivittää ❤️):

Opiskella ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi ja toimia valmentajana.
Tätä en ollut aiemmin ajatellutkaan, vaan nousi harjoitusten myötä. Kun jaoin harjoitusten vastaukset tekoälylle ja lisäksi kerroin, mistä asioista pidin jo lapsena, ja se ehdotti ratkaisukeskeisen valmentajan polkua toimimista. Tutkin asiaa ja kuulosti hyvältä! Joten nyt odottelen kirjastosta ekoja kirjoja tästä aiheesta.
Saavuttaa taloudellinen riippumattomuus.
Jotta tässä olisi konkreettisempia unelmia, niin listasin että tavoitteenani on viisi sijoitusasuntoa, säännölliset rahastosijoitukset ja lisätuloja oman osaamiseni kautta. Sitä kautta myös lyhyemmän työviikon tekemistä.
Fyysisen hyvinvoinnin lisääminen.
Viimeisten vuosien aikana en ole ollut sinut kehoni kanssa. Haluan liikkua säännöllisesti, palautua kunnolla ja voida kehossani hyvin.
Osallistua maanpuolustuskurssille.
Tämä on ollut haave jo pitkään – ja nyt aion toteuttaa sen. Tässä olisi fyysistä sekä henkistä puolta sopivassa suhteessa!
Tanssia viikoittain.
Haluan liikkeen ilon takaisin rutiineihin. Tanssi on minulle flow-tila, jollaista en löydä mistään muualta.
Oppia lisää prosessilouhinnasta ja tekoälystä.
Haluan haastaa aivojani, joten jatkuva oppiminen sopii minulle. Tekoälyn hyödyistä olen pitänyt itseäni kartalla ja nyt uutena mukaan prosessilouhinta.
Olla rohkeasti minä.
Haluan rakentaa elämää, jossa olen tyytyväinen juuri itseeni – ja jossa se Mel Robbinsin mainitsema liekki palaa kirkkaasti.

Unelmat eivät kaipaa tehokkuutta - vain luvan olla olemassa

Ehkä unelmat ovat nykyajan uusi tabu, koska niiden äärelle pysähtyminen vaatii aikaa ja rohkeutta myöntää, mitä todella kaipaa.

Pyrin muistamaan, että unelmoinnin äärellä voi valita pienimmän mahdollisen askeleen. Minun ei tarvitse tietää kaikkea tai tehdä valmiiksi nopeasti. Eikä nyt sanotut unelmat ole lopullisia. Toivon, että ne tästä vielä kehittyvät ja lisääntyvät!