MythBusters! Sijoittamiseen liittyvien uskomusten purkutalkoot
Sijoittamisesta on tullut parin viimeisen vuoden aikana trendikäs teema, josta julkaistaan lehtijuttuja niin iltapäivä- kuin naistenlehdissäkin. Nämä jutut herättävät vilkasta keskustelua ja paljon soraääniä. Näissä negatiivisissa kommenteissa sijoittaminen koetaan rikkaiden hommana tai sellaisten ihmisten etuoikeutena, joilla on suuria perintöjä tai muuten vain ”kultainen lusikka suussaan”. Otan tässä blogikirjoituksessani kantaa muutamaan yleiseen uskomukseen myytinmurtajien tapaan. Käytän itseäni sekä muita sijoittamisesta bloggaavia naisia esimerkkeinä, joiden avulla uskomukset vasaroidaan rikki yksi toisensa jälkeen.
Myytti 1: ”Sijoittaminen on vain rikkaiden puuhaa”
Myth busted! Sijoittaminen on mahdollista, kunhan talous on ylijäämäinen. Sijoittamisen aloittamiseen ei kuitenkaan tarvita suuria summia, vaan jopa 15 euroa kuussa riittää alkuun pääsemiseen. Jokaisessa tulotasossa on mahdollista järkevöittää omia kulutustottumuksiaan ja aloittaa sijoittaminen edes tuolla pienellä summalla kuukaudessa. Katso bloggari Johanna Pöystin vinkit sijoittamisen aloittamiseen.
Oman talouden hallinta ja rahan allokointi sijoittamiseen on helpompaa silloin, kun on hyvin perillä kulutustottumuksistaan. Kannattaa siis aloittaa listaamalla menot. Näin pystyt paremmin ymmärtämään, mihin rahaa menee ja mistä menoista voisi säästää, jotta rahaa riittäisi sijoittamiseen. Tsekkaa Kukkaron Rouvan blogista vinkit siihen, miten voit alkaa järkevöittämään rahankäyttöäsi.
Kukkaron Rouva: Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot.
Asuntosijoittamisessa tarvitsee suuremman alkupääoman sijoitusasunnon vakuuden kattamiseen. Säästäminen asunnon käsirahaa varten vaatii pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä, mutta ei suinkaan ole mahdotonta. Nuorelle ensiasunnon ostajalle sopiva vaihtoehto säästämistä varten voi olla ASP-tili. Järkevöittämällä rahankäyttöä ja etsimällä uusia tulonlähteitä voi säästää suuriakin summia vuodessa. Katso bloggari Julia Thurenin vinkit siitä, miten hän säästi 10 000 euroa vuodessa.
Julia Thuren: Näin säästin kymppitonnin vuodessa.
Myytti 2: ”Sijoittaminen onnistuu vain, jos on syntynyt kultalusikka suussa”
Myth busted! Oman huomioni mukaan suurin osa sijoittamisesta ja vaurastumisesta bloggaavista naisista ei suinkaan ole syntynyt rikkaisiin olosuhteisiin, vaan ovat tavallisia työssäkäyviä, opiskelevia tai omaa yritystään pyörittäviä naisia. Olen itse kotoisin keskiluokkaisesta perheestä, jota 90-luvun lama ravisteli ja jossa raha on ollut tiukilla. En ole saanut perintöjä tai muutakaan avustusta perheeltäni tai suvultani, vaan olen aloittanut ja toteuttanut sijoitukseni täysin omin voimin. Opin myös, että raha ei kasva puussa, vaan sen eteen on tehtävä töitä.
Siispä päätin panostaa koulutukseeni hakeutumalla yliopistoon. Koko opiskeluaikani tein töitä osa-aikaisesti tienatakseni extraa opintorahan lisäksi. Opintojen jälkeen pääsin vakituiseen työhön, josta tienasin säännöllistä palkkatuloa. Oman talouden hyvä hallinta, säännöllinen säästäminen ja rahastosijoittaminen mahdollisti sen, että olen aikoinani voinut ostaa omistusasunnon ja sittemmin päässyt vauhtiin myös asuntosijoittajana. Monet muutkin sijoittajat ovat korostaneet juurikin ahkeraa työntekoa ja järkevää talouden hallintaa avaimena sijoittamisen alkuun. Katso esim. kuinka Budjetistit ovat päässeet sijoittamisessa alkuun.
Budjetistit: Miten innostuimme sijoittamisesta?
Myytti 3: ”Naisella on varaa sijoittaa, koska hän on mennyt yhteen rikkaan miehen kanssa”
Sijoittaminen ei todellakaan vaadi rikkaita naimakauppoja. Koko ajatus siitä, että nainen eläisi ”miehen siivellä” on mielestäni erittäin hassu tasa-arvoisessa Suomessa, jossa korkeasti koulutettujen naisten osuus ylitti miesten osuuden jo 1990-luvun alkupuolella. Myöskään työllisyysasteet naisten ja miesten välillä eivät eroa merkittävästi toisistaan. Miksi siis nainen ei voisi olla juuri se varakkaampi osapuoli parisuhteessa?
Itse teen asuntosijoittamista yhdessä puolisoni kanssa ja kahden ihmisen tulot ovat mahdollistaneet nopeamman etenemisen kuin yhden ihmisen tulot. Olemme kuitenkin puolisoni kanssa täysin tasapuolisia kumppaneita niin tulotason, osaamisen kuin ajankäytönkin suhteen. Yksinkin asuntosijoittaminen olisi onnistunut, mutta hieman hitaammalla etenemistahdilla.
Myytti 4: ”Sijoittaminen vaatii koko elämän pituista pihistelyä”
Myth busted! Sijoittamisessa on tärkeää muistaa se, että sijoittamiseen käytettävät rahat ovat ns. ylijäämäistä rahaa sen jälkeen, kun tulosta on ensin maksettu elämiseen liittyvät kustannukset. Jokaiselle meistä ”totuttu elintaso” on yksilöllinen. Itse en koe joutuneeni pihistelemään elintasostani, vaan käytän edelleen rahaa itselleni tärkeisiin asioihin. Olen kuitenkin tehnyt valintoja, jotka ovat järkevöittäneet kulutustani: olen luopunut autosta, asun Lontoossa suhteellisen pienessä asunnossa, teen kotiruokaa, olen vähentänyt materian ostoa, enkä osta merkkivaatteita tai laukkuja. Silti edelleenkin pidän tietyistä itselleni tärkeistä asioista kiinni: matkustan, syön ravintolassa viikottain sekä käytän rahaa hyvinvointiin, kuten kuntosaliin ja hierontaan.
Asuntosijoittajina olemme puolisoni kanssa aina huolehtineet siitä, että sijoitamme vain sellaisiin kohteisiin, jotka tuottavat hyvin ja voimme vuokratulolla kattaa kaikki asunnon kulut. Tämä mahdollistaa sen, että ylijäämäinen raha menee sijoitusasuntojen kulujen sijaan kuukausittain sijoituksiin tai säästöön poikimaan seuraavaa sijoitusasuntoa varten.
Myytti 5: ”Sijoittaminen on huijausta, jossa myyntimiehet yrittävät jekuttaa tavallisen kansan rahat pois”
Ehkäpä se kaikken yleisin ajatusmaailma kommenttipalstoilla on, että sijoittamista pidetään keinotteluna, jossa kokemattomia ihmisiä huijataan antamaan rahansa pois äkkirikastumisen toivossa.
Myth busted! Ihmiset, jotka kommentoivat näin eivät luultavasti ole ymmärtäneet sijoittamisen pointtia. Kukaan sijoittamisesta bloggaava tai kirjoittava ei väitä, että kyseessä olisi äkkirikastuminen. Sijoittaminen on erittäin pitkäjänteistä puuhaa ja vaurastuminen tapahtuu vain, jos ihminen jaksaa sinnikkäästi sijoittaa sekä antaa ajan kulua säikähtämättä markkinoiden nousuja ja laskuja. On totta, että sijoittaja saattaa menettää rahaa, jos hän lopettaa ja ottaa sijoituksensa pois markkinan laskusuhdanteessa silloin, kun omistuksen arvot ovat laskeneet. Järkevä sijoittaja pitää päänsä kylmänä markkinoiden laskusuhdanteessa ja hän on minimoinut riskiä hajauttamalla sijoituksiaan useaan eri kohteeseen.
Myös asuntosijoittamisessa sinnikkyys ja pitkäjänteisyys ovat avainasemassa, erityisesti jos sijoittaja noudattaa ns. ”osta ja pidä” -strategiaa. Tässä strategiassa sijoittaja ostaa sijoitusasunnon pitääkseen sen omistuksessaan vuosikausia, eikä hän säikähdä kausiluonteisia vaihteluja asunnon arvossa tai lainan koroissa. On tärkeää, että asuntosijoituskohde on tarkasti valittu ja sijoittajalla on tarpeeksi puskuria taloudessaan tai hän suojaa lainansa korkojen mahdollista vaihtelua varten.
Opiskelu lisää tietoa ja ymmärrystä sijoittamisesta
Siitä ei ole kovinkaan montaa vuotta, kun itsekin ajattelin sijoittamisen olevan lähinnä etuoikeutettujen ihmisten puuhaa. On täysin ymmärrettävää, että sijoittaminen aiheena tuntuu vieraalta, koska rahasta ja sijoittamisesta harvoin puhutaan suomalaisessa kulttuurissa, saatikka peruskoulutuksessa. Onnekseni innostuin opiskelemaan aihetta blogien, kurssien ja kirjojen kautta. Opiskelu on lisännyt tietoa ja ymmärrystä sijoittamisesta. Huomasin ilokseni, että netti on pullollaan hyviä, ilmaisia tiedonlähteitä, kuten blogeja, artikkeleita, podcasteja ja videoita sijoittamiseen liittyen, olipa kyseessä sitten osake-, rahasto- tai asuntosijoittaminen.
Puuttuuko myyttien listasta jokin olennainen uskomus, johon olet itse törmännyt? Miten murtaisit sen?
