Omistusasunto – Jäänne menneisyydestä vai tulevaisuuden kivijalka

Keskusteluun omistusasumisen ja vuokra-asumisen vaihtoehdoista törmää etenkin työelämän alkuvaiheessa olevien nuorten aikuisten keskuudessa.

Usein vanhemmilta peritty neuvo omistusasumisen järkevyydestä sulatetaan sen enempää miettimättä olankohautuksin ja lähes legendaariseksi muodostuneella toteamuksella lainan lyhentämisestä ennemmin itselle kuin jollekin toiselle. Kyseisen toteamuksen taustalogiikan paikkansa pitävyydestä ei liene epäilyksiä, mutta argumentointina se on lähes yhtä laiskaa kuin vaalipaneelien oikeisto versus vasemmisto juupas-eipäs mittelöiden jatkot Twitterissä.  

Suomalaisten varallisuuden ollessa kiinni käytännössä omistusasunnoissa, lienee sopivaa todeta, että kyseessä on jälleen yksi ”maan tapa” kuten lottokansan kohtalo niin monessa asiassa varsinkin nykypäivän keskustelussa tuntuu olevan. Viime vuosina on nähty myös päinvastaisia voimia kansankapitalismin vastaiskun hengessä, kuten todella onnistunut osakesäästötili on ainakin avattujen tilien perusteella osoittanut.

Vaikuttaisi siltä, että suomalaiset ovat hiljalleen löytämässä myös muita tapoja varallisuuden kartuttamiselle kuin aggressiiviset lainanlyhennykset oman pirtin seiniin. Asuntomarkkinoiden eriytyessä yhä voimakkaammin verrattain myöhäisen kaupungistumisen etenemisen seurauksena, on ilmaisia omistusasuntolounaita tulevaisuudessa yhä vähemmän. Samaan aikaan riskit esimerkiksi sijainnin tai taloyhtiön kannalta tulevat monelle tutuksi viimeistään vuosikymmenen edetessä uutisotsikkojen osittain jopa traagisista kohtaloista. Poliittisesti asiaa on toistaiseksi vältelty viimeiseen asti, muutamia avauksia mm presidentiltämme lukuun ottamatta.

Käydään siis talkoohengessä läpi muutamia tärkeitä, usein keskustelusta unohtuvia näkökulmia omistusasumiseen ainaisten vaihtoehtoiskustannusten ja omistamisen arvon lisäksi:

ERILAISIA NÄKÖKULMIA OMISTUSASUMISEEN

Pakkosäästäminen ­on yhtenä argumenttina varsin yleinen ja myös toimiva resepti, sillä onhan pakko tunnetusti motivaattoreista paras. Ratkaisuna asunnon ostaminen oman talouden hallinnan korjaamiseksi noudattaa kuitenkin samanlaista kaavaa kuin länsimaiden rakenteellisten ongelmien ratkaisu kaatamalla talouteen lisää rahaa – se ei puutu todelliseen ongelmaan vaan hoitaa vain seurauksia. Esimerkiksi Danske Bankin kyselytutkimuksen mukaan vain 11 prosenttia suomalaisista täyttää 4kk menoja vastaavan hyvän taloudellisen puskurin määritelmän.

Rahoitusteoreettisesta näkökulmasta katsottuna omistusasunnon lainan lyhentämistä voidaan pitää lähinnä epälikvidinä säästämisenä. Rahat ovat kiinni seinissä, eikä niitä oikein saa henkilökohtaisen talouden kriisiytyessä ulos kuin pakkomyymällä asunnon. Kun ottaa huomioon, että kriisi iskee usein talouden taantuessa ja heikossa asuntomarkkinassa, saadaan useamman vuoden seinäsäästöt poltettua helposti yhdellä transaktiolla.

Omistus kohdistuu osaan yhtiöstä, ei asuntoon. Asunto-osakeyhtiöiden tapauksessa tilannetta ratkotaan usein väärästä päästä tutustumalla itse huoneistoon perusteellisemmin kuin huoneiston omistavaan yhtiöön. On muistettava, että asunto-osake kuolee tai kukoistaa yhtiön mukana, halusimmepa sitä tai emme.

Riskien ja pääomien keskittymisestä – Jos noudattaisimme orjallisesti hajauttamiseen perustuvan Portfolioteorian oppeja, ei suomalaisten juurikaan pitäisi omistaa asuntojaan. Varallisuuden sitominen vain yhteen omaisuusluokkaan ja sen sisällä yhteen asuntoon sekä yhtiöön on riskienhallinnan näkökulmasta melkoista nuorallatanssimista.

Mitä isompi päätös, sitä enemmän se tehdään tunteella, etenkin asumisessa. Siksi edellisen kohdan kaikkien munien lyöminen yhteen koriin, jonka valinta tehdään parhaimmillaan muutaman kerran elämässä, tunteella, ymmärtämättä juurikaan yhtiön merkitystä sekä suhdannehuipuissa kaikkien muiden ostaessa, kuulostaa melkoiselta koktaililta.

Jossain pitää asua. Tämäkin argumentti toistuu usein netin keskustelupalstoilla ja on kieltämättä validi näkökulma tarkasteltaessa erilaisia vaihtoehtoja. Lausahdus kuitenkin usein ymmärretään väärin, sillä omistusasumisen ei pitäisi olla standardi tilanteesta riippumatta. Syynä yksinkertaisesti se, että Suomessa on paljon alueita, joilta asunnon ostaminen ei ole kannattavaa, oli hinta käytännössä mikä tahansa.  

Yhteiskunnan tarjoamien porkkanoiden hyödyntäminen on oiva keino hyötyä järjestelmän tarjoamista mahdollisuuksista. Ensiasunnon ostajan varainsiirtoveroetu, kahden vuoden asumisen jälkeinen myyntivoiton verottomuus sekä vielä toistaiseksi voimassa oleva korkojen osittainen vähennysoikeus ovat fiksusti käytettyinä oivia apuvälineitä järkevällä asumisella vaurastumiseen.

YHTEENVETO

Alueiden yhä eriytyessä myös omistusasujat tulevat jakautumaan yhä vahvemmin voittajiin sekä häviäjiin. Koko elämänkaaren mittaisten säästöjen sulaminen oman asunnon kautta on eläkeiän lähiaikoina saavuttavilla valitettava, mutta monella edessä oleva kohtalo. Toisaalta toisen ääripään esimerkeissä ei asunnon arvonnousun myötä huolta huomisesta enää ole.

Tulevaisuudessa ja lähiaikoina asunnonostoaikeissa olevien kannattaa tunnistaa kaupungistumisen realiteetit sekä Suomen väestöpyramidin keikahdus, jos haluaa osallistua mieluummin voittajien bändivaunuun kuin häviäjien vastaavaan huviretkeen. Muutaman sadan euron sijoitus ammattilaisen apuun ostotilanteessa ei satojentuhansien hankinnassa ole kovin suuri panostus, mutta tulevaisuudessa sitäkin tärkeämpi.

Kokonaisuutena omistusasuminen muodostanee kotitalouksen kivijalkaa myös tulevaisuudessa, kunhan sen tekee oikein. Edelleen jatkuva kaupungistuminen tukee kasvukeskusten kysyntää pitkälle tulevaisuuteen asti. Toisaalta, asuntojen hinnat nousevat pitkällä aikasarjalla käsikädessä käytettävissä olevien tulojen kanssa, mikä herättää jonkin verran kysymyksiä esimerkiksi Suomen talouden viimeisen vuosikymmenen ja vähän päälle olevan nollakasvun vaikutuksista.

Niin tai näin, kriittisyydellä sekä oikean avun turvin pääsee asuntokaupoilla jo huomattavasti pidemmälle kuin iänikuisilla lausahduksilla tai pelkällä hyvällä fiiliksellä.

Ps. Päivittäistä sähläämistäni voi seurata parhaiten instagramin kautta. Jos yhtään ylläolevat aiheet kiinnostavat, heitä ihmeessä viestiä niin vaihdellaan ajatuksia