Nainen — omista oma menestyksesi!
Työhaastattelutilanne.Kandidaatti A istuu pöydän toisella puolella silminnähtävästihermostuneena. Hänen kätensä tärisee, kun hän hörppääkahviaan.
Olen haastatellut monta kiinnostavaa ja ammattitaitoista kandidaattia rekrytointiprosessin aikana. Tämän hakijan tapaamisesta olen innoissani, koska työhakemuksen ja ansioluettelon mukaan hänen osaamisensa ja kokemuksensa olivat hyvin linjassa työtehtävän vaatimusten kanssa.
Hakija rentoutuu silminnähden haastattelun edetessä ja keskustelumme etenee sujuvasti. Hänestä välittyy valloittava innostus ja motivaatio työtä kohtaan. Kun kysyn häneltä esimerkkejä onnistumisista työuran varrelta, häneltä menee hetki miettiä vastaustaan. Hänen vastauksissaan loistaa vaatimattomuus; aivan kuin hän vähättelisi omaa osuuttaan onnistumisessa. Kun kysyn miksi hän onnistui, hän kertoo saaneensa apua ja tukea muilta henkilöiltä. Hänen vastauksessaan toistuu myös sana “me”. "Me teimme...me onnistuimme...". Olipa onni ja sattumakin ollut mukana tuomassa myötätuulta.
Kantava voima, joka ei itse näe omaa osaamistaan
Kysyn häneltä tarkentavia kysymyksiä siitä, mitä hän tarkoittaa sanomalla “me onnistuimme”. Mikä on hänen oma roolinsa tuossa onnistumisessa? Kun tarpeeksi kaivan asiaa lukuisilla lisäkysymyksillä, paljastuu, että oikeastaan hän oli se, joka oli vetänyt onnistunutta hanketta alusta loppuun. Hän oli ollut hankkeen kantava voima osaamisellaan ja aktiivisella toiminnallaan. Hän oli osoittanut johtajuutta yhdistämällä ihmisiä ratkomaan ongelmia sekä koordinoimalla hanketta läpi monimutkaisten tilanteiden. Silti hän ei itse nähnyt kuinka hyvää osaamista hänellä on sekä kuinka hyvin hän on onnistunut työssään, omilla kyvyillään ja erinomaisella johtajuudellaan.
Muistelen aiemmin pöydän toisella puolella istunutta kandidaattia B, jolla oli selkeästi heikompi osaaminen ja kokemus kyseiseen tehtävään. Siitä huolimatta hän oli kertonut omasta osaamisestaan ylpeänä ja omistanut omat onnistumisensa. Hänen puheessa vilisivät sanat ”minä onnistuin”, “minä tein”, “minä osasin”. Hänen rohkeudestaan ja itsevarmuudestaan kertoi sekin, että hän oli uskaltanut hakea tehtävään, johon hänen nykyinen kokemuksensa ja osaamisensa ei ihan vielä yltäneet. Hän oli kuitenkin nähnyt oman potentiaalinsa tehtävään kasvamiseen ja uskalsi rohkeasti hakea, vaikka hän ei työtehtävän jokaista vaatimusta vielä täysin täyttänytkään.
Taipumus aliarvioida omaa osaamistaan
Ei varmaankaan tule yllätyksenä, että kandidaatti A oli nainen ja kandidaatti B oli mies. Vaikka tätä ei voi yleistää sukupuolen perusteella (olen urallani tavannut lukuisan määrän naisia, jotka ovat itsevarmoja osaamisestaan ja kyvyistään), olen huomannut, että naisilla on useammin taipumus aliarvioida omia kykyjään ja vierittää kunnia onnistumisista toisaalle — joko tiimin, yhdessä tekemisen, sattuman tai onnen kontolle. Naisilla on useammin taipumus myös jättää hakematta tehtäviin, jonka vaatimuksia he eivät täysin täytä. Jäin pohtimaan, onko kyseessä kulttuuri, jossa naisilta toivotaan nöyrempää asennetta, vai onko kyseessä ns. "huijarisyndrooma", jossa omaan osaamiseen ei luoteta tarpeeksi, vaikka osaamista, kokemusta ja onnistumisia selvästikin on. Tunnistan saman piirteen itsessänikin ajoittain ja erityisesti nuorempana ammattilaisena sorruin itseni "mollaamiseen" turhan usein. Siksi olen aktiivisesti pyrkinyt tiedostamaan ja työstämään sitä, miten ajattelen itsestäni ammattilaisena ja kuinka puhun omasta osaamisestani.
Mieti, miten puhut itsestäsi ja osaamisestasi
Olen onnellinen, että jaksoin kaivaa kandidaatti A:n kokemuksia hänen ensisijaisia vastauksia syvemmälle. Kun pureuduimme syvemmälle, huomasin, että löysimme tehtävään timanttisen osaajan.
Annoin kandidaatille palautetta heti haastattelun lopuksi, joka on hyvä ohjenuora meille jokaiselle sukupuoleen tai alaan katsomatta.
Mieti, miten puhut itsestäsi ja omasta osaamisestasi. Siinä ei ole mitään vikaa, että olet onnistunut yhdessä muiden kanssa. Jokaisella meistä on kuitenkin ollut oma roolinsa tuossa onnistumisessa. Pohdi, millainen tuo oma roolisi/tehtäväsi on ollut ja miksi olit tuossa tehtävässä onnistunut.
Sen jälkeen omista oma onnistumisesi! Tuo menestyksen hetket ja osaamisesi ylpeänä esiin. Jos sinä et usko omaan itseesi, miten muut voivat uskoa?
Opi kehumaan itseäsi: sinä onnistuit, sinä teit, sinä saavutit!
Onko sinulla tapana aliarvioida omat kykysi? Mistä se mielestäsi johtuu? Kommentoi alle!
Kysyin muutama viikko sitten Instagramissa sitä, millaisia teemoja toivoisitte minun käsittelevän Kasvussa-blogissani. Asuntosijoittamisen lisäksi "nainen & ura" nousi yhdeksi toivotuimmista teemoista. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Tutustu muihin aiheeseen liittyviin kirjoituksiini alla:
Nainen — kannusta, älä lannista
Kun nuori nainen uupuu työelämässä
