Millainen on sinun rahatarinasi?

Oletko koskaan pohtinut suhdettasi rahaan? Millaisia ajatuksia ja tunteita se sinussa herättää? Miten sinulle on puhuttu lapsena rahasta tai millaista esimerkkiä olet saanut rahankäytön suhteen? Millainen on siis rahatarinasi?

Harva pysähtyy miettimään omaa rahatarinaansa, vaikka sillä on paljon vaikutusta siihen miten toimit rahan kanssa. Varsinkin jos sinulla on haasteita taloudellisessa tilanteessasi, niin suosittelen lämpimästi pohtimaan vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin.

Itse lähdin muutama vuosi sitten purkamaan alitajunnassani olevia uskomuksiani rahaan liittyen sekä tarkastelemaan omaa käyttäytymistäni rahan kanssa. Näistä pohdinnoista lähti muuutokseni kohti vauraampaa elämää.

Uskomusten muuttaminen

Uskon vahvasti siihen, että jos haluaa muutosta johonkin elämän osa-alueeseen, on muutoksen tapahduttava ensisijaisesti pään sisällä ja sen jälkeen käytännön tasolla. En usko, että voit vaurastua, jos alitajunnassasi kaikuu lapsuudessa useaan kertaan kuultu sanonta ”kaikki rikkaat ovat huijareita”. Tai haluaisit sijoittaa, mutta et uskalla, koska jatkuvasti ”pitää säästää pahan päivän varalle”.

Aikaisempina vuosina olin itsekin yrittänyt muuttaa käyttäytymistäni, pohtimatta mistä ongelmat alunperinkin johtuivat. Tämän takia en koskaan saanut pysyviä tuloksia aikaan. Lähinnä onnistuin käyttämään muutaman kuukauden rahaa fiksummin, jonka jälkeen tuhlasin kertyneet säästöt.

En myöskään pitänyt säästämisestä, vaan koin, että minun olisi kuulunut saada nauttia ansaitsemistani rahoista. Jos tämä ajatus päässä lähtee säästämään, niin on sanomattakin selvää ettei tule onnistumaan.

Lapsuudessa opittujen tapojen vaikutus

Millaisia malleja olin saanut lapsuudessani tai miten minulle oli puhuttu rahasta? Alusta asti oli selkeää, että shoppailu taidot olin perinyt vanhemmiltani. Perheessämme kaikki ostettiin aina uutena ja en muista, että olisin saanut koskaan kieltävää vastausta jos halusin jotain. Lisäksi muistissani oli selkeästi ne syksyiset shoppailu hetket äidin kanssa, kun kouluun käytiin ostamassa uusia vaatteita.

Paljon siis tunteita herättäviä ja positiivisia muistoja liittyi ostamiseen. Ei siis ole ihme, että vielä aikuisenakin ajattelin ostamisen tuovan hyvän olon tunnetta, joten shoppailin iloon ja suruun. Itselläni ei ole lapsia, mutta jos olisi, en ostaisi kaikkea uutena ja heti kun lapsi haluaa. Vaikka taloudellinen tilanne sen sallisikin. Näin lapsi oppisi kärsivällisyyttä ja arvostamaan saamiaan tavaroita.

Rahasta vaikeneminen

Perheessämme ei puhuttu rahasta. En kuullut nuorena negatiivisia lauseita liittyen rahaan, vaan sen sijaan sain positiivisen kuvan millaisen elämän hyvä taloudellinen tilanne mahdollistaa. Isäni oli yrittäjä ja uskon, että hänen esimerkki siitä, miten köyhistä oloista voi luoda menestyneen liiketoiminnan, on innoittanut minua tavoittelemaan taloudellista vapautta.

Nurja puoli sillä, että rahasta ei koskaan puhuttu, oli se että myöskään säästämisestä ei puhuttu. Näin ollen se oppitunti jäi minulta väliin, mutta onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uusia tapoja 

Näiden asioiden lisäksi olen pohtinut millaisia tunteita raha minussa herättää? Millainen raha dynamiikka perheessäämme on ollut äidin ja isän välillä? Onko sillä ollut vaikutusta minuun? Tai miten erilaiset merkittävät tapahtumat ovat vaikuttaneet, kuten isäni firman konkurssi sekä perinnön saaminen nuorena.

Pohdittavaa on paljon ja asioiden työstäminen vie aikaa. Pitää olla kärsivällisyyttä sekä kykyä omaksua uusia tapoja ja ajatuksia, jotta muutosta voi tapahtua <3