Geopolitiikan vaikutuksia osakesijoittamiseen
Muutamia blogiaiheita oli mielessä, kun tätä kirjoitusta suunnittelin. Lopulta kuitenkin päätin tarttua tähän teemaan, johon varmasti moni on nyt viimeisen kuukauden aikana törmännyt, eli geopolitiikan vaikutus osakesijoittamiseen. Geopoliitiikkahan tarkoittaa yksinkertaistaen miten maantieteelliset tekijät vaikuttavat politiikkaan ja täten heijastuvat myös rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Suurimmat vaikutukset ovat sodilla ja muilla konflikteilla.
Seuraavassa kirjaan omia hajanaisia mietteitäni sen perusteella, mitä olen lukenut, kuunnellut ja itsekseni ja eri puolella maailmaa olevien tuttavieni kanssa pähkäillyt. Kukaan ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sillä globaalissa kaupankäynnissä on nyt paljon erilaisia uhkia. Toisaalta yrityksillä on omilla toimillaan mahdollista vaikuttaa siihen, miten uhat mahdollisesti realisoituvat.
VENÄJÄ MAARISKIN REALISOITUMINEN
Kulunut talvi on osoittanut, kuinka geopolitiikka voi vaikuttaa osakesijoittamiseen. Vuosien varrella Putin ei ole peitellyt halujaan kasvattaa Venäjää suurvallaksi, vaan on rauhassa napsinut paloja sieltä ja täältä, kuten hyökätessään Georgiaan vuonna 2008 ja vallatessaan Krimin niemimaan vuonna 2014. Nämä valloitukset eivät kuitenkaan lännessä herättäneet tarpeeksi voimakasta vastarintaa, vaikka vuonna 2014 pakotteita asetettiin Venäjän kaupalle.
No, tässä nyt ollaan maaliskuussa 2022: ukrainalaiset ovat taistelleet yli kuukauden – yksinään – koko Euroopan tulevaisuuden puolesta. Ei pääse yli eikä ympäri siitä, että Venäjän hyökkäys on pitkälti eurooppalaisten johtajien lepsuilusta johtuvaa, kun Putinin uhkailuja ei ole otettu tosissaan. Nyt länsi pyrkii masinoimaan muita maita, erityisesti Kiinaa, tuekseen sanktioidaakseen Venäjää enemmän. Juttelin Kanadassa asuvan hyvän ukrainalaisen ystäväni kanssa, ja hän vahvasti painotti sitä, että Kiina ei ole tässä osapuoli, vaan nimenomaan Eurooppa. Ystäväni jopa totesi, että Eurooppa on halvan energian perässä flirttaillut Putin kanssa kaikista varoituksista huolimatta. Allekirjoitan tämän täysin: Kiina tehköön mitä haluaa ja Euroopan – sekä Yhdysvaltojen – on mietittävä, miten toimivat Kiinan kanssa, jos maa osoittaa tuen merkkejä Venäjälle.
Piensijoittajan kannalta tuntuu hieman vähättelevältä sanoa, että Venäjään liittyvä maariski nyt realisoitui toden teolla. Itse en sijoita maantieteellisille alueille, joita en tunne enkä pysty seuraamaan. En ole Venäjän kielen taitaja, joten olisi mahdotonta kerätä luotettavaa dataa sijoituspäätösten tueksi. Luonnollisesti useaan suomalaiseen yritykseen Helsingin pörssissä sijoittaneena, vaikutukset kolahtavat myös omaan osakesalkkuuni. Viime vuoden huipuista ollaan tultu roimasti alas ja epäilen, ettei hetkeen niihin huippuihin enää palata. Oletettavaa on, että yritykset tulevat tässä kevään mittaan antamaan tulosvaroituksia ja esimerkiksi Verkkokauppa.com sen jo antoikin. Rauteella lähes puolet liikevaihdosta tuli viime vuonna Venäjältä, mutta uusia tilauksia ei tällä hetkellä oteta vastaan. Luultavimmin tänä vuonna Rauteen liikevaihto supistuu huomattavasti, vastaavanlaisia markkinoita ei muualle maailmaan hetkessä rakenneta.
Nokian Renkaat, Finnair ja Fortum ovat ihan oma lukunsa. Niistä onkin todella paljon mediassa kirjoiteltu iltapäivälehdistä lähtien. Odottaa sopii, että alaskirjauksia tapahtuu ja liikevaihto tulee supistumaan edellä mainittujen yritysten lisäksi myös usealla muulla. Tämän Venäjän hyökkäyksen seuraukset ovat varmasti pitkäkestoisia ja vaikuttavat maailmalla jopa satojen miljoonien ihmisten elämään eri tavoin lähtien energiapulasta aina ruokakriisiin. Näin ollen myös monien yritysten liiketoiminta kokee mullistuksia ja tätä kautta osakesijoittajien salkun arvo voi madella alhaalla pitkään.
MUUTTUUKO YRITYSTEN TOIMINTA kuitenkaan VASTUULLISEMPAAN SUUNTAAN?
Tilannetta voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Luin mielenkiintoisen Joanna Palménin kirjoittaman artikkelin Talouselämästä, jossa pohdittiin olimmeko liian sinisilmäisiä, sokeita, välinpitämättömiä vai ahneita Venäjän suhteen. Artikkelissa kysyttiin onko nyt viimein tullut aika, että niin yhteiskunnan päättäjät kuin myös yritysten johto, rupeavat tarkemmin miettimään kaupankäynnin eettisiä kysymyksiä, kuten sitä, onko kaupankäynti autoritääristen valtioiden kanssa ok ylipäätänsä. Rauteen toimitusjohtaja Tapani Kiiski totesi artikkelissa inhorealistisesti: ”On helppo sanoa, että pitää jatkossa olla enemmän antennit ulkona ja ottaa vakavammin epätodennäköisiltä tuntuvia skenaarioita. Paljon vaikeampi kysymys on, mitä tämän huomion perusteella oikeasti voi tehdä toisin.”
Rehellistä puhetta Kiiskeltä! Vaikka riskit, niin taloudelliset kuin mainehaittaan liittyvät, tiedostettaisiin toiminnan muuttaminen ei onnistu hetkessä eikä parempia vaihtoehtoja välttämättä ole tarjolla. Itse haluan kuitenkin pysyä positiivisena, joten uskon vahvasti yritysten kykyyn uudistua pakon edessä: uusi kestävämpi maailma on syntymässä! Toisaalta, juuri tänä aamuna luin, että Britannia on valmis luopumaan sanktioista, mikäli Venäjä lopettaa hyökkäyksensä. Jos näin tapahtuu, seuraako muut Euroopat maat perässä? Eli, ollaanko sitten taas normaalisti ‘back-to-business’ ja Putinin annetaan toimia rauhassa?
Stagflaatio, inflaatio, energiakriisi ja mitä muita näitä nyt on…
Lähitulevaisuudessa kytee paljon haasteita, jotka ovat osittain jo kyteneet pinnan alla ja nyt nämä kriisit ovat saaneet ne kärjistymään. Tuntuu, ettei asiantuntijoilla ole konsensusta siitä mitä tulee tapahtumaan – ja eihän sitä kukaan tiedäkään, kaikki näkemykset ovat vain enemmän tai vähemmän perusteltuja arvauksia.
Itse kallistuisin siihen, että parin viime vuoden aikainen osakeralli-iloittelu on tullut tiensä päähän. Maltilla edetään ja todennäköisesti usean Helsingin pörssissä olevan yrityksen tuloskunto on muutaman seuraavan vuoden aikana heikompaa. Näissä olosuhteissa toivoisin yrityksiltä myös selkeää viestintää riskeistä ja toisaalta vastuunottoa. Nyt eletään aikaa, jossa yritysten arvot punnitaan.
Myös Kiinan liittyvät riskit yritysten tulisi tiedostaa. Kaupankäyntiin Kiinan kanssa liittyy samantyyppisiä eettisiä haasteita kuin Venäjä kauppaa. Tämän lisäksi Kiinaa rasittavat myös kasvun hidastuminen tämän vuoden osalta. Tähän Kiina-aiheeseen palaan varmasti toisen kirjoituksen osalta tarkemmin!
Miten osakesijoittajan tulisi toimia?
Niin sanotusti oikeaa vastausta ei voi kukaan antaa. Vastaus riippuu esimerkiksi omasta riskinsietokyvystäsi, sijoitushorisontistasi sekä siitä, miten olet onnistunut hajauttamaan osakesalkkuasi. Alla muutama oma mietintäni tähän liittyen.
Myyminen ei ole pahasta: Itse kevensin Fortumia, jota olen jo vuosikaudet omistanut. Osa sijoittajista ei varmasti mieti Venäjä-riippuvaisten yritysten myyntiä pelkästään tuottojen tai riskien kannalta, vaan myös vastuullisuusmielessä. Kuluttajat ovat boikotoineet tiettyjä tunnettuja yrityksiä ja brändejä, varmasti voi myös osakesijoittaja miettiä, haluaako olla tukemassa Putinin sotakoneistoa tai Kiinan autoritääristä hallintoa. Tämä geopolitiikka on tuonut uusia ulottuvuuksia vastuulliseen sijoittamiseen.
Omassa sijoitussuunnitelmassa pysyminen: ostot tasaiseen tahtiin esimerkiksi niihin yrityksiin, joiden perustoiminta tuo tasaista kassavirtaa. Itse harkitsen tätä esimerkiksi Keskon osalta: vaikka nyt osumaa tulee Venäjän ja Valko-Venäjän toimintojen alaskirjauksista, niin tasaista kassavirtaa tulee Suomesta kuin myös muista Pohjoismaista.
Hajauttaminen, hajauttaminen, hajauttaminen: Hajauttaminenhan on se osakesijoittamisen perussääntö ja sitä ei voi liikaa korostaa näinä hetkinä. Osa näkee, että on parempi lähteä hajauttamista harjoittamaan siirtymällä enemmän jenkkipörssiin, johon Venäjän hyökkäys ei aiheuta yhtä suurta riskiä ja heilahteluja kuin Euroopan pörsseissä. Itsellä on osakkeita myös jenkkipörsissä, mutta pääpaino Helsingissä. Salkun radikaalimpi uudelleen hajauttaminen vaatisi tarkempaa perehtymistä potentiaalisiin osakkeisiin, sillä jos ihan summamutikassa lähtee toimimaan, niin huonostihan siinä käy.
Eri omaisuusluokkiin hajauttaminen: Pörssistä kokonaan pois ja sijoitusten siirto esimerkiksi kultaan? Tätä nyt näytetään harrastavan, sillä varsinainen sijoittamisen kultabuumi on meneillään. Itse en ole arvometalleihin sijoittanut. Rahamedian porukassa Essillä arvometalleihin sijoittaminen on keskeisessä osassa sijoitusstrategiaa ja hän jakanut hyviä kuinka kullan lisäksi voi sijoittaa hopeaan.
Paljon riippuu myös omasta asenteestasi. Ajatellako, että pessimisti ei pety? Vai tulisiko nyt kuluttaa säästämisen ja sijoittamisen sijaan, pianhan kaikki on kalliimpaa? Mene ja tiedä, aika näyttää, mikä olisi ollut se oikea strategia.