Miten toimin sijoittajana ja kuluttajana nyt inflaation jyllätessä?

Tällä hetkellä ympäri maailmaa puhututtaa kohoavat hinnat ja huoli tulevasta. Olen nyt parisen viikkoa ollut Keniassa ja myös täällä tavalliset kansalaiset ovat huolissaan kohonneista hinnoista erityisesti koskien ruokatuotteita ja polttoaineita. Inflaatio on useassa maassa ennätyslukemissa, esimerkiksi Suomen osalta hintojen nousu ei ole ollut yhtä nopeaa 30 vuoteen. Myös pitkään matalalla olleet korot ovat ottaneet nopeahkon loikan ylöspäin. Ei varmaan montaa henkilöä ole, jonka kukkarossa nämä muutokset eivät olisi tuntuneet.

Tässä kirjoituksessa jaan miten inflaatio ja epävarmuus tulevasta on heijastunut omaan kulutukseeni ja sijoittamiseeni.

Autoilu ja liikkuminen

Eihän sitä voi olla huomaamatta, että joka kerta tankilla käydessä bensan hinta on noussut sitten edelliskerran. Bensan hinta taitaa tällä hetkellä olla noin 2,5e/l ja moni ekonomisti ennustaa, että sinne kolmeen euroon voidaan nousta. (HUOM! Tosin nyt tätä kirjoitusta viimeistellessäni Nairobissa luin, että polttoaineen hinta on Suomen hivenen laskenut jakeluvelvoitteen pienentyessä.) Kyllä bensan hinnan nousun huomaa omassa kukkarossa. Turhia ajoja pyrkii minimoimaan.

Itse olen muutenkin tottunut liikkumaan paljon pyörällä, ekologisista syistä johtuen, joten henkilökohtaisella tasolla muutosta käyttäytymiseen ei ole paljoa tapahtunut. Lasten harrastuksista johtuen autoa tulee kuitenkin lähes päivittäin käytettyä. Asumme sen verran kaukana harrastuspaikoista, että lapsista ei ole pyöräilemään matkoja, ainakaan vielä heidän iässään. Onneksi kimppakyydit joukkuekavereiden kanssa välillä onnistuvat.

Tällä hetkellä myös kesälomareissuja suunnitellessa tulee mietittyä, että kannattaako niitä autolla tehdä.

Sähkön kulutus

Itse tein kesällä 2021 kahden vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen kiinteällä hinnalla. Tämän johdosta nämä energian hinnan nousut eivät ole omassa kotitaloudessa suoraan vaikuttaneet. Eko-ihmisenä muutenkin pyrin välttämään turhaa energian kuluttamista, esimerkiksi sauna ei lämpene useana iltana viikossa, oli sähkön hinta mikä tahansa. Toisaalta, voi olla, että vuoden päästä, kun sähkösopimusta kilpailuttaa, niin enemmän saa varautua maksamaan. Mutta, vuodessa voi tapahtua mitä vaan, kuten nämä edellisvuodet ovat opettaneet. Suomen sähköntuotantokapasiteetti on kasvamassa vuoden sisällä suhteellisen paljon, joten jos ensi talvi selvitään, niin tilanne helpottunee, näin ainakin itse uskon.

Meidän naapurustossa usealla on aurinkopaneelit. Tarkoitus on tarkemmin kysellä, että missä ajassa nämä investoinnit maksavat itsensä takaisin. Huvittaa, että omat lapseni kovasti haluaisivat aurinkopaneelit, sillä kuulemma ’jokaisella on’ . No, hyvä on, että lapset tiedostavat aurinkoenergian ekologisuuden.

Ruokakulut

Ruuan hinnan noususta puhutaan paljon. Omasta mielestäni ruuan hinta nousee vähitellen, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, kalan ja kahvin hinta, jotka ovat molemmat nousseet yli 40 prosenttia. En ole vielä hirvittävän suurta vaikutusta omissa ruokamenoissa huomannut. Ruokavaliomme on aika kasvispainotteihin, joten siinä mielessä tulee usein hyödynnettyä sesongin tuotteita. Voi olla, että syksyn tullen ruuan hintojen nousun näkee selvemmin ja yht’äkkiä saattaa havahtua siihen, kuinka paljon tuote nykyään maksaa muistellessa mikä hinta oli vuosi, pari sitten. Toisaalta kauppaketjut saattavat tehdä erilaisia kikkakolmosia, ettei hinnan nousua niin näkisi, kuten pakkauskokojen pienentämistä, tiettyjen ravintoaineiden vähentämistä ruokatuotteissa.

Eli, tällä hetkellä suurin muutos on nimenomaisesti tuo kahvin hinnan seuraaminen. Kahviaddiktina kahvitarjouksia tulee hyödynnettyä ja satsattua sitten kerralla useampi paketti.

Osakesijoittaminen

Aktiivisena osakesijoittajana ei voi todeta kuin, että aikamoista turbulenssia on viimeiset kuukaudet olleet. Laskumarkkinan arvioidaan jatkuvan vielä pidemmän aikaa.

Onko aina niin, että tasaisesti sijoittamalla pärjää, joten kannattaa vaan jatkaa samalla lailla? Sijoittamista kannattaa ilman muuta jatkaa, mutta itse uskon, että tässä tilanteessa tulee myös häviäjiä. Pitkäaikaisia, yritysten toimintaan vaikuttavia muutoksia on tapahtumassa esimerkiksi sen suhteen, miten maailman markkinaa jaetaan: Länsi versus ’muut’, miten Kiinan talouskasvun käy ja langetetaanko Kiinalle jossain vaiheessa myös sanktioita. Usealle suomalaisyrityksille luonnollisesti raskaasti vaikuttaa Venäjän liiketoiminnoista luopuminen.

Lyhyellä aikavälillä voidaan nähdä voittajia ja häviäjiä sen suhteen esimerkiksi ketkä onnistuvat saamaan komponentteja, ketkä ovat onnistuneet tekemään hyviä, pitkäaikaisia sopimuksia alihankkijoiden kanssa, niin, ettei kohonneet kustannukset heti vaikuta tai toisaalta miten onnistuneesti kustannukset saadaan siirrettyä hintoihin ja joidenkin kasvuyritysten osalta kohonneet korot voivat lohkaista suuren siivun kuluista jatkossa. Osakepoiminta on noussut taas arvoonsa. Itse olen laskupäivinä saattanut tankata salkussani olevia defensiivisiä osakkeita, jollaiseksi luen esimerkiksi Keskon ja Orionin. Yksittäisten yritysten osalta seurailen nyt käynnistyvällä tulosjulkistuskaudella erityisesti sitä millaisia näkymiä loppuvuoden suhteen yritys antaa ja millainen on yritysten tilauskanta. Olenkin jo aiemmin kirjoittanut mitä asioita erityisesti seurailen yritysten tulosjulkistuksissa.

Asuntosijoittaminen

Asuntolainojen korot ovat lähteneet nousuun. Asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, on noussut plussan puolelle, ja tätä kirjoittaessa huitelee siinä 1,02 prosentin tienoilla. Korkojen myös arvioidaan jatkavan nousuaan lähemmäksi kolmea prosenttia.  Asuntosijoittamiseen liittyvistä riskeistä on lähdetty yhä aktiivisemmin varoittelemaan, sillä korkojen nousu vaikuttaa sekä niin omiin lainamenoihin kuin myös taloyhtiöiden mahdolliset lainakulut nousevat. Asuntosijoittamiseen liittyvä tuottolaskelmien tekeminen käy hankalammaksi.  

Minulla on ollut lainalupaus alkuvuodesta lähtien ja kesäkuussa tuli sitten vihdoin sopiva kohde vastaan. Oikeastaan heti, kun tarjoukseni hyväksyttiin, niin euribor lähti kovaan päivittäiseen nousuun. Erinäisistä viivästyksistä johtuen asuntokaupat allekirjoitan vasta reilun viikon päästä, ja silloin lopullinen korko vahvistuu. Sijoitusasuntojen osalta mietin myös, että kuinka paljon yhtiövastikkeet mahtavat ensi vuonna nousta.

Myös oman asunnon jäljellä oleva laina on suhteellisen suuri. Itseäni korkojen nousu jonkin verran hermostuttaa, mutta koitan miettiä niin, että tiukan paikan tullen – jos asiat todella huonoksi menevät- niin täytyy sitten myydä oma talo pois. Ei pidä rakastu seiniin, näin aina itselleni sanon. Nyt muutaman viime kuukauden ajan olen hieman ylimääräistä lainanlyhennystä tehnyt, ihan tämä korkojen nousu mielessä.

Yleistunnelmat negatiivisia?

Yleistunnelmani on suhteellisen negatiivinen. Tällä tarkoitan nimenomaisesti Euroopan taloustilannetta ja lähitulevaisuutta. Kuten me suomalaiset hyvin tiedetään, niin toki tärkeintä on rauha ja saada sota Ukrainassa loppumaan. Muutamilla Euroopan mailla alkaa valitettavasti kärsivällisyys mennä sodan suhteen ja tyytymättömyys ’kalliiksi nousevaa hintalappua’ kohtaan kasvaa. Euroopan yhtenäinen rintama on rakoilemassa. Euroopan talous ei näytä hyvältä ja arvellaan myös, että muutamat Euroopan maat saattavat tarvita jonkinlaista tukipakettia avukseen.

Euroopan osalta huoleni liittyy myös siihen, että Euroopalla ei ole niin paljon ystäviä lännen ulkopuolella, kuten ehkä jotkut Euroopan johtajat itse luulevat. Tämä vaikuttaa myös siihen, että mistä meidän yritykset saavat uutta kasvua ja markkinaa? BRICS-maat tiivistävät yhteistyötään ja samalla hakevat uusia kumppaneita eri mantereilta aktiivisesti. Esimerkiksi täällä Keniassa kiinalaisten tuotteiden rinnalla on paljon intialaisia ja turkkilaisia merkkejä. Suomalaisia yrityksiä täällä myös toimii, mutta aktiivisempaa kaupankäynnin edistämistä saisi olla.

Toisaalta, haluan uskoa, että Euroopalla ja Suomella, on vahva kyky ja osaaminen uusiutua kovan paineen alla; uudet innovaatiot ja vihreä siirtymä odottavat tuloaan, siihen on pakko uskoa!