Näin laadit sijoitussuunnitelman

Oletko jo kokenut sijoittaja tai vasta aloittelemassa sijoitustaipaletta? Olit kumpaa tahansa, tarvitset sijoitussuunnitelman. Sijoitussuunnitelma on hyvä työkalu mm. silloin kun markkinoilla myrskyää ja paniikki iskee. Silloin voit kaivaa sijoitussuunnitelmasi esiin ja lukea, mitä olet päättänyt silloin, kun tunteet ei ollut vallassa. Tässä postauksessa kerron, miten laadit hyvän sijoitussuunnitelman ja annan esimerkkejä sijoitussuunnitelman pohjaksi.

Mikä on tavoitteesi?

Aloita sijoitussuunnitelman laatiminen miettimällä, miksi sijoitat? Mitä tavoitteita sinulla on? Joku voi sijoittaa vaikka tulevaa lomamatkaa varten, kun taas toisen sijoitushorisontti voi olla 30 vuotta ja tavoitteena leppoisammat eläkepäivät. Näihin eri vaihtoehtoihin tarvitaan erilaiset strategiat. Mitä pidempi sijoitushorisontti on, sitä enemmän myös riskiä voi ottaa.

Esimerkiksi 20-vuotias Sanna haaveilee perheenlisäyksestä ja pitkästä vanhempainvapaasta muutaman vuoden kuluessa. Sannan tavoite on helpottaa vanhempainvapaan taloudellista taakkaa jotta voi nauttia ajasta lapsen kanssa ilman rahahuolia.

30-vuotias Mari havahtui siihen, että tuleva eläkeikä pakenee kokoajan vain kauemmaksi ja kertynyt eläke ei päätä huimaa. Mari sijoittaa siksi, että voi halutessaan jäädä eläkkeelle hieman aiemmin ja ennenkaikkea siksi, että eläkkeellä voi elää vapaampaa elämää.

Sannalla ja Marilla on eri sijoitushorisontti, joten he tarvitsevat erilaiset strategiat

Mistä rahat sijoitettavaksi?

Seuraavaksi mieti, mistä saat rahat sijoitettavaksi. Tuleeko rahat sijoituksiin palkkatuloista, lahjarahoista vai jostain muualta? Mikäli talous ei ole vielä ylijäämäinen etkä keksi mistä rahaa sijoitattavaksi löytyy, lue vinkit siihen aiemmasta blogistani täältä. Muista, että sijoittamisen voi aloittaa jo 15 eurolla kuukaudessa. Tärkeintä on aloittaa, koska summaa voi kasvattaa sitä mukaa, kun löytää taloudestaan sopivia säästökohteita tai lisätuloja.

Sannalla on hieman säästöjä jo valmiiksi ja hän arvioi, että pystyy opintojensa ohella työskentelemään sen verran, että pystyy palkkatuloista nipistää myös sijoitettavaksi.

Marilla on omistusasunto ja siinä hieman vapaata vakuutta. Mari käy töissä ja aikoo sijoittaa osan palkkatuloistaan.

Paljonko rahaa sijoitat?

Määrittele, kuinka paljon rahaa sijoitat kuukausittain. Voit kokeilla tuottolaskurilla, millainen summa sinun tulee saada sijoitettua kuukausittain, jotta pääset tavoitteeseesi. Tuottolaskuri on tosi hyvä työkalu, koska se antaa realistisen kuvan siitä, millaiseksi esimerkiksi 100 euron kuukausittainen säästösumma voi sijoitusaikana kasvaa.

Sanna sijoittaa kertasijoituksena säästöistään 3000 €, minkä lisäksi hän sijoittaa 100 euroa kuukaudessa. 5 % tuotolla Sannalla on viiden vuoden kuluttua säästössä 10638 €, jonka hän arvioi riittävän mainiosti haaveilemansa pitkän hoitovapaan ajalle.

Mari aikoo käyttää omistusasuntoaan tulevan sijoitusasunnon vakuutena ja sen lisäksi sijoittaa 200 euroa kuukaudessa.

Mihin sijoitat ja miten hajautat?

Sijoituskohteet kannattaa valita oman kiinnostuksen kohteiden mukaan. Kun olet kiinnostunut jostain asiasta, haluat seurata markkinaa ja tehdä sijoituspäätöksiä tiedon perusteella. Mikäli sijoittaminen ei kiinnosta yhtään, hyvä valinta on matalakuluiset indeksirahastot, joihin voi sijoittaa automaattisesti kuukausittain. Sinun tarvitsee vain kerran tehdä toimeksianto ja sijoitukset rullaavat itsestään. Sijoittamisen aloittamiseen tällä tavalla saat vinkkejä täältä.

Sijoitusten hajauttaminen eri omaisuuslajeihin ja omaisuuslajien sisällä on järkevää. Kun hajautat, pienennät riskiä. Sijoittamalla kuukausittain pariin erilaiseen indeksirahastoon tulee myös hyvää ajallista hajautusta. Mikäli olet vasta aloittamassa sijoitustaipaletta, aloita yhdestä omaisuuslajista ja laajenna myöhemmin muihin. Eri omaisuuslajeja on muun muassa osakkeet, kiinteistöt, liiketoiminta ja arvometallit .

Sanna ei ole kovin kiinnostunut seuraamaan markkinoita ja päättää sijoittaa kahteen eri indeksirahastoon. Sanna laittaa automaattiveloitukset tililtään, joten hänen ei tarvitse välttämättä tehdä sijoittamisen eteen enempää.

Mari on kiinnostunut asuntosijoittamisesta ja hänen tavoitteenaan on omistaa viisi velatonta sijoitusasuntoa 60-vuotiaana. Näistä asunnoista tulee yli 1000 euroa kuukaudessa lisätuloja ja Mari arvelee, että se on riittävä summa eläkkeen päälle ja mahdollistaa ehkä jopa aiemman eläköitymisen. Mari ostaa ensimmäisen asunnon kasvavalta alueelta käyttämällä omistusasuntoaan lainan vakuutena. Tämän lisäksi Marilla on säästöjä 5000 euroa, jotka hän sijoittaa tähän asuntoon. Kassavirta jää hieman negatiiviseksi ison velkavivun vuoksi, joten Mari sijoittaa 100 euroa kuukaudessa asunnon lainanlyhennyksiin ja 100 euroa kuukaudessa indeksirahastoon. Seuraavan asunnon Mari ostaa, kun vakuuksia vapautuu. Seuraavassa asunnossa täytyy olla positiivinen kassavirta, koska monen asunnon lainanlyhennyksiä Mari ei pysty palkastaan maksamaan. Riskienhallinta on Marille tärkeää, joten hän ei kiirehdi, koska tietää, että hänellä on 30 vuotta aikaa suunnitelmansa toteuttamiseen.

Milloin myyt sijoitukset?

On tärkeää miettiä etukäteen, milloin luovut sijoituksesta. Mikä on exit-strategiasi? Päätä etukäteen, miten toimit esimerkiksi silloin kun markkinat romahtavat. Kun olet varautunut myrskyyn etukäteen, voit tarkistaa suunnitelmastasi miten olet päättänyt toimia etkä toimi tunteiden varassa. Voin vakuuttaa, että tunteet ottaa kyllä vallan, jos osakemarkkinat romahtavat. Siksi on tärkeää valmistautua. Myös sijoitusten arvon nousun varalle kannattaa olla strategia. Esimerkiksi: olet sijoittanut joihinkin osakkeisiin 1000 euroa ja osakkeiden hinta on noussut 2000 euroon. Myyt puolet osakkeista pois ja sijoitat sen rahan taas toisaalle, jolloin tuotto jää edelleen tekemään töitä puolestasi mutta saat pääomasi muualle käyttöön.

Sanna strategiassa sijoittamiseen ei tarvitse käyttää paljoa aikaa. Hän tarkkailee kerran vuodessa, miten rahastot ovat pärjänneet markkinoilla ja vertaa muiden vastaavien rahastojen tuottoihin. Mikäli oma rahasto on pärjännyt muita huonommin, hän vaihtaa kuukausisäästökohteensa tuottavampaan.

Mari aikoo pitää asunnot eläkeikään saakka. Marilla on kuitenkin strategia, jonka mukaan hän myy asunnon mikäli paikkakunnan muuttoliike kääntyy negatiiviseksi tai taloyhtiössä tapahtuu jotain, joka saa epäilemään kohteen tulevaisuuden kannattavuutta. Indeksirahastoon sijoittaessa Mari ei välitä myrskyistä vaan sijoittaa sinne kuukausittain oli mikä tahansa tilanne markkinoilla. Indeksirahastosta hän nostaa rahaa ainoastaan, mikäli tarvitsee niitä sijoitusasunnon käsirahaksi.

Päivitä suunnitelmaasi säännöllisesti

Elämä ei yleensä mene tarkan suunnitelman mukaan. Tavoitteet, haaveet ja unelmat yleensä muuttuu vuosien saatossa. Siksi on hyvä pysähtyä miettimään vuosittain, onko se tavoite, jonka laadit, edelleen tärkeä sinulle? Onko elämänarvot muuttuneet? Mikäli tavoite ei enää tunnu omalta, pitää sijoitussuunnitelmaa päivittää vastaamaan uutta elämää. Onko tullut uusia kiinnostavia sijoituskohteita, joihin haluat jatkossa hajauttaa?

Sanna valmistuu ja saa työpaikan, jolloin hän voi kasvattaa säästösumman 300 euroon. Pitkä hoitovapaa on edelleen Sannalle tärkeä haave, mutta sen lisäksi Sanna alkaa säästämään puolison kanssa omistusasuntoa varten. Sanna sijoittaa 100 € kuukaudessa edelleen indeksirahastoihin ja sen lisäksi säästää 200 € kuukaudessa ASP-tilille.

Mari kiinnostuu asuntosijoittamisesta toden teolla ja remonttitaitoisena innostuu asuntojen flippaamisesta. Hän nostaa tavoitettaan ja aikoo omistaa 10 velatonta sijoitusasuntoa 60-vuotiaana. Tämä on mahdollista tekemällä flippauskohteita silloin tällöin, jolloin Mari saa pääomaa useampien asuntojen hankkimiseen.

Millainen on sinun strategiasi?

Essi