Hajauttaminen - Rahastosijoittamisen ilmainen lounas

Hajauttamista on kutsuttu “ilmaiseksi lounaaksi”, tarkoittaen, että se ei maksa sinulle, mutta hyödyt siitä suuresti. Tässä kirjoituksessa käyn läpi, miten tähän ilmaisen lounaaseen pääsee kiinni, ja ajattelin samalla tsekata hieman, miten olen hajauttamisessa onnistunut omassa osakesalkussani.

Hajauta eri toimialoille

Hajauttaminen onnistuu helpoiten rahastojen kautta, koska rahastot sisältävät useiden yritysten osakkeita. Mikäli ostat kuitenkin suoria osakkeita, tulee sinulla olla vähintään 10-15 osaketta eri toimialoilta tarvittavaan hajautukseen. Vähemmällä määrällä kasvatat riskiä sijoituksesi voimakkaalle arvon heilunnalle.

Itse vannon rahastoiden nimeen, koska aikani eikä osaamiseni riitä osakepoimintaan. Käytännössä olen myös todistanut sen itselleni, sillä rahastosijoitukseni ovat reippaasti plussalla, kun taas suorat osakesijoitukset punaisella.

Omasta salkustani löytyy kaiken kaikkiaan seitsemää eri rahastoa, joista kaksi on miinuksella. Mielestäni tarvittavaan hajautukseen riittää jo kolme erilaista rahastoa, joten hajautuksen takia en ole sijoittanut niin moneen eri rahastoon. Tällä rahastomäärällä tulee kuitenkin reipasta hajautusta toimialojen suhteen.

Hajauta maantieteellisesti

Älä sijoita pelkätään rahastoon, joka sijoittaa suomalaisiin tai vain Yhdysvaltalaisiin yhtiöihin. On parempi hajauttaa sijoituksia myös maantieteellisesti. Kun Euroopassa menee heikosti, voi Amerikan osakemarkkinoilla mennä loistavasti. Tai kehittyvät markkinat voivat porskuttaa eteenpäin, kun muun maailman osakemarkkinat laskevat.

Kun sijoitat useampaan rahastoon, valitse siis rahastoja eri maantieteellisiltä alueilta. Koko maailmaa ei tarvitse toki kattaa. Tosin jos sinulla on sijoitettavan 20 euroa kuukaudessa, silloin et voi sijoittaa useampaan rahastoon joka kuukausi. Sen sijaan voit vaihdella sijoituskohdettasi aina muutaman kuukauden sykleissä. Mikäli et halua/ehdi vaihtamaan sijoituskohdettasi, vaan haluat valita vain yhden rahaston, valitsisin itse rahaston, joka sijoittaa isolle markkina-alueelle eikä vain esimerkiksi suomen pörssiin.

Ajallinen hajauttaminen

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä; ajallinen hajauttaminen. Ajallinen hajauttaminen toteutuu automaattisesti, kun sijoitat joka kuukausi. Juuri tämän takia kuukausisjoittamien on suosittu sijoittamisen muoto. Kun sijoittaminen on automatisoitua, ei tarvitse pohtia kannattaako nyt sijoittaa, onko nyt nousu- vai laskumarkkina, vaan tulee sijoitettua sekä huonoina, että hyvinä aikoina.

Ajallinen hajauttaminen pitää huolen siitä, että et tee yhtä suurta sijoitusta juuri syklin huipulla, jonka jälkeen sijoitustesi arvo laskee. Vaan teet sijoituksia huipulla korkeisiin hintoihin sekä syklin pohjalla, kun samalla rahalla saa enemmän.

MIten olen onnistunut hajauttamaan omaa sijoitussalkkuani?

Salkustani löytyy hyvä toimialahajautus, koska rahastoja on tosiaan kertynyt seitsemän kappaletta. Minulla on kolme vastuullisen sijoittamisen kriteerit täyttävää ETF-rahastoa, joista jokainen sijoittaa eri maantietteelliselle alueille sekä sisältävät eri toimialojen yrityksiä.

Kahdella muulla rahastolla olen ottanut näkemystä tuleviin trendeihin; yksi rahasto on automatiikkaan ja robotiikkaan sijoittava ETF-rahasto ja toinen kestävään energiaan sijoittava. Nämä rahastot yksistään eivät toisi riitävää toimialahajautusta, koska sijoittavat nimenomaan samaan toimialaan rahaston sisällä.

Yllämainittujen lisäksi minulla on kaksi hyvin “yleispätevää” rahastoa eli indeksirahasto Suomi (suomen 25 suurinta yritystä) sekä USAn pörssiin sijoittava Handelsbanken USA indeksirahasto. Näissä rahastoissa tulee hyvin toimialahajautusta.

Maantieteellisesti olen myös onnistunu hajauttamaan sijoitukseni, sillä rahastoni tavoittavat Euroopan, kehittyvät markkinat sekä USAN:n markkinat. Robotiikka sekä Kestävä energia -rahastojen kautta saavutan myös pienen osan Aasian markkinoista.

Kuvakaappaus rahastolistauksestani Nordnetin sivuiltani. Mukana yksi suora osakesijoitus (Capman), jonka olen ostanut ennen osakesäästötilin aukeamista.

Miten sitten olen onnistunut ajallisessa hajauttamisessa? Vastaus on hyvin, mutta en erinomaisesti. Olen sijoittanut jo noin kuuden vuoden ajan lähestulkoon joka kuukausi. Olen sijoittanut läpi koronan aiheuttaman pörssilaskun ja Ukrainan sodan aiheuttaman epävarmuuden. Olen ostanut lasku- sekä nousumarkkinassa. Miksi en sitten ole onnistunut erinomaisesti? Silloin kun on ollut parhaat laskumarkkinat, oma talouteni on ollut tiukalla ja olen joutunut pitämään paussia sijoittamisesta.

Pääni on siis pysynyt tyynenä myrkyissä ja olen pysynyt sijoitussuunnitelmassani, vaikka salkku on ajoittain ollut reippaassa laskussa. Sijoittamisen paussit eivät ole siis johtuneet siitä, ettei oma pää kestäisi, vaan oma talous on pistänyt hetkellisen paussin. Sijoittaminen on kuitenkin elämän mittainen matka, joten pienet ajanjaksot, jolloin sijoittaminen ei ole mahdollista, eivät pitkässä juoksussa haittaa. Vaurastuminen on osa elämääni, eikä koko elämäni tai elämäni tarkoitus.

HUOM! Tätä tekstiä ei tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Jokaisen tulee sijoituspäätöksiään tehdessään perustaa päätökset omaan arvioonsa riskeistä ja tuotoista sekä ottaa oma taloudellinen tilanne huomioon. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historia ei ole tae tulevasta

Loppukesän terveisin Johanna

Edellinen
Edellinen

Jouduin kajoamaan puskuritiliini – oppeja ja tunteiden hallintaa

Seuraava
Seuraava

Kahden vuoden irtiotto työelämästä