Aloitimme syksyllä 2021 neljän talon gryndihankkeen, josta kerroin viime blogikirjoituksessani.Tässä blogikirjoituksessa kerron, mitä hankkeellemme tapahtui. 

Elettiin maaliskuun 11 päivää. WhatsAppiin kilahti viesti klo 9, että nykyinen taloustilanne oli vaikuttanut yhteistyökumppanimme bisnekseen siten, että yritys ei pystyisi alkuperäisten suunnitelmien mukaan hankkeessa jatkamaan. Tämän myötä meidän tuli mieheni kanssa pohtia, mitä hankkeelle tehtäisi. 

Vaihtoehtomme olivat seuraavat: 

1. Jäisimme odottamaan yleisen taloustilanteen helpottumista ja jatkaisimme hankkeen parissa sen jälkeen.

2. Rakentaisimme talot toisen yhteistyökumppanin kanssa.

3. Myisimme kaikki vuokraoikeudet eteenpäin toiselle toimijalle. 

4. Myisimme osan vuokraoikeuksista eteenpäin ja jatkaisimme projektin toteuttamista hieman pienempänä kahden talon projektina.

Mihin vaihtoehtoon päädyimme?

Vaihtoehtojen karsimiseksi lähdimme selvittämään, mikä vaihtoehdoista onnistuisi parhaiten. Tähän lähdimme kartoittamalla aluksi verkostoja, mikäli sattuisi löytymään uusi yhteistyökumppani, jolla olisi intoa lähteä hankkeeseen mukaan. Mieheni Aarnen verkostoista löytyi muutamia tahoja, jotka pohtivat hankkeeseen ryhtymistä, mutta aikataulu ei sopinut heille. Tämän myötä pohdimme myös itse rakentamista, mutta lähestyvä vauvan syntymä pakotti pohtimaan muita vaihtoehtoja, sillä käytettävissä oleva aika tulisi vauvan myötä hieman vähentymään ja toiveena oli kuitenkin edelleen jatkaa niin sanottua ‘’tavallista asuntosijoittamista’’ ja siihen halusimme jättää aikaa. 

Meillä oli edelleen talot myynnissä Oikotiellä ja saimme yhdelle talolle kiinnostuneen ostajan. Tämä kuitenkin tarkoitti sitä, että meidän tuli saada toinenkin talo samalta tontilta myytyä, jotta hanke käynnistyisi (tontti oli lohkottu kahdeksi osaksi ja molemmilla tonteilla oli kaksi taloa). Yritimme myydä toista taloa, mutta kiinnostuneita ei löytynyt. Tämä pakotti meidät luopumaan tästä ideasta. 

Monien soittojen ja selvittelyn jälkeen muistin, että olimme neuvotelleet edellisenä syksynä yhden urakoitsijan kanssa hankkeesta. Otimme häneen uudestaan yhteyttä nyt keväällä ja kysyimme kiinnostusta lähteä hankkeeseen. Hän oli edelleen kiinnostunut ja näin ollen aloitimme neuvottelut. Neuvottelun kohteena oli tonttien vuokraoikeudet. Neuvottelut etenivät nopeaa tahtia ja olivat kiivaimmillaan sillä viikolla, kun vauvamme syntyi. Heti vauvamme syntymän jälkeen kävimme tekemässä kaupat vuokraoikeuksista ja siten hanke siirtyi eteenpäin.

Loppusanat tästä projektista

Noh, tämä projekti ei mennyt ihan niin kuin olimme ajatelleet. Jatkossakin siis pohdimme projektiemme kohdalla niiden A-, B- ja C suunnitelmat, jotta olemme varautuneita, mikäli alkuperäinen suunnitelma epäonnistuu. Tämän projektin osalta onni oli, että emme joutuneet laittamaan omaa pääomaa kiinni hankkeeseen, jolloin projektin alkuperäisen suunnitelman ‘‘epäonnistuttua’’ ei tarvinnut pohtia sitä, miten se vaikuttaisi yrityksemme talouteen. Emme kuitenkaan lopeta yrittämästä jatkossakaan uudenlaisia projekteja, sillä kävi projekteissa miten vain, jokaisesta projektista oppii hurjasti.

Jaan elämäämme ja projektejamme Instagram-tilillämme, joten tervetuloa seuraamaan meitä myös sitä kautta.