Miten aloitan sijoittamisen? Tämä on kysymys, jota minulta kysytään ehdottomasti eniten. Jokin aika sitten kysyin Instagramin puolella, että mitkä asiat teitä kiinnostavat sijoittamisen aloittamisessa. Sain paljon kysymyksiä, kiitos niistä! Sijoittaminen kiinnostaa, ymmärretään miksi se kannattaa ja miksi se on tärkeää, mutta ne konkreettiset toimet sen aloittamiseksi ovat hukassa. Listaan alle asioita, jotka omasta mielestäni ovat oleellisimmat, kun miettii sijoittamisen aloittamista. Toivottavasti niistä on hyötyä sinulle. 

Aloita vaikka et tiedä

Sijoittamiseen pätee sama ajatus, mitä niin moneen muuhunkin – mitä enemmän aihetta opiskelee, sitä vähemmän tajuaa siitä tietävänsä. Minä olen sitä mieltä, että sijoittamisen voi aloittaa, vaikka siitä ei alkuun ymmärtäisikään juuri mitään. Tässä on olennaista nyt kaksi asiaa: sijoittamisen aloittaminen pienellä summalla, ja asioista selvää ottaminen. Eli samalla kun aloitat, opiskele aihetta. Lue kirjoja ja blogeja, kuuntele podcasteja ja äänikirjoja, seuraa aiheesta somettavia. Keinoja on monia, ja kaikkea ei suinkaan tarvitse tehdä. Itse aloitin lukemalla blogeja sijoittamisesta, sekä lukemalla kirjoja. Ensimmäinen lukemani sijoituskirja oli Ninni Myllyojan ja Emilia Kullaksen ihanan selkeästi kirjoitettu Nainen ja rikastumisen taito. Suosittelen!

Sijoittamisesta puhuttaessa ei voi olla törmäämättä toteamukseen, että ”älä sijoita mihinkään mitä et ymmärrä”. Mielestäni tämä on vähän kaksipiippuinen juttu, koska moni ottaa sen todella kirjaimellisesti, eikä sijoita mihinkään, ellei tiedä siitä kaikkea. Blogeissa, somessa ja sen kaltaisissa näkee usein myös toistettuna lause “tämä ei ole sijoitussuositus, eikä sitä tule sellaisena pitää”. Se saattaa tuntua jankkaamiselta, mutta syy siihen on selvä – Suomessa sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa, joten siksi ihmiset haluavat muistuttaa lukijoita siitä, että he itse loppujen lopuksi tekevät päätöksen sijoittamisesta. Muiden ihmisten sijoituspäätöksiä ja perusteluita niille on tietenkin hyvä lukea, mutta se lopullinen ”Osta”-painikkeen painaminen on aina sijoittajan omalla vastuulla.

Mistä aloittaa?

No mitäs sitten, kun aloittaminen kiinnostaa, oma rahatilanne on selvitetty ja tilillä on hieman ylimääräistä, jonka on valmis laittamaan kasvamaan, mutta ei mitään hajua mitä sen jälkeen pitäisi tehdä? Mihin ne rahat nyt pitää laittaa?

Kaikista helpoin tapa aloittaa on mennä oman pankin nettisivuille tai verkkopankkiin. Ellei löydä sijoitus-välilehteä, voi kirjoittaa googleen ”Nordea rahasto”, Osuuspankki rahasto”, Säästöpankki rahasto” tai mikä pankki itsellä onkaan käytössä, niin varmasti tulee hakutuloksissa vastaan rahastoja joita oma pankki tarjoaa. Ellet vieläkään löydä, niin soita pankkisi asiakaspalveluun, ja kysy mistä näet heidän rahastovalikoimansa. Usko pois, nämä puhelut ovat yleisempiä kuin oletetaan, joten älä missään nimessä ajattele, että kysymyksessä olisi jotain noloa tai kiusallista. Kuinkahan monta kertaa olenkaan neuvonut asiakasta kädestä pitäen rahastovalikoiman luokse, ja joka kerta se on yhtä palkitsevaa kuulla, miten asiakas on vihdoin päättänyt aloittaa rahastosijoittamisen. 

No miksi rahasto? Koska se on ehdottomasti helpoin ja järkevin tapa aloittaa, ellei sijoittamisesta vielä tiedä paljoa. Sen voi aloittaa pienellä summalla, välityspalkkiot ovat yleensä pienet tai olemattomat, ja rahan saa aina takaisin, jos alkaa kaduttamaan jälkeenpäin.

Rahastoja on noin miljoona erilaista, mutta ei kannata antaa lukumäärän hämätä. Jokaisella pankilla on oma rahastovalikoimansa, mutta aika pian huomaa, että ne ovat hyvin samankaltaisia paitsi eri pankkien välillä, myös pankin omien rahastojen välillä. 

Onko nyt hyvä aika sijoittaa?_Rahamedia.fi

Mikä on pahin mitä voi käydä?

Yksinkertaisesti: Voit menettää kaiken mitä olet sijoittanut. Turha sitä on kierrellä tai kaarrella, koska se riski siellä on aina olemassa, käänteli sitä miten päin tahansa. MUTTA. Ennen kuin heität pyyhkeen kehään, läppärin kiinni ja rahasi turhaan tavaraan, mietitään asiaa hetki. Kuinka todennäköistä on, että rahastoon sijoittamalla menettää oikeasti kaiken? Miten iso riski on?

Karkeasti ajatellen, isompi kuin tilisäästäminen, pienempi kuin osakesijoittaminen. Rahasto on siitä hyvä vaihtoehto, että se summa, jonka siihen rahastoon yhdellä ”Osta”-painikkeella sijoitat, hajautetaan moneen eri kohteeseen. Eli, jos sijoitat vaikka 20 euroa rahastoon, niin rahaston sisällä se sama kaksikymppinen jaetaan pienempiin osiin, ja jokainen osa laitetaan eri paikkaan kasvamaan. Jos käy niin, että yksi näistä kohteista ei menestykään, niin siellä on edelleen jäljellä ne kymmenen muuta kohdetta, jotka pitävät sitä rahaston arvoa yllä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jotta menettäisit aivan kaiken mitä rahastoon olet sijoittanut, tulisi kaikkien rahaston sisällä olevien sijoituskohteiden mennä nurin, jolloin puhutaan kymmenistä ja sadoista eri kohteista. Toinen vaihtoehto on, että se rahalaitos, jonka kautta sijoitat (esimerkiksi oma pankki) tekee konkurssin tai menee muuten nurin, jolloin voi olla, että et saa rahojasi enää takaisin. 

Eli kaikkien rahojen menettäminen rahastoon sijoittamalla on käytännössä aika pieni. Toki rahaston arvonmuutosta tapahtuu, eli summa, jonka tänään sijoitat, voi huomenna olla pienempi tai suurempi. Tämä onkin se, mitä useat ihmiset vierastavat – pelko arvon menetyksestä estää montaa aloittamasta. Arvonmuutos kuitenkin kuuluu sijoittamiseen, etkä ole menettänyt senttiäkään ennen kuin myyt omistuksesi. Joskus arvonmuutos voi olla hyvinkin rajua, kuten keväällä 2020 koronapandemian takia, mutta tällaiset romahdukset kuuluvat sijoittamiseen, eikä niitä oikein voi välttää. Muista kuitenkin, että aina ne kurssit ovat sieltä nousseet, ja niin kävi tälläkin kertaa.

Rahaston valinta

Nyt olet päässyt jo siihen pisteeseen, että olet saanut auki valitsemasi rahalaitoksen rahastolistan, mutta vaihtoehtojen määrä meinaa pelästyttää. Niiden tutkiminen saattaa tuntua puuduttavalta tai ylivoimaiselta, mutta mihin asioihin kannattaa ainakin kiinnittää huomiota? Laitan tähän muutaman pääkohdan, jotka on hyvä huomioida rahastoa valitessa. 

Kulut: Jokaisessa rahastossa on kuluja. Okei, on olemassa ehkä pari kulutonta rahastoa, mutta käytännössä katsoen kannattaa varautua siihen, että jokaisesta rahastosta täytyy maksaa. Mikä onkin ihan luonnollista, koska pakkohan rahalaitoksen on ne rahaston ylläpitämisestä aiheutuvat kulut jotenkin kattaa. Olennaista kuluissa on sen suuruus. Rahastoissa kulut ilmoitetaan useimmiten kaikista näkyvimmin prosenteissa, mutta nykylainsäädännön mukaan ne tulee olla näkyvillä myös euroissa. Koska pankit ja rahalaitokset eivät tietenkään tiedä kuinka paljon juuri sinä aiot sijoittaa, niin euroissa ilmoitetut kulut ovat aina laskettu jonkin esimerkkisumman mukaan, joka käy ilmi, kun avaat kulurakenteen tarkemmin. 

No minkä verran rahasto sitten maksaa? Mikä on ok kulu?

Rahastojen kulut vaihtelevat ihan samalla tavalla kuin minkä tahansa tavaran tai palvelun hinta vaihtelee. Oma henkilökohtainen rajani on 1 prosentin juoksevat kulut. Juoksevat kulut sisältävät kaikki rahastoon liittyvät kulut, paitsi lunastus- ja merkintäpalkkiot (lunastus=rahaston myynti ja merkintä=rahaston osto). Mutta, on hyvä muistaa se punainen lanka tässäkin asiassa. Tärkeintä on se, että aloitat.

Ei kannata menettää yöunia sen takia, että sattuu valitsemaan rahaston hieman suuremmilla kuluilla, koska sen voi aina vaihtaa toiseen. Jos löydät rahaston, jonka sijoituskohteet sopivat sinulle, se on tuottanut hyvin, ja se on kaikin puolin muutenkin hyvän oloinen rahasto, niin aloita siitä, vaikka kulut olisivatkin yli prosentin. Tärkeintä on, että aloitat, jotta vaurastumisesi pääsee alkuun.

Rahastotyypit

Kuten aiemmin kerroinkin, niin rahastoja on olemassa useita erilaisia. Käydään näistä läpi kolme olennaisinta, joihin törmää kaikista useimmin.

Osakerahasto sijoittaa rahaston sisällä, yllätys, osakkeisiin. Osakerahasto on siitä hyvä, että saat yhdellä ostolla rahasi hajautettua moneen eri yritykseen, maahan ja toimialaan. Rahastossa voi olla sellaisia kohteita, joihin ei yksittäin ostettuna pääse käsiksi kuin hyvin suurilla summilla tai ei ollenkaan. Vaikka osakerahaston riski onkin usein siellä yläpäässä, on se silti matalariskisempi vaihtoehto kuin suora osakesijoittaminen.

Yhdistelmärahasto sijoittaa sekä osakkeisiin että korkoihin/rahamarkkinoihin/joukkolainoihin tai muihin yhtä matalariskisiin kohteisiin. Rahastosta riippuen osakepaino voi olla mitä vaan 1-99% välillä, mutta usein jo rahaston nimi kertoo millä painolla osakkeisiin sijoitetaan. Jos rahaston nimi on esimerkiksi Rahasto 25, sijoittaa se 25 % osakkeisiin ja 75 % korkoihin. Mikäli nimen perässä on luku 50, esim. Rahasto 50, voi siitä jo päätellä, että rahaston sisällä rahat sijoitetaan puoliksi osakkeisiin ja puoliksi korkoihin. Mitä suurempi osakepaino rahastossa on, sitä riskisempi JA tuottavampi se yleensä on. 

Indeksirahasto sijoittaa tietyn indeksin mukaisiin yrityksiin ja pitäytyy niissä. Indekseissä ei yhtiöt vaihdu kovin usein, ja siksi indeksirahastoissakin sijoituskohteet katsastetaan noin kerran vuoteen (riippuu rahastosta), ja tarvittaessa tehdään muutoksia. Indeksirahasto on usein se kaikista suosituin vaihtoehto aloittaa sijoittaminen. Tämä johtuu siitä, että indeksirahastossa harvoin on salkunhoitajaa, jonka täytyisi aktiivisesti huoltaa rahastoa, ja siksi tämän tyyppisen rahaston kulutkin ovat muita rahastoja pienemmät. 

Ostaminen

Kun olet löytänyt itsellesi sopivan rahaston, voit vihdoinkin tehdä ensimmäisen ostosi. Vähän rahalaitoksesta riippuu, miltä toimeksiantolomake näyttää, mutta käytännössä niissä on kaikissa sama systeemi. Kirjoitat siihen summan, jolla rahastoa haluat ostaa, ja vahvistat toimeksiannon pankkitunnuksillasi. Nyt en ole varma, onko jokaisessa rahalaitoksessa niin, mutta ainakin Nordeassa homma toimii siten, että jokaisella rahastolla on oma katkoaikansa. Useimmiten se on kello 16:30, jolloin ennen kello 14 ostettujen rahasto-osuuksien arvo määräytyy sen päivän arvon mukaan. Jos ostat rahastoa myöhemmin, määräytyy rahasto-osuuden arvo seuraavan pankkipäivän arvon mukaan. 

Rahasto näkyy sinun verkkopankissa/rahalaitoksen verkkosivuilla yleensä viimeistään seuraavana pankkipäivänä. Raha tililtä veloittuu parin päivän viiveellä, mutta tilillä tulee olla tarpeeksi katetta jo sinä päivänä, kun rahaston ostaa. 

Käytän taas esimerkkinä Nordeaa, koska minulla on omat rahastot siellä, ja tiedän sen toiminnasta parhaiten. Eli jos sinä et vielä omista yhtään rahastoa, ja teet Nordean verkkopankissa rahasto-oston, avaa järjestelmä sinulle automaattisesti rahastosalkun. Sitä ei siis tarvitse ensin erikseen avata mistään, vaan se tulee automaattisesti. Huomaa, että rahastosalkku, jossa rahastoa säilytetään, on eri asia kuin arvo-osuustili tai osakesäästötili, jolla säilytetään osakkeita. Mutta korostan tässä vielä, että näin Nordeassa. En tiedä miten muut pankit hoitaa rahastosalkun avauksen, joten mikäli rahaston ostaminen ei jostain syystä onnistu, niin soita ihmeessä pankin/rahalaitoksen aspaan ja pyydä apua. 

Kun olet tehnyt ensimmäisen oston, on tärkeimmän asian vuoro: Taputa itseäsi olkapäälle ja onnittele itseäsi erinomaisesta päätöksestä! Olen varma, että tulevaisuuden sinä kiittää tämän päivän sinua. Kuulen enemmän kuin mielelläni joko täällä blogin puolella tai instagramissani @sijoitakuintavis mitä ajatuksia teksti herätti, sekä oletko jo aloittanut sijoittamisen. Ja tietenkin jos on kysyttävää aiheesta, niin kysy ihmeessä, mielelläni autan! 🙂