Sijoitan asuntoihin Oulussa ja vain Oulussa. Tähän on muutama syy, joita avaan tässä postauksessa. 

Oulu on rakas kotikaupunkini. Tunnen sen kuin omat taskuni. Muutin yhteen sen lähiöistä 8-vuotiaana ja seurasin koko lapsuuteni, kuinka tuo kyseinen lähiö kehittyi. Ei siis kehittynyt. Jo yläasteelle pendelöin onnikalla kaupungin keskustaan, mistä löytyivätkin kaikki mukavuudet eli irtokarkkikioskit ja krääsäkaupat. Lukioon sotkin fillarilla jälleen toiselle puolelle kaupunkia ja aloin ymmärtää, että Ouluun mahtuu monenlaisia alueita. Hälytyskelloni eivät silti soineet, kun ensimmäinen oma koti löytyi yhdestä, noh, huonomaineisimmista.

Tullista tulleena (niin meillä päin kutsutaan muualta muuttaneita) katson Oulua myös pikkuisen ulkopuolisen silmin. Vaikka muutin tänne lapsena, olen saanut tutustua myös muihin mukaviin kaupunkeihin. Olen viettänyt paljon aikaa Jyväskylässä ja Helsingissä, ja synnyinkaupungistani Tampereestakin minulle on muodostunut mielikuva.

Oulu on opiskelijakaupunki

Vanuin yliopiston käytävillä yli kymmenen vuotta ja aloin älytä, että Ouluun muutetaan opiskelun ja töiden perässä. Enimmäkseen tänne valutaan Pohjois-Suomesta. The Capital of Northern Scandinavia ei varsinaisesti kilpaile vetovoimassaan etelän isojen kaupunkien kanssa. Oulu on saanut porskuttaa pohjoisessa ilman vetovoimaisia kilpailijoita, ja tämä on ollut kaupungin kehittymisen puolesta myös hidaste. Oulussa vatuloidaan.

Oulu on omanlaisensa. Kolmekymppinen oululainen osallistuu kaupungin tonttiarvontaan ja rakentaa hulppean talon kaupungin kaavoittamalle omakotialueelle. Asiointinsa hän hoitaa peltomarketissa tai verkkokaupassa. Samaan aikaan keskustassa märistään, kun kadut tyhjenevät. Paitsi kesällä, jolloin kaikki ovat torilla tai patiolla. No, tämä oli rankka kärjistys, mutta ei silti kaukana totuudesta. Ouluun on rakennettu viime vuosikymmeninä valtava määrä isoja omakotilähiöitä. Tontteja myydään ja vuokrataan etusijassa pikkulapsiperheille, mikä on mielestäni älytön epäkohta. Lapsettoman omakotihaaveet ovat täällä hyvin vaikeasti toteutettavissa.

Oulu on opiskelijakaupunki. Pelkästään Oulun yliopistossa aloittaa tänä syksynä vajaat 2800 uutta opiskelijaa*. Se on asuntosijoittajan näkökulmasta melko monta yksiötä vuosittain keskusta–Linnanmaa-välillä. Nyt myös ammattikorkeakoulu on muuttanut Linnanmaalle, joten kampus on suorastaan turboahdettu opiskelijoilla, kunhan päästään normaaliin. 

Viime vuosina Ouluun on rakennettu paljon myös kerrostaloja. Osa uudiskohteista on rakennettu sellaisille alueille, että ihmetyttää. Tai ehkä alueiden suunnittelu on vielä kesken. Joku rohkelikko rakentaja on kokeillut rakentaa talollisen (todella) pieniä yksiöitä. Ei toimi Oulussa, sanon. Täällä sijainti keskustaan tai yliopistoon nähden ei ole niin olennainen, etteikö ihminen ottaisi alleen polokupyörää siirtyäkseen paikasta toiseen. Kyllä, myös talvella. Asuntoa etsivälle tärkeintä on kiva koti ja kehittyvä asuinalue. Lapsuuteni lähiö ei muuten kuulu jälkimmäisiin edelleenkään.

Suomen Vuokranantajien ranking: sija 6

Sijoitan Oulussa asuntoihin silkalla mutulla. Kun olen kohta neljäkymmentä vuotta kävellyt, pyöräillyt, autoillut ja ajanut onnikalla näitä katuja, kuvittelen tietäväni, missä ihmiset haluavat asua – tulevaisuudessa. Sillä ennustamistahan asuntosijoittaminen on. Juuri nyt Oulussa vatuloidaan yliopiston paikkaa, ja se tulee tietysti vaikuttamaan merkittävästi siihen, mistä alueista muodostuu niitä kysytyimpiä. Henkilökohtaisesti en ole koskaan ymmärtänyt sitä ajatusta, että opiskelijat lokeroidaan lähelle yliopistoa mutta kauas kahviloista ja konserteista.

Oulua puoltavat myös numerot. Suomen Vuokranantajat julkaisi viime viikolla kaupunkirankinginsa**, ja siinä Oulu sijoittui sijalle 6. Ongelmallista tällaisiin rankingeihin tuijottamisessa on, että ne mittaavat aina keskiarvoja. Kullekin sijoittajalle sopivat huoneistokoot ja alueet riippuvat täysin kunkin sijoittajan omista strategioista. Esimerkiksi Niina on kirjoittanut Kasvussa-blogiinsa hyvän postauksen asuntosijoittajan aluevalinnasta.

Mediasta saa usein sellaisen kuvan, että vain pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere olisivat Suomessa kehittyviä alueita, ja muu Suomi olisi kuolevaa maaseutua. Itse olen luottavainen Oulun suhteen asuntosijoituskaupunkina, kunhan kiinnittää huomiota alueen valintaan. Ouluun on tulossa upeat, merelliset asuntomessut 2025 ja olemme Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026. Uusia pyöräbaanoja rakennetaan, Allas Sea Pool on tulossa ja matkakeskus, noh, sitä vielä vatuloidaan. Jos yliopiston toiminnoista edes osa saataisiin tavallisten kaupunkilaisten (lue: muutkin kuin opiskelijat) keskuuteen, parantaisi se mielestäni huomattavasti Oulun vetovoimaa.

P.S. Jos haluat seurata matkaani oululaisten pikkukotien kunnostajana, ota seurantaan Instagram-tilini!

*Lähde: Oulun yliopisto

**Suomen Vuokranantajien kaupunkiranking perustuu Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT) laskemiin kaupunkikohtaisiin ennusteisiin asuntosijoittamisen tuottojen kehityksestä, asuntojen markkinointiaikoihin Vuokraovi.com-sivustolla sekä alueellisiin kehitystekijöihin, kuten esimerkiksi Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometrin kaupunkikohtaisiin kehitysnäkymiin.

Kuva: Mikko Törmänen Photography