Vastuullinen sijoittaminen kasvattaa suosiotaan niin piensijoittajien parissa kuin institutionaalisten sijoittajien, jotka ovat nykyään melkeinpä velvoitettuja huomioidaan vastuullisuusaspektit. Jo oman työni kautta olen kiinnostunut vastuullisesta liiketoiminnasta ja erityisesti siitä, että miten liiketoiminnalla voidaan ratkaista globaaleja kestävyyshaasteita. En suoraan voi sanoa, että kaikki osakesijoitukseni on tehty vastuullisuus edellä, mutta osakesijoittajana pyrin huomioimaan ja seuraamaan yhtiöiden vastuullisuutta.

Aiemmin olen kirjoittanut siitä kuinka paljon käytän aikaa osakesijoittamiseen ja yritysten vastuullisuustoimien seuraaminen on osa tätä kokonaisuutta. Yhtiöiden vastuullisuutta on nykyään helppo seurata, sillä yhä useampi yritys tekee jo erillisen vastuullisuusraportin tai vähintään vuosikertomukseen liittää siitä erillisen osionsa. Toisaalta ajan henki on se, että lähes kaikki yritykset pyrkivät korostamaan omaa vastuullisuuttaan ja luomaan positiivisen mielikuvan. Miten sitten tehdä eroa yritysten välille?

Alla viisi vinkkiäni, kuinka huomioida vastuullisuus osakesijoittamisessa.

Mikä on yrityksen liiketoiminnan ydin?

Millaista liiketoimintaa yritys harjoittaa, eli missä bisneksessä yritys on mukana? Itselleni tämä tarkoittaa sitä, millaisiin ongelmiin yritys tarjoaa ratkaisuja. Tätä kautta voi luonnollisesti poissulkemalla listata niitä yrityksiä, jotka eivät ainakaan kiinnosta. Samalla voi myös etsiä yrityksiä, joiden liiketoiminta luo ratkaisuja itselle tärkeisiin asioihin, kuten kestävään kehitykseen. Viime vuosina on syntynyt uusia yrityksiä, joiden koko liiketoiminta perustuu täysin kestävään kehitykseen tai sen edistämiseen. Osa näistä on päätynyt listautumiseen asti, kuten Spinnova ja BeyondMeat.

Tähän sektoriin luen myös muita vakiintuneita yrityksiä, kuten Vaisala, joka tarjoaa mittauslaitteita sään ja ympäristön ilmiöiden arvioimisiin.

Mihin asioihin yritys investoi kehittäessään uutta liiketoimintaa?

Ehkäpä voisi sanoa, että millään yrityksellä ei ole enää muuta vaihtoehtoa kuin satsata kiertotalouteen ja miettiä, miten tehdä omasta liiketoiminnastaan ”vihreämpää”. Helsingin pörssin yhtiöitä jos katsoo, niin voi sanoa, että valtaosa isoista yrityksistä satsaa voimakkaasti  uusiin kiertotalousratkaisuihin. Tämä erityisesti näkyy paperi- ja sellupuolella, kuten Metsä Boardin, UPM:n ja Valmetin satsauksina jalostaa sellua uusiin käyttötarkoituksiin.

Myös muilla sektoreilla toimivat yritykset ovat lähteneet ennakkoluulottomasti miettimään, miten voisivat kiertotaloutta hyödyntää. Olen mielenkiinnolla seurannut, kuinka esimerkiksi Fiskars pyrkii kehittämään liiketoimintaansa osittain myös palveluperusteiseksi. Fiskarsin Iittala-brändille on luotu Vintage-konsepti, eli otetaan vastaan ja uudestaan myydään käytettyjä tuotteita. Arabian astiastoja puolestaan on mahdollista vuokrata kuukausimaksua vastaan.

Miten yhtiö itse raportoi vastuullisuudesta?

Yhä useampi yhtiö panostaa todella huolella vastuullisuusraportointiin. Tässä taas on hyvä säilyttää pienoinen kriittisyys, sillä vastuullisuus on viime vuosina lyönyt vahvasti läpi yritysten viestinnässä, joten vastuullisuutta korostavat yritykset eivät enää nouse samalla tavalla massasta esiin. Toisaalta taas suuryrityksillä on enemmän resursseja raportointiin käytettäväksi verrattuna pienempiin yhtiöihin. Vastuullisuusviestinnän konsultointitahoja on paljon, joten raporteissa tietenkin halutaan saada asiat näyttämään todella hyviltä.

Erinomaisia vastuullisuusraportteja tarjoavat esimerkiksi Stora Enso ja Fortum. Tämäntyyppisillä yrityksillä myös toimiala voi vaikuttaa siihen, että on suurempi tarve raportoida ja vakuuttaa sidosryhmät siitä, ettei toiminnasta aiheudu merkittäviä haittavaikutuksia.

” Toisaalta täytyy huomioida, että yrityksen koko vaikuttaa. Pienemmät yritykset voivat toimia vastuullisesti, mulla niillä ei ole resursseja raportoida siitä yhtä vakuuttavasti kuin isompien yritysten.”

Toisaalta täytyy huomioida, että yrityksen koko vaikuttaa. Pienemmät yritykset voivat toimia vastuullisesti, mutta niillä ei ole resursseja raportoida siitä yhtä vakuuttavasti kuin isompien yritysten. Tämän huomaa, jos vaikka vertailee Stora Enson ja Harvian raportointia. Itse suhtaudun raportointiin hieman kriittisesti, ja eniten katson, millaisia tavoitteita yhtiö on asettanut ja miten se on saavuttamassa asettamiaan tavoitteita. Myönteistä kuitenkin on, että sijoittajat edellyttävät yhtiöiltä raportointia vastuullisuudesta ja sehän on yksi tärkeä askel itse toiminnan muuttamisessa.

Millaisia tavoitteita ja mittareita yritys on asettanut vastuullisuuden suhteen?

Edelliseen kohtaan liittyen: erittäin tärkeänä koen sen, että millaisia tavoitteita yritys on omalle toiminnalleen. Tässä on mielestäni tällä hetkellä erittäin paljon hajontaa. Toki tähän vaikuttaa paljon toimiala ja se, valmistaako yritys itse mitään tuotteita vai toimiiko vain jakelijana. Esimerkiksi Valmet ja Paulig (ei ole pörssiyritys) ovat luoneet kunnianhimoiset ilmasto-ohjelmat, joiden tavoitteet on hyväksynyt myös Science Based Targets -aloite (SBTi). Myös Fiskarsin hiilineutraalisuustavoitteet kyseinen SBTi on hyväksynyt. Omassa vastuullisraportissaan Fiskars käy läpi, miten tavoitteiden saavuttaminen edistyy ja tätä kautta sijoittaja voi arvioida, kuinka uskottavana hän kokee yhtiön vastuullisuusponnistukset.

Ongelmallisinta ja pintapuolisinta vastuullisuustavoitteiden asettaminen on mielestäni jälleenmyyjällä, joilla ei ole omaa valmistavaa tuotantoa. Esimerkiksi Verkkokauppa.com:in kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät enemmän omien myymälöiden jätteiden kierrättämiseen ja vastuullisen kuluttamisen edistämiseen. Puuilo puolestaan on luonut oman eettisen ohjeistuksensa, jossa käytännössä vain toteaa pyrkivänsä toimittamaan vastuullisten toimittajien kanssa.

Onko vastuullisuus aidosti integroitu osaksi liiketoimintaa vai onko se vain sanahelinää?

Kaikista edellä esitetyistä neljästä kysymyksestä seuraa se tärkein: onko vastuullisuus integroitu osaksi yhtiön liiketoimintaa? Vastuullisuuden tulisi olla keskeinen osa strategiaa, jolloin sen tulisi näkyä yhtiön toiminnassa.  

Tässäkin luonnollisesti toimiala vaikuttaa, paljonko vastuullisuutta ja kestävää kehitystä on tarve painottaa. Esimerkiksi Nesteen keskeisen tavoite on olla globaali johtaja uusiutuvissa ja kiertotalousratkaisussa. Tämä tavoite heijastuu voimakkaasti kaikkeen toimintaan, esimerkiksi panostuksena innovaatioihin. Tämä Nesteen strategiavalinta on tuonut yhtiölle selkeää kilpailuetua verrattuna muihin saman alan toimijoihin.

Toinen erinomainen esimerkki on mielestäni Lassila & Tikanoja, joka on onnistunut pohjaamaan koko strategiansa kiertotalouteen. Yhtiö on myös miettinyt, mitä se tarkoittaa eri sidosryhmille, kuten työntekijöille tai yhteiskunnalle.

Key takeaways

Kuinka huomioida vastuullisuus osakesijoittamisessa? Kuten alussa totesin, ajan henki on, että valtaosa yrityksistä pyrkii toimimaan vastuullisesti ja tätä puolta halutaan korostaa. Yritysten välillä on kuitenkin selkeitä eroja siinä, kuinka syvälle liiketoiminnan ytimeen vastuullisuus ulottuu, miten kunnianhimoisia tavoitteita on asetettu ja kuinka yksityiskohtaisesti tavoitteista ja niiden saavuttamisesta sijoittajalle raportoidaan.

Globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset ovat pitkälti edellä vastuullisuusasioissa ja erityisesti niistä raportoimisessa. Vastuullisuusasioista kiinnostuneelle sijoittajalle suosittelisin käymään ensimmäisenä läpi, kuinka yritys itse raportoi vastuullisuudestaan. Kannattaa myös vertailla muihin alan toimijoihin, jotta voi arvioida toimien uskottavuutta. Sijoittajana olen kiinnostunut ennen kaikkea siitä, kuinka yritys onnistuu näkemään vastuullisuuden ja kestävän kehityksen moottorina luoda uutta liiketoimintaa.

Vinkkinä! Vastuullisesta sijoittamisesta on kirjoitettua hyviä kirjoja, kuten Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin ja uusimpana Kaisa Kuritun Sijoita rahasi vastuullisesti.

**

Ps. Ota Sijoittajaleidin some-kanavat seurantaan: Facebook-sivusto tai Instagram-tili.