Yksi yleisimmistä riidan aiheuttajista parisuhteessa on raha. Ennen kuin sen oman kullan kanssa laittaa kimpsut ja kampsut yhteen, tulisi jokaisen käydä läpi tärkeimmät kysymykset. You know, kerro itestäsi, mistä unelmoit ja onko raha-asiat kunnossa. Uskallan väittää, että jos jokainen pariskunta kävisi ennen yhteen muuttoa läpi rahaan liittyvät asiat, siitä ei myöhemmin riideltäisi niin paljoa. Tuntuu käsittämättömältä, että on ihmisiä, jotka eivät tiedä esimerkiksi puolisonsa tuloja! Raha on kuitenkin jatkuvasti läsnä elämässämme, ja jokainen on matkansa varrella oppinut tietynlaiset rahataidot – niin hyvässä kuin pahassa.

Se mikä on jollekin itsestään selvää, voi olla toiselle täysin vierasta. On myös hyvä keskustella kummankin velkatilanteesta, eli kuinka paljon velkaa on, ja miksi. On aivan eri asia, jos velkaa on 70 000 euroa asuntoa varten, kuin jos sitä olisi saman verran mutta kulutusluottoina.

Tapoja jakaa rahat parisuhteessa löytyy yhtä monta mitä parisuhteitakin. On kuitenkin muutama sellainen tapa, jotka toistuvat ihmisiltä kysyttäessä. Käyn niitä tässä läpi, ja kerron myös, miten meidän parisuhteessamme homma toimii. 

Omat, täysin erilliset rahat

Yksi tapa on pitää kaikki erillään. Kummallakin on omat tilit, omat menot, omat säästöt. Pakolliset kulut jaetaan eurolleen puoliksi, ja kirjaa pidetään siitä, kuinka paljon kumpikin on käyttänyt rahaa ja mihinkin yhteiseen menoon. Tämä tapa on helpoin varmasti silloin, kun pariskunnalla ei ole ollenkaan lapsia. Myös tulotason on hyvä olla samaa luokkaa, jotta toiselle ei kohdistu liian suurta taloudellista kuormaa. 

Tämä on toimiessaan hyvin selkeä tapa järjestää pariskunnan raha-asiat. Tässä tyylissä sillä ei ole väliä, vaikka toinen tykkää säästää ja sijoittaa enemmän kuin toinen, koska kummankin osapuolen säästöt ja sijoitukset ovat toisistaan täysin erillään. On kuitenkin hyvä käydä läpi miten kulut jaetaan, jotta mahdollisilta väärinkäsityksiltä vältytään. Voi tehdä esimerkiksi niin, että laskun tullessa se laitetaan eurolleen puoliksi, ja kumpikin hoitaa osuutensa. Tai vaihtoehtoisesti pari voi sopia jo etukäteen sen, kumpi maksaa mitkäkin kulut.

Yhteiset rahat

Toiseen päähän mentäessä, toisessa tavassa sopia raha-asiat, parisuhteen kaikki rahat ovat yhteisiä. Puolisoilla on yhteinen tili, jonne kummankin tulot tulevat, ja sieltä maksetaan myös kaikki menot. Tuntuu, että mitä vanhemmalta kysyy, sitä yleisempi tämä tapa on. Jos homma toimii, niin tämä on varmasti hyvä käytäntö. On hyvä, että kummallakin osapuolella on suht samanlaiset kulutus- ja säästämistottumukset, muuten voi helposti tulla riitaa toisen tavasta käyttää rahaa. Ennen kuin laittaa rahat yhteen, on syytä käydä tarkasti läpi yhteiset pelisäännöt, jotta riidoilta vältytään myös tulevaisuudessa.

Tässä tavassa on hyvä muistaa, että vaikka kaikki onkin yhteistä, niin tilien ja muun omaisuuden on hyvä olla kummankin osapuolen nimissä. Tämä siksi, koska jos toiselle sattuu jotain, niin raha-asioita on mahdotonta hoitaa, mikäli tileihin ja omaisuuteen ei ole oikeutta. Jos esimerkiksi koko sijoitusomaisuus on vain toisen nimissä, ja hän kuolee, ei leskellä ole oikeutta päästä käsiksi vainajan varaoihin, vaikka ne olisivatkin käytännössä olleet yhteiset.

Osittain omat, osittain yhteiset rahat

Tässä mallissa osapuolilla on omat tilit, jonne kummankin omat tulot tulevat. Heillä on kuitenkin yhteinen taloustili, jonne kumpikin laittaa oman osuutensa talouden yhteisistä menoista. Kyseessä voi olla yhtä suuret summat (taas, tulotasolla on väliä!), tai summan voi suhteuttaa osapuolten tuloihin. Esimerkiksi, jos toisen osuus pariskunnan yhteenlasketuista tuloista on 70%, ja toisen 30%, ei olisi reilua jos tässä tapauksessa kumpikin laittaa saman summan taloustilille, vaan silloin se kannattaa suhteuttaa. Eli suomeksi: enemmän tienaava osapuoli myös maksaa enemmän kuluja. 

Kummallekin osapuolelle jää yhteisten kulujen ja säästöjen jälkeen omaa rahaa, jonka voi kuluttaa halutessaan ihan miten vaan. Se on sellanen osuus, jonka käyttämiseen toisella ei ole sanomista. On hyvä, että tällaista rahaa on käytettävissä kummallakin, koska ihmisillä on monesti eri kohteet joihin rahaa haluaa kuluttaa – toiselle se voi olla vaatteet, toiselle elektroniikka, ja niin edelleen. Meillä esimerkiksi minä käytän paljon rahaa kirjoihin ja erilaisiin kursseihin, kun taas miestä ne eivät kiinnosta juuri lainkaan. 

Miten me jaamme rahat?

Meillä toimii parhaiten tuo kolmas vaihtoehto. Meillä on kummallakin omat tilit, jonne omat tulot ohjautuvat. Meillä on yhteinen budjetti, jonka mukaan kumpikin siirtää rahaa omalta tililtä joka kuukausi yhteisille tileille. Olemme avanneet useita eri tilejä, kuten ruoka, auto, koti/elämä ja vuokra, budjetoinnin selkiyttämiseksi. Kummankin osuus on laskettu suhteessa yhteisiin menoihin, ja summat tarkastetaan aina silloin, jos tulotaso muuttuu. Esimerkiksi nyt kun jäin äitiyslomalle ja tuloni tippuivat, kävimme summat uudestaan läpi, ja minun osuuteni kuluista pieneni.

Kummallekin jää melkein saman verran kuukaudessa niin sanottua käyttörahaa käteen kaikkien pakollisten menojen jälkeen. Meillä on yhteinen säästötili, jonne kumpikin laittaa kuukausittain saman summan rahaa. Nämä säästöt ovat tarkoitettu yhteisiin menoihin, kuten autoon, lomamatkoihin ja muihin vastaaviin. Sen lisäksi meillä on täysin omat säästötilit ja sijoitukset, joihin säästämme tahoillamme sen minkä haluamme. Olen kirjoittanut aiemmin tekstin budjetoinnista, joka kannattaa myös käydä lukemassa. Saat sieltä vastauksen sille, miksi sinunkin kannattaa budjetoida. Tekstin löydät täältä.