Marraskuun aikana osakemarkkinoilla on ennättänyt tapahtua, vaikka ja mitä, ml. USAn presidentin vaalit ja useampi lupaava uutinen koronarokotteesta.  Pörssissä on nähty voimakkaita liikkeitä, ja analyytikot ovat hehkuttaneet, että käynnissä on ollut globaalisti paras kuukausi koskaan, sillä osakemarkkinoille on tullut ennätysmäärä rahaa, samalla, kun kullasta on kadonnut. Tämä on näkynyt myös Helsingin pörssissä, sillä tällä hetkellä OMXH-indeksi on yli tämän vuoden alun huippujen ja ylimmillään sitten vuoden 2008. Tämä on näkynyt myös Helsingin pörssissä, sillä tällä hetkellä OMXH-indeksi on yli tämän vuoden alun huippujen ja ylimmillään sitten vuoden 2008. Tässä blogissa käsittelyssä viime aikaiset kurssiliikkeet, anomaliat, Inderes-efektin avaaminen ja vinkit lähiaikojen markkinoiden anomalioiden hyödyntämiseen.

Mistä rajut kurssiliikkeet johtuvat?

Kuten todettua, marraskuun aikana osakemarkkinoilla on nähty rajuja liikkeitä, pääasiassa ylöspäin. Syitähän vain voi arvailla, kuten tänä vuonna erityisesti keskuspankkien voimakkaat toimet, ja toisaalta vahvat odotukset, että keskuspankit tulevat näitä toimia jatkamaan, alhaiset korot yms. syyt. Itse kuitenkin näen myös muita syitä. Esimerkin kautta. Itse seuraan jenkkipörsissä muutamaa osaketta, joista toista omistinkin, ja möin joissain vaiheessa pois. Tässä kyseisessä osakkeessa yksittäisenä päivänä nousua on voinut olla jopa yli 40 prosenttia. En vaan jaksa uskoa, että se pelkistään ’näillä yleisillä’ syillä olisi selitettävissä. Itse rupesin miettimään, mikä voi olla syynä. Itse myös seuraillut erilaisia sosiaalisen kaupankäynnin alustoja, kuten etoro ja Degiro.

Uusia sijoittajia on tullut viimeisinä vuosina, ja tänä vuonna erityisesti runsaasti, ja vieläpä päivätreidauksen pariin. Nämä erilaiset sosiaalisen kaupankäynnin ’social trading’ alustat ovat tehneet sijoittamisesta todella helppoa ja mahdollista on lähteä liikkeelle pienillä summilla. Ja mikä ’erikoisinta’, esimerkiksi etoro-palvelussa voit seurata eri sijoittajia ja kopioida heidän tekemänsä sijoitukset itse; eli et perehdy laisinkaan näihin sijoituksiin/yhtiöiden, seuraat vaan mitä valitsemasi päivätreidaaja tekee. Mainoksia näihin näkee myös paljon, ja uskon, että markkinoille on nyt tullut paljon sijoittajia, joita juuri kiinnostaa sijoittamisen helppous. Mielestäni kuulostaa hieman hurjalta. Törmäsin hyvän kirjoitukseen Sijoitustiedossa, jossa juuri tätä ilmiötä käsiteltiin (ja käytettiin termiä tuulipukusijoittaja) enemmän ja nimenomaisesti hieman kiistanalaisen Robinhood kaupankäyntialustan kautta.

Eli, osakemarkkinoille on tullut paljon nuoria, ’kokemattomia’ päivätreidaajia, jotka sijoittavat yksinomaan teknologiapainotteisiin yrityksiin, ja jos vielä mahdollista pieneen yrityksiin (kuten juuri yritys, jota itsekin seurailen). Itse luulen, että nämä rajut liikkeet voivat olla seurausta tälläisten treidaajien toiminnasta. Tulevaa on vaikea ennustaa, eli meneekö yksittäinen osake ylöspäin; mutta aikavälillä fundamenttien tulisi olla kyllä kunnossa, se on tapa, jolla voidaan rakentaa uusia Amazonia - ja toisaalta historia osoittaa, että myös Amazonin osakkeenralli on ollut varsin pomppuista, joten itse – vain julkista dataa seuraamalla – en nyt lähde arvailemaan, mikä näitä rajuja ralleja aiheuttaa.  Näin akateemikkona mietin, että täytyy yrittää jotain tutkimusdataa tästä aiheesta ja ehkä ajan myötä näkee onko tämän tyyppisellä kaupankäynnillä mitään vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin lainalaisuuksiin.

Sievi ja Harvia– Inderes efektin vaikutuksia?

Myös Helsingin pörssissä yksittäisinä päivinä tapahtuu rajuja kurssireaktioita. Harvalta varmaankaan jäi huomatta esimerkiksi Finnairin ja NohoPartnersin kovat nousut erityisesti ensimmäisen koronarokoteuutisen jälkeen, joten ei niistä sen enempää

Kuluneella viikolla oli myös pari mielenkiintoista tapausta loppuviikosta nimittäin Harvia (+6,81%) ja Sievi Capital (parhaillaan kävi +6%).  Aloitetaan Harvialla, josta on tämän vuoden mittaan puhuttu paljon. Osake teki edellisen Q3 julkistuksen jälkeen heti kaikkien aikojen ennätyksen, mutta sitten seuraavan parin aikana hieman tasaantui. Perjantaina oli jälleen voimakas nousupäivä. Saattoiko kiidättää seuraavat kaksi asiaa: Inderes julkaisia Harviasta vahvan raportin ja presidentti myönsi Harvialle vuoden kansainvälistyjäpalkinnon. Entä miten sitten Sievi päätyi ’kuumaksi osakkeeksi’. Sievi on yksi pörssin pienempiä yrityksiä (markkina-arvo vajaa 60mijl.e.).  Perjantaina osakkeenvaihto oli jopa 10milje. Huhhuh!  (Myynti selittää myös pääomistajan omat rajut omistusvähennykset). Mikä oli taustalla? Keskeinen syys, suomalaisille yksityissijoittajille, saattoi olla, että Inderes nosti Sievin omaan mallisalkkuunsa, tämä sitten sai aikaiseksi laumakäyttäytymisen. Mitä itse sijoittajakeskusteluja somessa seuraan, niin Sievi oli päivän nimi. Moni ihmetteli, että mitä ko.yritys tekee. Usea tuntui lähtevän mukaan, jotta ei missaan ’varmaa nousua’. Inderesin mallisalkkuhan rakennettaan sellaisilla yrityksillä, joilla he arvioivat olevan nousumahdollisuuksia muutaman vuoden päästä. Mielenkiintoista, voi olla, että ensi viikolla nähdään pörssissä Sievistä luopumisia, kun osa varmasti haluaa vain tehdä pikavoittoja. Mutta, tosiaan Suomen osakemarkkinoilla puhutaan erityisesti ”Inderes-efektistä”, jotka analyytikkotalo on itsekin joutunut 'selittelemään'.

Eli, Inderesin suosituksilla voi olla hyvin nopeita ja rajuja vaikutuksia osakkeiden hintoihin. Inderesefekti on nähty jopa suomalaisena uutena anomaliana, niin 'selviä' heidän suositustensa välittömät reaktiot kursseihin voivat olla. Mutta niin se varmaan on, että pitkäjänteisen sijoittajan ei niitä kannattaisi liikaa tuijottaa, kunhan tiedostaa, että osakemarkkinoilla on erilaisia vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat osakkeiden kurssiin.

Joulu- ja tammikuu anomaliat

Olen käynyt nyt noin kuukauden ajan Björn Wahlroosin luennoimaa Principles of Wealth Management kurssia, varsin mielenkiintoinen. Itse uskon, ettei liikaa voi koskaan tietää rahoitus- ja osakemarkkinoiden teorioista ja lainalaisuuksia, jos haluaa kehittyy sijoittajana. Yhtenä teemana on ollut markkinoiden tehokkuus.  Markkinoiden tulisi olla tehokkaita aina, mutta pörssin historiaa tutkimalla on löydetty useita epätehokkuuksia eli anomalioita. Näin vuoden lopulla on hyvä nostaa esille pari mielenkiintoista anomaliaa.

Joulukuu on perinteisesti ollut vahva kuukausi. Puhutaan joulukuu ilmiöstä, joka tarkoittaa sitä, että vuoden aikana hyvin pärjänneitä ’voittajaosakkeita’ haalitaan salkkuun, joka entisestää nostaa niiden arvostusta. Tämä osittain selittyy sillä, että salkunhoitajien on tärkeää näyttää, että tekevät hyvää tulosta. Itse ajattelin, että jos koittaisi nyt tietoisesti hyödyntää tätä joulukuuilmiötä omassa lyhyessä salkussa pienillä summilla. Eli, ostan muutamia tämän vuoden aikana hyvin pärjänneitä osakkeita, ja seuraan nousevatko ne nyt entisestään nyt joulukuun aikana – ja itse koitan ne kuukauden lopussa myydä pois.

Jouluun ilmiötä seuraa tammikuun ilmiö, eli silloin puolestaan ’häviäjäosakkeita’ voi saada erittäin edullisesti. Tässä vaiheessa on myös hyvä muistuttaa tammikuu ilmiöstä. Seppo Saarion ’ sijoitusraamatussa’ Miten sijoitan pörssiosakkeisiin tästä myös puhutaan ja kerrotaan, että Helsingin pörssissä osakkeet nousevat tammikuussa 79 % todennäköisyydellä.  Tämä liittyy joulukuu ilmiöön, ja verotuksellisiin syihin, eli sijoittajat myyvät silloin tappiollisia sijoituksiaan neutraloidakseen vuoden aikana kertyneet voitot ja välttyäkseen pääomaveroilta. Tammikuussa taas voidaan ruveta ostamaan takaisin myös näitä häviäjiä.

Täytyy tässä listata ylös mitä yrityksiä nyt tänä vuonna näiden joukkoon voisi lukeutua.

Ota Sijoittajaleidi some seurantaan – sijoittamisen joulukalenteri alkaa!

Sijoittajaleidiä , ja ajankohtaista kuulumisia osakemarkkinoilla, voit myös seurata somekanavissa: Facebookissa ja Instagramissa. Nyt joulun lähestyessä avaan joulukalenterin luukun joka päivä. Vielä en yksittäisten päivien sisältöä tiedä; voi olla esimerkiksi valikoitu päivän pörssiuutinen, lyhyet yritysesittely tai (osake)sijoittamiseen liittyvä vinkki. Katsotaan, mitä tapahtuu, improvisoiden mennään!

**

Huomioithan, että blogin tarkoituksena ei ole antaa sijoitussuosituksia tai -neuvoja. Jokaisen tulee sijoituspäätöksiään tehdessään perustaa päätökset omaan arvioonsa riskeistä ja tuotoista sekä ottaa oma taloudellinen tilanne huomioon. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historia ei ole tae tulevasta.