Vastaus on yksiselitteinen: ei tietenkään pidä. Ihan samaan tapaan kuin lapselle ei pidä maksaa goretexejä tai soittoharrastustakaan. Moni silti maksaa.

Siis tottakai lapselle pitää sijoittaa, jos siihen vain on mahdollisuus! Parasta lapselle sijoittamisessa on se, ettei oikeasti tarvitse edes sijoittaa valtavia summia, kun korkoa korolle -ilmiö kerryttää pääomaa kuin vaivihkaa.

Taitavalla sijoittamisella lapsestaan voi tehdä jopa miljonäärin hänen eläkevuosiinsa mennessä, kuten erilaiset klikkiotsikot huutavat. No joo, kukapa säästelisi eurojaan rahastoissa eläkeikään saakka, jos niillä voi kustantaa vaikka ensiasunnon käsirahan pari-kolmekymppisenä? Realismi käteen, hei! Elämä tapahtuu enimmäkseen ennen eläkeikää.

ISOVANHEMPIEN SIJOITUKSET TUOTTAVAT MINULLE EDELLEEN

Minulle on sijoitettu lapsena. Ei mitään suuria summia, mutta isovanhemmillani ja äidilläni oli tapana ostaa osakkeita synttärikrääsän sijaan. Arvostin tätä, kun olin ostamassa ensiasuntoani. Sain maksettua pienen käsirahan sijoituksillani. Aivan näinä päivinä odottelen tililleni kilahtavan mukavat osingot isovanhempieni taannoin minulle ostamista Merita-ostoksista. Heidän tekemänsä sijoitukset tuottavat minulle siis edelleen.

Sain kotoa myös hyvän rahakasvatuksen. Rahasta keskusteltiin, eikä sitä käytetty holtittomasti. Jos jotain oikeasti tarvitsin, sen yleensä sain, kuten uuden vaihdepyörän koulumatkoille tai laadukkaan talvitakin.

Myöhemmin opiskeluaikoina äiti opasti minua sijoittamaan määräaikaistalletuksiin. Minulle oli selvää, etteivät sijoitukset olleet sellaista rahaa, jota realisoitiin ennen baari-iltaa tai etelänlomaa. Kulutusrahat olivat erikseen. Ymmärrän olevani etuoikeutettu, sillä sain nämä taidot jo nuorena.

LAPSELLE SIJOITTAMINEN ON LEIKKI

Lapselle voi ostaa sijoitusvarallisuutta, kuten osakkeita, rahasto-osuuksia tai vaikkapa tuottavan autopaikan. Suosittelen! Mikäs sen jännempää kuin seurata osakekursseja ja rahastoja lapsen kanssa yhdessä, sitten kun hän niistä jotain jo ymmärtää. Lapsen voi antaa tehdä vaikka pieniä päätöksiäkin sijoittamisen suhteen, tai tehdä itse sijoituksia lapsen kiinnostuksenkohteiden mukaan. Lapselle sijoittamista voi ajatella pelinä tai leikkinä. Aika tekee joka tapauksessa tehtävänsä, eikä oikeita tai vääriä vastauksia ole. 

Itse olen jatkanut lapselle sijoittamisen perinnettä. Säästän hänelle rahastoon ja lisäksi ostelen suoria osakkeita oman fiilikseni mukaan. Viimeksi taisin ostaa Fiskarsia, kun silmiini osuivat hänen askartelusaksensa. Sijoittaminen ei ole vakavaa, enkä tosiaankaan jakele sijoitusneuvoja.

Asunnonkin lapselle voi ostaa tai lahjoittaa, joko kokonaan tai osissa. Yli 20 000 euron omaisuudesta pitää lapsen osalta raportoida DVV:lle, mutta kyseessä ei ole digiaikana mikään ylitsepääsemätön homma. On ymmärrettävää, että lapsen varoja halutaan valvoa hänen edukseen. Aiomme ilman muuta alkaa jossain vaiheessa siirtää asuntovarallisuuttamme myös lapselle.

ÄLÄ JÄTÄ ANTAMATTA MAHDOLLISUUTTA

Lapselle voi sijoittaa joko hänen omiin nimiinsä tai vanhemman nimiin. Pitää muistaa, että lapsen nimiin sijoitetut rahat ovat hänen. Moni pohtii, tuhlaako lapsi sumeilematta säästönsä päästessään niihin käsiksi täysi-ikäisenä.

Sijoittaminen ei tietenkään riitä, vaan pitää huolehtia myös hyvästä talouskasvatuksesta. Se, että ottaa lapsen mukaan rahakeskusteluun ja omalla tasollaan myös perheen taloudenpitoon, ei onneksi maksa mitään. Pitääkö lapselle sijoittaa? No mieti, miten mahtavaa, jos voit omalla tietotaidollasi auttaa jälkikasvuasi saavuttamaan järkevät rahataidot ja ehkä jopa hitusen taloudellista turvaa! Jos pelkäät, että lapsi pistää koko omaisuutensa palamaan 18-vuotiaana, älä sijoita sellaisia summia, että sitten harmittaa. 

Mutta älä omien pelkojesi ja epäluulojesi vuoksi jätä antamatta mahdollisuutta.

P.S. Pohtiessasi, säästääkö omiin nimiin vai lapsen, mieti myös, millaisen viestin haluat aikuistuvalle lapselle sitten aikanaan antaa. Haluatko osoittaa, että luotat hänen harkintakykyynsä, koska olette yhdessä jutelleet hänen ikiomasta omaisuudestaan ja siitä, millaisiin hankintoihin se on tarkoitettu. Vai haluatko tilanteen, jossa maksat aikuisen lapsen tilille rahoja tai kannat kotiin ruokakasseja, jotka hän ehkä ottaa vastaan hiukan kiusaantuneena?