Geopolitiikan seuraaminen on itselle mielekästä puuhaa ja sitähän on viime vuosina riittänyt, jopa liiaksi asti. Kovasti toivoisi maailmalle rauhaa ja haluankin säilyttää toiveikkuuden, vaikka olen suhteellisen (inho)realisti näkemyksissäni. Maailman tilanne vaikuttaa suomlaisyhtiöiden toimintaan luonnollisesti. Epävakaassa toimintaympäristössä voi olla haastavaa esimerkiksi löytää uskallusta tehdä tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja.

Tässä kirjoituksessa lyhyesti avaan millaisia toimintaympäristön muutoksia näen maailmalta tulevan ensi vuonna. miten ne vaikuttavat omaan osakepoimintaani ja lopuksi summaan yhteen ja annan omia villejä veikkauksia, siitä mitkä Helsingin pörssin yritykset saattaisivat ensi vuonna menestyä.

Suomen viennin ONGELMIA

Suomen viennin rakenteen ongelma on sen yksipuolisuus. Kärjistäen voisi sanoa, että ollaan sellun ja polttoaineen varassa, kun taas naapurimaassa Ruotsissa viennin rakenne on monipuolisempi. Tähän dilemmaan ei varmastikaan nopeasti ratkaisuja saada, mutta onneksi useampi suomalainen kuluttajabrändi on lähtenyt hakemaan kasvua ulkomailta. Suomen etu on myös se, että moni yhtiö on aallonharjalla kehittämässä kestävään kehitykseen ja vihreään teknologiaan pohjautuvia ratkaisuja. Näitä vaan täytyy aktiivisesti saada vietyä maailmalle.

Entä sitten suomalaisyhtiöiden osinkopolitiikka versus investoinnit? Moni tunnettu suomalainen pörssiyhtiö jakaa kasvavaa osinkoa. Osingonjakopolitiikkaa voi ohjata osin se, että suomalaiset sijoittajat pitävät osingoista. Varjopuolena on se, että investoinnit ja kunnianhimoinen kasvu voivat jäädä tavoittelematta. Investoimalla voimakkaammin osingonmaksun sijaan, voitaisiin kasvua ja osakkeenarvonnousua saada paremmin aikaiseksi.

Luonnollisesti myös Venäjän markkinoilta vetäytyminen on rokottanut suomalaisyhtiöitä, vaikka moni näin jälkijättöisesti tuntuu vähättelevän Venäjän markkinoiden merkitystä. Uusien korvaavien markkinoiden rakentaminen vie oman aikansa.

Oma analyysini osakepoiminnalle koskien vuotta 2025: Mitkä yhtiöt ovat tehneet kasvuorientoituneita kasvuinvestointeja? Pidä silmällä myös saattaisiko kuitenkin metsäteollisuuden valoisa aika koittaa ensi vuonna?

USAn tuontitullit ja ilmastotoimet?   

Yhdysvaltojen vaaleja seurattiin Euroopassa ja Suomessa erityisellä mielenkiinnolla, sillä tiedetään, että vaalit voittaneen Trumpin politiikka on arvaamattomampaa kuin Harrisin olisi ollut. Trump on väläytellyt korkeita tuontitulleja kaikille ulkomaalaisille tuotteille, sillä hän haluaa asettaa oman maansa edun kaiken edelle. Tätä on arvioitu niin, että ne yritykset, jotka vievät tuotteita kärsivät tulleista, mutta ne, joilla on maassa omaa tuotantoa niin ikään kuin voisivat hyötyä.

Ilmastopolitiikka on toinen keskeinen tekijä, joka voi ottaa takapakkia Yhdysvaltojen toimesta.  Edellisellä kaudellaan Trump veti Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Näen, että viimeinen naula arkkuun Nesteen tämän vuoden osakekehitykselle oli Trumpin valinta, sillä markkina varmasi koki, ettei uusiutuvalla dieselle ole kasvavaa kysyntää Trumpin valtakaudella. Tosiasia kuitenkin, että Nesteen biodieselin käyttö ammattiliikenteeseen lähti liikkeelle Kaliforniasta jo Trumpin edellisellä kaudella ja mikä jottei vauhti voisi kiihtyä jatkossa. Eli, on ymmärrettävä, että yksittäisillä osavaltioilla ja teollisuuden aloilla on halua edistää ilmastotoimia, joten investointeja kestävään kehityksen tullaan varmasti jatkossakin näkemään. Ilmastotoimissa haluan olla optimisti: fossiilista halutaan päästä eroon ja yksityinen sektori tällä hetkellä ajaa näitä toimia tehokkaammin kuin (osa) maailman valtioista.

Oma analyysini osakepoiminnalle koskien vuotta 2025: etsi millä suomalaisyhtiöille on jo omaa tuotantoa Yhdysvalloissa. Älä kuitenkaan laiminlyö vihreän teknologian toimittajia.

Euroopan epävarmuudet jatkuvat

Euroopan talouskasvu on jäänyt Yhdysvaltojen ja Kiinan varjoon. Mario Draghi julkaisi syyskuussa Euroopan kilpailukykyraportin, joka oli suhteellisen karua luettavaa. Tekoälyssä ja datan hyödyntämisessä Eurooppa on jo jäänyt Yhdysvaltojen ja Kiinan jalkoihin, lisääntynyt sääntelypolitiikka ei ole johtanut kasvuun, vaan on enemmänkin kasvun jarruna. Raportissa arvioidaan, että EU:lta vaaditaan jopa 800 miljardin euron vuosittaisia lisäinvestointeja teknologiaan, jotta voidaan saavuttaa kilpailijoita ja pysyä niiden vauhdissa. Millä nämä investoinnit sitten rahoitetaan? Helppoa ei varmastikaan ole löytää konsensusta U:n jäsenmaiden kesken. Samanaikaisesti monessa maassa on tarve nostaa puolustusmenoja.

Uusia epävarmuuksia luo se, että Euroopan loppuvuotta ovat värittäneet kahden suuren talouden, Saksan ja Ranskan, hallitusten kaatumiset. Molemmissa maissa hallituksen kaatumisen syynä käytännössä on ollut julkisen talouden tasapainottamisen haasteet. Kahden suuren valtion poliittinen epävarmuus vaikuttaa koko mantereeseen ja luo haasteita yrityksille ennustaa millainen toimintaympäristö ensi vuonna on Euroopassa. Talouden lisäksi kahden isoimmain talouden hallituskriisit luovat synkän pilven Euroopan yhteiselle kyvylle ja halukkuudelle jatkaa Ukrainan tukemista.

Huolestuvaa Suomen kannalta on erityisesti Saksan talouden mateleminen. Saksan talous supistuu tänä vuonna toista vuotta peräkkäin. Saksa on perinteisesti ollut Suomen tärkeä kauppakumppani, joten Saksan teollisuuden yskiminen väistämättä vaikuttaa suomalaisyhtiöiden tilauskantoihin.

Pitkin syksyä on uutisoitu Saksan autoteollisuuden tukalasta tilanteesta. Siinä missä jotkut mainitsevat syyksi Teslan, itse näen enemmän syynä romahdukseen Kiinan autoteollisuuden vahvan nousun.  Saksan autoteollisuudessa herättiin liian myöhään sähköautojen kehittämiseen, samalla kun Kiina on tehnyt tietoisen strategisen valinnan murtaa  eurooppalainen (ja samalla saksalainen) autoteollisuus sähköautojen kautta. Kiinalaiset sähköautot eivät ole vielä valtavirtaa Euroopassa, mutta valtaavat markkinaa siellä missä on talouskasvu ja ihmismäärä lisääntyy: Kaakkois-Aasiassa. Hassulta voikin ensiksi vaikuttaa Saksan halu vastustaa EU:n asettamia tuontitulleja kiinalaisille sähköautoille. Mutta Saksa pelkää Kiinan vastatoimia, sillä Kiina on vielä tärkeä markkina tunnetuilla saksalaisautomerkeille ja mahdolliset Kiinan vastatoimet voivat iskeä täten niiden tulovirtaan. Aikamoinen pattitilanne saksalaiselle autoteollisuudelle!

Leikkisästi voi todeta, että saksalaisen liiketoiminnan vahvuus on perustunut halvalle energian tuonnille Venäjältä, halvalle alihankinnalle Itä-Euroopan maissa ja kasvavalle viennille Kiinaan. Nämä edut on nyt poissa,  joten Saksan olisi pakko innovoida teollisuuteensa uuteen kukoistukseen. Mutta onnistuuko se tässä?

Oma analyysini osakepoiminnalle koskien vuotta 2025: Etsi suomalaisyhtiöitä, jotka ovat onnistuneet tai luomassa vahvaa kasvupohjaa Euroopan ja lännen ulkopuolella.

Ukrainaan pakotettu rauha ja maan jälleenrakennus alkaa?

Miten käy Ukrainan ensi vuonna? Kukaan ei sitä tässä vaiheessa osaa sanoa. Tuntuu kuitenkin, että vihjailua sodan jonkinlaisesta loppumisesta on. Trump on uhonnut aikaansaavansa rauhan nopeastikin. Myös Zelenskyi on varovaisesti puhunut rauhanneuvottelujen mahdollisuudesta. Venäjän ja Putinin en usko sotaa lopettavan, vaan ovat valmiita jatkaaman maan pommittamista tuomionpäivään asti.

Mikäli jonkinlainen rauha saavutetaan, niin tiedossa on Ukrainan jälleenrakentaminen. Kuka tämä jälleenrakentamisen rahoittaa, se on epäselvää. Tämän jälleenrakentamisen toivotaan tuovan suomalaisyrityksille uutta kasvua. Itse asiassa, elinkeinoelämän toimijat yhdessä Team Finlandin kanssa ovat jo tehneet Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelmaa.

Oma analyysini osakepoiminnalle koskien vuotta 2025: Millaisia perustarpeita on, kun maan lähdetään uudellenrakentamaan? Mutta toisaalta, saako suomalaisyritykset pidettyä puoliaan, näille apajille olisi varmasti tulijoita.

Entä kehittyvät taloudet?

Tänä vuonna useammassa kehittyvässä taloudessa on käyty vaalit, kuten Intiassa, Indonesiassa ja nyt on meneillään Ghanassa. Usein tämän tyyppisissä maissa hommat saattavat niin sanotustu seisoa, kunnes vaalihumu on laskeutunut ja uusi hallinto kasattu. Suhteita kannattaa luoda ja vaalia, sillä moni isompi ovi aukeaa valtiollisten päättäjien toimesta näissä maissa.

Globaalia väestönkasvua pohdittaessa on huomattava, että Euroopassa väestö vanhenee ja supistuu (ellei nyt maahanmuutto muuta ennusteita), kun taas monessa kehittyvässä taloudessa tilastot ovat täysin eri suuntaisia. IMF:n ennusteiden mukaan Intia ja Indonesia kuuluvat viiden-kuuden suurimman talouden joukkoon muutaman vuoden päästä.

Oma näkemykseni on, että Suomen kannattaisi voimakkaammin lähteä luomaan kahdenkeskisiä kauppasuhteita Euroopan ja Lännen ulkopuolella. Ja tätä Suomi toki yrittääkin, esimerkiksi keväällä ministerin Tavion mukana Indonesiassa Maailman vesifoorumissa oli joukko suomalaisyrityksiä. Valmetilla myös on pitkään ollut toimintaa Indonesiassa ja kuluneena vuotena julkistettiin myös uusia tilauksia Indonesiaan.

Oma analyysini osakepoiminnalle koskien vuotta 2025: vöhät samat kuin ylempänä koskien Euroopan epävarmuuksia. Tsekkaille läpi yhtiöiden omien myyntikonttoreiden sijainteja ja saatuja tilauksia. Onko millaiset markkina-alueet kasvussa?

Mitkä yhtiöt menestyvät vuonna 2025? villit veikkaukset

Nyt on aika summata omaa analyysia: mitkä ovat villejä veikkauksiani Helsingin pörssin menestyjien suhteen. Haluan myös huomauttaa tässä vaiheessa, että ylläoleva katsaus oli varsin yleisluontoinen enkä ole tässä kirjoituksessa ottanut kantaa muihin makrotaloudellisiin tekijöihin, kuten korkoihin. Olettavaa nyt on, että korot jatkavat laskuaan Euroopassa ja tämän toivottavasti piristää kotimaistakysyntää niin kuluttajien parissa kuin myös esimerkiksi rakennusteollisuudessa.

Helsingin pörssin kurssikehitys on ollut ankeaa seurattavaa viime vuosina. Vuosiko vuosi 2025 tuoda käänteen? Alla on omat villit veikkaukseni koskien mitkä yritykset voisivat vuonna 2025 menestyä. Menestyksellä tarkoitan liiketoiminnan kasvattamista ja toisaalta positiivista kurssikehitystä. Ensi sijaisesti oma tutkani seuraa sellaisia yhtiöitä, jotka toimivat globaaleilla markkinoilla, hakevat kasvua ennen kaikkea Euroopan ulkopuolelta ja tarjoavat ratkaisuja kestävään kehitykseen ja/tai ovat integroineet kestävyyden vahvasti toimintaansa.

• Orion: lääkeala on suhdanteista riippumatta suhteellisen hyvää ja tasaista businestä. Orion on satsaamassa Japanin markkinoihin ja aikoo perustaa myyntikonttorin sinne. Orionin tuotteita myydään maailmanlaajuisesti yli 100 maassa, mutta Euroopan ulkopuoliset maat näyttelevät tällä hetkellä noin 13 liikevaihdosta. Toinen vahvuus on se, että Orion liiketoimintamallissa vahva sija on erilaisilla yhteistyösopimuksilla sekä vahva panostus T&K-toimintaan.  Yksi tärkeä kumppanuus on Bayerin kanssa Nubeqa® -(eturauhassyövän)lääkkeen kehittämisestä ja kaupallistamisesta. Orion on oikeutettu saamaan vuosittaista rojaltia, joka kasvaa suhteellisen myynnin kasvaessa. Itseä yhtiössä viehättää myös vahva osinkopolitiikka.

• Kemira: Kemiran perusliiketoiminta pohjautuu vahvasti kestävyyteen tarjoen ratkaisuja puhtaan vedensaantiin sekä fossiilisista raaka-aineista poissiirtymiseen. Tämän tyyppisille ratkaisuille on kasvava kysyntä globaalisti. Yhtiöllä on, uuden toimitusjohtajan myötä, käynnistynyt uusi strategia, joka on voimakkaasti kasvusuuntautunut ja pohjaa kestävään kehitykseen (sustainability-driven growth). Tällä hetkellä Amerikan (Pohjois- Väli- ja Etelä-Amerikan) markkinat edustavat noin 35 prosenttia liikevaihdosta ja APAC  (Asia-Pacific) noin kymmentä prosenttia. Kasvua haetaan rohkeasti Euroopan ulkopuolelta Kemira esimerkiksi kasvattaa tuotantolaitostensa kapasiteettia Brasiliassa ja Kiinassa. Ei muuta kuin rohkeasti kasvamaan näillä Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla ja hyvä tulee!

• Harvia: Harvia on itselle tuttu brändi jo ennen sen listautumista ja täällä omalla kotiseudulla Harvian ’jalanjälki’ näkyy. Itseä miellyttää kuinka määrätietoisesti yhtiö on lähtenyt kehittämään itsestään globaalia toimijaa ja raivaa saunamarkkinaa ennakkoluulottomasti. Hienosti on onnistuttu luomaan konsepti kokonaisvaltaisesta saunakokemuksesta, joka “parantaa terveyttä, hyvinvointia ja ulkoista olemusta”. Tämä myös tarkoittaa, että kiusvalmistuksen rinnalle on tuotu laajasti saunaelämykseen liittyviä tuotteita ja osin palveluita. Keskimääräinen vuotuinen kasvu on ollut 19 prosenttia (sisältäen yritysostot). Uskon, että kasvukäyrä jatkuu esimerkiksi USAn ja Japanin markkinoilla ja saunamarkkinaa on mahdollista kasvattaa orgaanisesti.  Harvialla on vahva tavoite kasvaa markkinaa nopeammin ja itsellä on vahva luotto yrityksen kykyyn toteuttaa nykyistä strategiaansa tehokkaasti.

• Vaisala: Vaisala on yksi oman salkkuni valopilkuista. Uskon menetyksen jatkuvan, kun sään ääri-ilmiöt tulevat (valitettavasti) lisääntymään, joten yhtiön laitteiden tarve kasvaa eri puolilla tellusta. Ja ihan näin omaa sielua lämmittää myös yhtiö visio ”We are taking every measure for the planet”. Vaisala on onnistunut luomaan skaalautuvaa liiketoimintaa tuotemyynnin rinnalla esimerkiksi dataliiketoiminnan avulla kuin myös kasvattamaan markkinaa hallituilla yritysostoilla. Vaisalan tilauskanta tänä vuonna on ollut ennätyshyvä ja se ennakoi lähitulevaisuudelle hyvää tulosta.

• Voisiko joku metsäyhtiö yllättää? Näiden meidän listattujen yhtiöiden osalta toivon valoisaa vuotta 2025. Nythän on kaikki ovat olleet aikamoisessa alalaarissa. Mutta johtuuko heikkous vain suhdanteista vai jatkuuko (lähi)tulevaisuus yhtä synkkänä?

• Valmet: Harvian tapaan Valmet on oman kylän toimijoita ja täten olen sitä pitkän aikaa seurannut. Kemiran tapaan Valmet on mielestäni hyvä esimerkki siitä kuinka tehdä hallittua kestävyyssiirtymää. Valmetilla on vahvaa jalansijaa kasvavilla markkinoilla, kuten Brasiliassa ja Indonesiassa. Valmet satsaa merkittävästi T&K-toimintaan ja kykenee tuottamaan uusia ratkaisua. Tämä kulunut vuosi on ollut hivenen heikompi, mutta muutamia tilausjulkistuksia on annettu. Uskon yhä yhtiöön.

Yllä olevat yhtiöt ovat kaikkia sellaisia, joita salkustani on löytynyt jo pidemmän aikaa. En tiedä tulenko ensi vuonna tekemään mitään uusia avauksia löytääkseni uusia yhtiöitä. Listaukseen voisi varmasti kuulua joku perinteinen konepajan toimija, mutta tätä sektoria en itse riittävän aktiivisesti seuraa. Kotimaan markkinoilla toimivat Terveystalo ja Fodelia voivat myös tehdä hyvää ja kasvavaa tulosta. Seurasin sivusilmällä Terveystalon pääomamarkkinapäivän (CMD) läpi ja omasta mielestäni Terveystalo – kuten myös Fodelia- on löytänyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja erityisesti onnistuneet konseptoimaan ne hyvin.  

Olisi kiva kuulla teiltä lukijoilta: mitä Helsingin pörssin yhtiöitä veikkaatte menestyjiksi armon vuonna 2025?

***

Ps. Mitään tässä kirjoituksessa kirjoitettua ei voi ottaa sijoitussuosituksena. Omista sijoituspäätöksistä on lopulta vastuussa jokainen itse.