Rahamedia

View Original

Mitä kuuluu pörssiin?

Pitkästä aikaa kirjoittelen omia näkemyksiäni pörssistä. Aiemmissa kirjoituksissa muutaman vuoden takaa olen kertonut, kuinka itselleni suora osakesijoittaminen on se kaikista kiinnostavin sijoittamisen muoto. Olen laajasti kiinnostunut siitä mitä maailmalla tapahtuu ja yritysten tuloskuntoa ja niiden antamia ohjeistuksia tulkitsemalla saa osviittaa ainakin globaalin talouskasvun ja osittain myös geopolitiikan ja kestävän kehityksen osalta. Näen, että tässä maailman tilanteessa yritysten kehittämillä ratkaisuilla on suuri rooli siinä miten globaalit kestävyyshaasteet ratkaistaan.

Lyhyesti voisi todeta, että Yhdysvaltojen pörssissä on ollut tänä vuonna nousua, lokakuun pohjista menty jopa 30 prosenttia ylöspäin, myös Euroopassa oli alkuvuonna nousua, joka nyt viimeisten kuukausien aikana on kuitenkin tasaantunut. Helsingin pörssissä suunta on sen sijaan ollut alaspäin, hissukseen ruvetaan jopa lähestymään viime vuoden lokakuun pohjia.  Omassa salkussani, joka painottuu liian paljon Helsingin pörssiin, ilmiön huomaa: vaikken ole tänä vuonna myynyt mitään vaan olen tehnyt maltillisia ostoja säännöllisesti, niin salkun kokonaisarvo tuntuu junnaavaan paikoillaan.

Viimeisen parin viikon aikana on tullut toisen kvartaalin tulokset ja puolivuotiskatsaukset, joten niiden pohjalta nyt nostan esille muutamia huomiota siitä mitä Helsingin pörssiin tällä hetkellä mielestäni kuuluu.

Metsä- ja paperisektori yskii

Kulunut vuosi inflaatioineen, koron nostoineen ja kuluttajien ostovoiman heikennyksineen on vaikuttanut toimialoihin eri tavoin. Suomessa tämä heijastuu nyt erityisesti perinteisesti vahvaan ja merkittävässä roolissa olevaan metsäsektoriin. Yhtiö toisensa perään valittaa kuluttajatuotteiden kysynnän laskun heijastuvan omaan liikevaihtoonsa. Metsäyhtiöt antoivat jo keväällä tulosvaroituksia, joten heikentyneitä tuloksia osattiin odottaa, siltikin romahdukset ylittivät analyytikkojen konsensusennusteet.

Esimerkiksi Stora Enson tulos romahti peräti 93 prosenttia vertailukaudesta ja koko vuoden liiketuloksen yhtiö arvioi nyt olevan merkittävästi pienempi kuin vuonna 2022. Siinä missä UPM:n ensimmäinen vuosineljännes vielä oli vahva, niin toinen kvartaali muutti suunnan ja yhtiön vertailukelpoinen liikevoitto sukelsi 71 prosentilla. Metsä Board täydensi listaa raportoimalla 81 prosentin romahduksen vertailukelpoiseen liikevoittoon. Yhtiön toimitusjohtaja Mika Joukio kertoi osavuosikatsauksessa kartongin markkinatilanteen nopeasti muuttuneen viime vuodesta, joten poikkeuksellisen vahva kysyntä on kääntynyt päinvastaiseksi samalla kun kustannustaso on noussut voimakkaasti. 

Mielenkiintoista oli seurata Stora Enson toimitusjohtajan Annika Breskyn ja UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesonen erilaisia lausuntoja toimialan lähitulevaisuuden suhteen. Tästä raportoi hyvin myös Kauppalehden artikkeli ’Sijoittajat uskovat Pesosta enemmän kuin Breskyä’, jossa todetaan Pesosen viestivän selkeästi, että kyseessä on vain yksittäinen heikompi kvartaali ja että jo loppuvuodesta voi olla positiivisemmat näkymät. Breskyn sen sijaan nähdään maalailevan synkkää kuvaa koko toimialalle. Täytyy muistaa, että UPM on myös merkittävä toimija lämmöntuotannossa, joten voi olla, että se kykenee Stora Ensoa helpommin paikkaamaan tulosromahdusta. UPM on myös erittäin aktiivisesti harjoittanut tuotekehitystä ja siten pyrkinyt luomaan uusia kaupallisia innovaatioita markkinoille perinteisten paperi- ja kartonkituotteiden rinnalle. Jännä seurata miten metsäyhtiä jatkossa pärjäävät.

Metsäyhtiöiden tuloskunto korreloi myös muiden yhtiöiden tuloksiin, esimerkiksi Valmetiin ja Huhtamäkeen. Valmetin kuluneen vuoden ensimmäinen puolikas oli vahva edellisvuoteen verrattuna, mutta loppuvuoteen liittyy epävarmuuksia. Yhtiö arvioi sellun, sekä kartongin ja paperin markkinanäkymien laskeneen tyydyttäviksi. Valmet korostaa, että asiakkailla on projekteja ja investointeja suunnitteilla, mutta päätöksiä lykätään. Kuitenkin, tässä vaiheessa Valmet säilytti ohjeistuksensa ennallaan. Valmet etenee myös yritysostojen kautta ja täten kasvattaa liiketoimintaansa. Omien havaintojeni mukaan, useampi asiantuntija näkee Valmetin nyt olevan alelaarissa. Voisiko siis olla tankkauksen paikka, kun kurssi osoittaa alaspäin?

Pakkausmateriaaleja valmistava Huhtamäki myös raportoi odotuksia heikommat tulokset. Kysynnän kerrottiin pysyneen heikkona eri tuotekategorioissa ja maantieteellisillä alueilla. Voi siis todeta. että loppukäyttäjien käytettävissä olevat rahavarat lopulta pitkälti vaikuttavat siihen miten nämä tämän alan yritykset lopulta pärjäävät.

Tulosvaroituksia ja - heikennyksiä myös muilta sektoreilta

Tulokset ovat heikentyneet myös useilla yksittäisillä firmoilla eri sektoreilla. Esimerkiksi Vaisala antoi tulosvaroituksen ja alensi hieman tulosohjeistustaan. Nokia myös on joutunut alentamaan ohjeistuksiaan koskien kuluvan vuoden kokonaisliikevaihtoa.

Suurimman syöksyn kurssireaktioissa aikaan sai kuitenkin Neste. Nesteellä tulokset heikentyivät sekä polttoaineiden että uusiutuvien tuotteiden osalta. Yritys arvioi loppuvuoden jatkuvan epävarmana. Markkinat reagoi tulokseen voimakkaasti, sillä tulosjulkistuspäivänä (27.7) kurssi laski pahimmillaan lähemmäs 15 prosenttia. Nestehän, suomalaisittain rehellisesti, kesäkuussa pidetyssä pääomamarkkinapäivässä varoitteli siitä miten uusia toimijoita on tulossa alalle ja pian tarjolla voi olla uusiutuvaa polttoainetta enemmän kuin on kysyntää. Nesteen suhteen sijoittajia voi huolestuttaa se, kuinka kilpailussa tullaan pärjäämään.

Keskolta on totuttu saamaan vahvoja tuloksia kvartaalista toiseen viime vuosien aikana. Nyt Kesko kuitenkin raportoi heikentyneestä tuloksesta edellisvuoteen verrattuna ja päätyi tarkentamaan koko vuoden ohjeistuksiaan alaspäin. Pahimpaan kilpailijaan, S-ryhmään verrattuna, Kesko hävisi markkinaosuuksissa. Myös rakentamisen ja talotekniikan kaupassa suunta oli alaspäin ja sehän on mielestäni näissä kotitalouksien haastavissa taloudellisessa olosuhteissa ymmärrettävää.

Myös Orion rajasi tulosennustettaan koko vuotta koskien alaspäin. Heikentyneen tuloksen syiksi yhtiö itse esitti Venäjän markkinoilta poistumisen sekä asiakkaiden täydet varastot.

Huolestuttavaa osakesijoittajan kannalta lienee se, että tämä epävarmuus jatkuu ja on vaikea arvioida, miten se lopulta heijastuu kuluttajien ostokäyttäytymisen myötä yritysten liikevaihtoon.

MYÖS KOVIA TULOKSIA RAPORTOITIIN JA TODELLINEN YLLÄTTÄJÄ LÖYTYI

Vahvoja tuloksia on tullut pankkIsektorilta. Korkojen nousu takaa hyvää korkokatetta pankeille. Myös vakuutustoiminta jatkanee perusvakaalla tuloksella; tarjolla ei ole pikavoittoja, mutta tappiot myös voinevat jäädä vähäisiksi, kun suuria riskejä ei ole. Helsingin pörssissä vahvoja toimijoina näillä sektoreilla ovat Nordea ja Sampo. Nordean tavoitteena on jakaa osinkoa 60–70 prosenttia tilikauden tuloksesta. Veikkauksia on, että Nordean osinko voi pian lähestyä jo euron luokkaa, edelliseltä tilikaudelta 2022 osingon suuruus oli 0,80euroa. Toisaalta, rahoitusmarkkinoihin liittyy tällä hetkellä myös riskejä. Hyvästä tuloksesta huolimatta Nordean osake ei ole lähtenyt liitoon. Osaltaan asiaan voi vaikuttaa se, että markkinoilta osattiin odottaa hyvää tulosta, mutta toisaalta pelätään mahdollisia myöhemmin ilmeneviä luottotappioita, jos esimerkiksi kotitaloudet joutuvat myymään asuntojaan.

Sampo ei ole vielä Q2-tulostaan julkistanut, mutta epäilen, ettei siellä kovin suuria yllätyksiä ole.

Myös Finnair lukeutui onnistujiin! Finnairilla on ollut haasteita haasteiden perään, mutta sinnikkäällä työllä, strategiaa vaihtamalla se on onnistunut vetämään tuloksensa taas voitolliseksi. Matkustusmäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Itse pyrin aina Keniaan menemään Dohan kautta ja Finnairia hyödyntäen. Nämä lennot Dohan suuntaan ovat lähes aina olleet täysin buukattuja. Voisikin todeta, että  satsaaminen kaukolentoihin kumppaneiden kanssa, Dohan kaltaisen solmukohdan kautta, on ollut yksi niistä onnistuneista strategiavalinnoista. Finnairin suhteen koen kuitenkin ristiriitaisia tunteita – samoin kuin omasta lentämisestä ala saastuttaa ja ei siitä pääse eroon päästökompensaatioilla tai uusiutuvilla polttoaineilla. Tätä dilemmaa tässä luontopalojen keskellä tulee paljon pohdittua.

Miten itse olen toiminut?

Mitä mielestäni pörssiin siis tällä hetkellä kuuluu? Kyllähän tässä Helsingin pörssin osalta heikkoa tuloskehitystä on ollut. Erinäisiä syitä on esitetty: monelle yhtiölle tärkeä Kiinan markkina ei ole toipunut toivotun rivakasti, yksittäisten yhtiöiden kurssivaihtelut heiluttavat koko pörssiä, Suomesta puuttuvat isot teknojätit, jotka Yhdysvalloissa vetävät koko markkinaa ylöspäin. Jätän asiantuntijoiden arvioitavaksi ollaanko nyt laskumarkkinassa ja yleisesti talouden osalta taantumassa.   

Itse liputan silti vahvasti pitkäjänteisen osakesijoittamisen puolesta. Kuten kirjoituksen alussa totesin, olen tasaisesti, mutta maltillisesti lisäillyt omistuksia. Olen suosinut vahvoja toimialoja, joiden näen tekevän tasaista liikevaihtoa suhdanteista riippumatta, kuten lääketeollisuus (Orion), vähittäiskauppa (Kesko) sekä uudestaan taas energiapuoli (Fortum), vedenpuhdistus (Kemira). Perusteluina ihan se, että ’lääkkeitä, ruoka ja energiaa tarvitaan aina ja puhtaan veden tarve jatkuvasti globaalisti lisääntyy’.

Mielenkiintoista oli myös se, että norjalainen Oda vetäytyi lyhyen kokeilun jälkeen Suomen markkinoilta – eli tätäkin kautta taas vähemmän kilpailijoita apajilla Keskolla. Toisaalta näin kuluttajana koen todella valitettavana sen, että meillä vähittäiskauppa on niin keskittynyttä, toivotaan muutosta tähän. Kuriositeettina todettakaan, että huomasin Orionin antaman johtohenkilöiden liiketoimet ilmoituksen, eli yrityksen hallituksen jäsen osti osakkeita 27.7 ja sehän on aina perinteisesti ollut hyvä indikaattori, jos yrityksen johto tankkaa osakkeita (tosin tämä ei ole sijoitussuositus).

Nesteen mahdollisuuksiin myös uskon. Uusien jalostamoiden myötä Neste tavoittelee uusiutuvan lentopolttoaineen huomattavaa tuotantokapasiteetin kasvattamista tämän vuoden loppuun mennessä. Toisaalta veikkaan, että ilmailualalle tulee vielä uusia regulaatioita ja lentojen hintaa nostetaan, joten vaikka uusiutuva polttoaineet olisivat koneiden tankissa, niin lentämistä pyritään vähentämään, ainakin EU:n osalta. Toisaalta taas todettava, että Aasian, Lähi-Idän ja Afrikan kansalaisten osalta matkustus- ja lentobuumi on vasta kunnolla käynnistymässä, joten lentomatkustaminen tokkopa on vähenemään päin.

Helsingin pörssin osalta uskon, että nyt on osakepoimijan markkinat. Suosittelen huolellista perehtymistä niihin syihin, joiden takia yrityksen tulokset ovat heikentyneet. Voi miettiä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Onko taustalla isompia muutoksia markkinanäkymässä? Kuinka uudistuskykyisenä yritystä voi pitää? Onko uusia markkinoita tai kasvua luvassa edes yritysostojen kautta? Oliko vertailukaudella (2022) poikkeuksellisen hyvät tulokset esimerkiksi koronan purkautumisen seurauksena?

 Se toki täytyy myöntää, että kohoavat asuinkustannukset vaikuttavat siihen, että sijoituksiin käytettävissä olevat rahamäärät ovat pienentyneet – niin itselläni kuin varmasti monella muullakin. Nyt sitä toivoo, että pystyy syksyn ja talven yli holdailemaan omistuksiaan ilman pakkomyyntejä.

**

Ps. Ota seurantaan Sijoittajaleidin somekanavat: Insta ja/tai Facebook. Syksyn pyörähteässä käyntiin tarkoituksena aktiivisemmin tuottaa asiasisältöä :)