Fortum on yksi suomalaisten ’kansanosakkeista’. Fortum nähdään hyvänä laatuosakkeena, jonka on totuttu maksavan vakaata osinkoa. Tämän koronakevään jälkeen, kun osakkeet ovat kovasti nousseet, moni on yksityissijoittaja on todennut, että on vaikea löytää nyt ostettavaa. Fortum on kuitenkin pyörinyt monien huulilla, kuten myös Kauppalehden haastattelemat osakekonkarit tällä viikolla mainitsivat.

Mihin Fortumin ’suosio’ sitten perustuu? Tänään Fortum julkaisi toisen toisen vuosineljänneksen tuloksensa, joten nyt on hyvä aika hieman arvioida mihin osakkeen suosio perustuu. Ja tämän päivän tulosjulkistusta oli odotettu erityisesti kahdesta syystä: ensimmäistä kertaa Uniper sisällytettiin koko konsernin tulokseen ja toisekseen tämä oli uuden toimitusjohtajan Markus Rauramon ensimmäistä kertaa vetämä tulosjulkistus (no, tietty hänellä entisenä talousjohtajana on kokemusta kertynyt vastaavista tilanteista). Alla muutamia poimintoja Fortumin tilanteesta.

TASAINEN MAINIO OSINKOKONE

Osinkohan Fortum on useamman viime vuoden aikana maksanut mukavasti, pitämällä sen samassa 1,10 eurossa. Itseäni on hieman huolestuttanut, että käytännössähän osinko on maksettu vahvasta kassasta – eli osittain niillä varoilla, joita saatiin sähköverkkojen myymisestä Kataisen hallituksen aikana, sillä –Uniper-kaupan – lisäksi, mitään varsin merkittävää liiketoiminnassa ei ole tapahtunut, vaikka kovasti on puhuttu sijoittamisesta tulevaisuuteen ja vähäpäästöiseen energiaan. Vai mitä suurempia avauksia Fortumilla olisi käynnissä? Uniper-kaupan jälkeen yhtiö on jatkanut vahvan kassan kerryttämistä myymällä kaukolämpöliiketoimintojaan, esimerkiksi Järvenpään ja Joensuun yksiköt, ja nyt Q2-tulosraportoinnin yhteydessä  kertoi harkitsevansa uusia myyntejä esimerkiksi on Stockholm Exergi Holdingsin myyminen Tukholman kaupungille sekä arviointia Puolan ja Baltian kaukolämpöliiketoiminnan suhteen. Tj. Rauramo sanoi tulosjulkistuksen yhteydessä, että yhtiön tavoitteena on yhä olla hyvä osingonmaksaja – eli kassavirtaa on sijoittajalle tulossa, jos tälle antaa arvoa omassa sijoitussuunnitelmassaan.

Itse näen, että valtio enemmistöomistajana (50,8 prosenttia) luo myös 'turvallisuuden tunnetta' joillekin osakkeenomistajille, sillä tämä yhtiö ei varmasti konkurssiin pääse - ja mielenkiintoinen anekdootti, että valtio piti huolen, että osingot keväällä maksetiin (vaikkakin poliittinen johtoa muuten saattoi hieman luoda 'paheksuntaa' muille yhtiöille, jotka asettivat osakkeenomistajat etusijalle koronakriisin keskellä.)

MITÄ Q2 TULOS TARJOSI?

Ennakko-odotukset Fortumin toisen vuosineljänneksen tuloksista aiheuttivat kovasti heiluntaa analyytikkojen keskuudessa. Pitkälti tämä vaihtelu johtui siitä, että nyt oli ensimmäinen kerta, kun Fortum sisällyttu Uniperin konsernin kokonaistulokseen, aiemmin se on raportoitu omana osakkuusyhtiönään. Alle keskeisimmät tunnusluvut:

• Liikevoitto: analyytikkoennusteet ka. 243 milj.e., vertailukauden 232milj.e. Toteuma: 207milj.e.
• Liikevaihto: analyytikkoennusteet ka. 8 136,9 milj.e., vertailukauden 1 144 milj.e. Toteuma: 12 330milj.e.
• Osakekohtainen tulos: ennakko-odotukset 0,21e, vertailukauden vastaava 0,69 e. Toteuma: 0,35e.

Tosiaan, ensimmäinen kerta, kun Uniper oli mukana, niin vertailukauden tulokset sinällään eivät ole vertailukelpoisia. Yleisesti voisi todeta, että heikennyksiä oli erityisesti Venäjän segmentissä. Matalat sähkönhinnat (ja leutotalvi osaltaan) heikensivät myös Generation-segmentin tulosta. Joronapandemian osalta korostettiin, että sen kokonaisvaikutusta on tässä vaiheessa vaikea arvioida  - eli epävarmuutta on näkyvissä loppuvuoden osalta, erityisesti sähkön kysynnän osalta).

Strategiansa mukaisesti yhtiö kertoi myös harkitsevansa jatkavan kaukolämpöliiketoimintojen myymistä, agendalla esimerkiksi on Stockholm Exergi Holdingsin myyminen Tukholman kaupungille sekä arviointia Puolan ja Baltian kaukolämpöliiketoiminnan suhteen.

Miten markkina reagoi? Kurssi avautui laskuun, noin 4 prosentin laskussa taidettiin olla jossain vaiheessa. Eli, ilmeisesti tulokseen oltiin jonkin verran pettyneitä. Toisaalta, moni yksityissijoittajan näkee, että osake nyt taas tuli ’halvemmaksi’ ja siten olisi hyvä laittaa ostohousut jalkaan.

MISTÄ UUTTA KASVUA?

Fortumin lähiajan keskeisin tavoite on luoda yhteinen strategia koko konsernille, eli yhteinen strategia Uniper kanssa, vuoden loppuun mennessä. Tj. Rauramo kertoi enemmän isoista, yleisistä linjoista, kuten pyrkimyksestä olla 'edelläkävijä Euroopan energiamurroksessa ja kasvattaa puhtaan energian osuutta' - ja tähän liittyviä investointeja on odotettavissa. Tarkempia linjauksia hän lupaa kertoa 3.12 järjestettävässä Capital Markets Day:ssa.

Ehkä se suurin kysymys Fortumiin liittyen on, mistä löytyy tuloskasvua lähivuosina? Toisin sanoen, Fortumin isoin ongelma lienee se, ettei mitään varsin merkittävää kasvua liiketoiminnassa ole tapahtunut, vaikka kovasti on puhuttu jo pitkään sijoittamisesta tulevaisuuteen ja vähäpäästöiseen energiaan. Vai mitä suurempia avauksia Fortumilla olisi käynnissä? Toki Fortumilla on mielenkiintoisia liiketoiminta-aihioita liittyen esimerkiksi vähäpäästöisyyteen, kiertotalouteen ja uusien markkinoiden etsimistä jopa kehittyviltä talouksilta, kuten Intiasta , mutta ’let’s be realistic’ vielä on matkaa siihen kunnes ne kassassa näkyvät.  Mutta tosiaan, ehkä tämän Capital Markets Dayn jälkeen tiedämme tarkemmin mistä uutta kasvua konkreettisesti haetaan ja mitkä ovat uusia investointeja.

Fortumin, ja Uniperin, lähitulevaisuuteen liittyy myös muutamia ns. uhkakuvia, joita itse tulosraportoinnin yhteydessä ei juuri käsitelty, mutta nousu Q&A-osioissa esille. Esimerkiksi Yhdysvaltojen uhkailemat pakotteet venäläistä kaasuputkea Nord Stream 2 kohtaan (jossa siis Uniper isona rahoittajana). Rauramo kovasti koitti ’rauhoitella’ ja korosti muiden EU-maiden tukea hankkeelle – mutta kyllähän nämä riskit tulee sijoittajan ymmärtää.

Itse arvioisin, että Fortumin tulee säilymään monen yksityissijoittajan salkussa, ja varmasti moni odottaa vielä pientä droppia hintaan, sillä hieman pettyneeltä Fortumin tuloksiin taidetaan olla.

Ps. Muistathan seurata myös Sijoittajaleidin Facebook-sivuja, sillä siellä raportoi lyhyitä 'realiaikaisia' markkinauutisia useammin.