Uskon, että monen aloittavan sijoittajan suurin kynnyskysymys on rahaston valinta. Budjetti on kunnossa, ja olisi rahaa mitä sijoittaa, mutta eteneminen tyssää, kun on aika valita rahasto. Olen huomannut monen sanovan, että tuntuu ettei tiedä tarpeeksi, jonka takia konkreettinen aloittaminen jää.

Toivon tämän kirjoituksen antavan sinulle tarpeeksi tietoa ja luottamusta omaan tekemiseen, jotta uskallat ottaa sen ratkaisevan askeleen, ja valita itsellesi sopivan rahaston. Usein kyse ei ole tiedon puutteesta, vaan uskalluksen puutteesta, ja siitä ettei luota omiin valintoihin.

Et ole koskaan valmis

Kun olet lukenut blogeja sijoittamisesta, ehkä jokusen kirjan tai kuunnellut podcasteja, olet valmis aloittamaan. Et tarvitse kauppatieteiden maisterin tutkintoa aloittaaksesi, etkä edes kymmenien kirjojen lukemista ja sijoittamisen opiskelua kuukausitolkulla. Joskus jopa liiallinen aiheen opiskelu voi aiheuttaa sen, ettei uskalla lainkaan aloittaa. Jos jäät odottamaan että olet “valmis”, käy niin, ettet aloita koskaan.

Sijoittaminen on kuin minkä tahansa uuden lajin opettelu. Parhaiten opit tekemällä. Et voi oppia hyväksi tenniksen pelaajaksi, jos luet vain teoriaa, etkä ota mailaa käteen ja astu kentälle. Sijoittamista voi opiskella, mutta konkreettinen tekeminen on se joka todellisuudessa vie eteenpäin. Kun olet aloittanut sijoittamisen, voit jatkaa halutessasi aiheen opiskelua.

Tämän kirjoituksen jälkeen sinulla on riittävästi ymmärrystä rahaston valintaan. Sen jälkeen voit lukea vielä aikaisemman kirjoitukseni, jossa on konkreettiset ohjeet sijoittamisen aloittamiseen Nordnetin kautta.

Erilaiset rahastotyypit

Yhdistelmärahasto

Yhdistelmärahasto on nimensä mukaisesti yhdistelmä osake- ja korkosijoituksia. Korkosijoitukset madaltavat rahaston riskiä, koska niissä ei ole niin suurta heiluntaa (volatiliteettia) kuin osakkeissa.

Pankit suosittelevat usein aloittelevalle sijoittajalle yhdistelmärahastoa, koska riski on matalampi kuin rahastossa joka sijoittaa vain osakkeisiin. Riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä, joten pienempi riski tarkoittaa myös pienempiä tuottoja. Yhdistelmärahastot ovat myös lähes aina aktiivisesti hoidettuja, jolloin niissä on korkeammat kulut ja ne ovat myös pankille usein tuottoisia rahastoja.

Kenelle yhdistelmärahasto sopii?

• Lyhyt sijoitushorisontti (3-5 vuotta)

• Matala riskinsietokyky

• Haluaa säilyttää omaisuuden sen sijaan, että pyrkisi korkeaan tuottoon

Aktiivinen osakesijoittaja Merja Mähkä kertoo Rahastokirjassaan sijoittavansa yrityksensä rahoja yhdistelmärahastoon. Sijoittamalla yhdistelmärahastoon päästään kuitenkin usein parempaan tuottoon kuin säilyttämällä rahoja tilillä, jossa inflaatio nakertaa rahan arvoa. Mutta toisaalta silloin ei kuitenkaan ota suurta riskiä.

Indeksirahasto

Indeksirahastot ovat osakerahastoja, joissa on matalat kulut. Indeksirahastoja kutsutaan passiivisiksi rahastoiksi, koska rahastot seuraavat ennalta määrättyä indeksiä. Kun rahasto seuraa indeksiä, ei salkunhoitajan tarvitse tehdä itse päätöksiä, mitä osakkeita kannattaa ostaa ja myydä, vaan hän noudattaa indeksiä. Näin rahasto pysyy passiivisena ja kulut matalina. Yhdistelmärahaston kulut voivat hyvin olla 2 prosentin luokkaa, kun taas indeksirahaston kulut 0,2 prosenttia.

Indeksi-sanan merkitys voi olla vaikea hahmottaa, joten annan esimerkin. Varmasti kaikilla suomalaisilla pankeilla on valikoimassaan rahasto, joka seuraa OMX25 indeksi. Esimerkiksi Nordnetilla tällainen rahasto on nimeltään Indeksirahasto Suomi. Mitä sitten OMX25-indeksi tarkoittaa? OMX25 indeksi pitää sisällään Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman yrityksen osakkeita. Voit googlettaa OMX25 indeksin ja näet, mitä yrityksiä indeksi pitää tällä hetkellä sisällään.

Kun sijoitat indeksirahastoon, joka sijoittaa OMX25-indeksin mukaisesti, sijoitat silloin Helsingin pörssin 25 vaihdetuimpaan yritykseen. Tuota OMX25-indeksiä päivitetään pari kertaa vuodessa, ja silloin listalta saattaa pudota joku yritys pois, jolla on alkanut mennä huonommin ja tilalle nousee yritys sijalta 26.

Sijoittamalla tällaiseen indeksirahastoon et siis varsinaisesti voi menettää rahojasi, koska sijoitat aina Helsingin pörssin 25 vauhdetuimpaan yritykseen. Jos jollain yrityksellä alkaa mennä huonosti, se tipahtaa indeksistä pois ja tilalle tulee uusi yritys. Yritykset eivät ehdi siis mennä konkurssiin, ennen kuin ne on jo pois tuolta OMX25-indeksin listalta, ja tilalle tulee uusi nousija.

Sijoittamalla indeksirahastoon saat pörssin keskimääräisen tuoton (miinus kulut). Historiaa katsoen indeksitahaston keskimääräinen tuotto on 7-9 prosentin välillä

Kenelle indeksirahasto sopii?

• Pitkäjänteiselle sijoittajalle (yli 7 vuotta)

• Kestää sijoitusten arvon heiluntaa

• Tavoittelee pörssin keskimääräistä tuottoa

• Voi aloittaa sijoittamisen vaikka 15 eurolla kuukaudessa

ETF-rahasto

ETF-rahasto on tyypillisesti indeksirahasto. Eli ETF-rahastot sijoittavat myös tyypillisesti jonkin indeksin mukaisesti. Ero ETF-rahaston ja indeksirahaston välillä on se, että ETF-rahasto on listattu pörssiin. ETF-rahastoa voi siis ostaa aina pörssin ollessa auki, ja tiedät juuri sen hetkisen hinnan.

Kun ostat tai myyt ETF-rahastoa pörssin ollessa auki, toimeksianto tapahtuu heti. Indeksirahastoa puolestaan merkitään, ja toimeksiannon toteutuminen kestää muutamia arkipäiviä. Käytännössä tällä erolla ei ole mitään merkitystä kuukausisijoittajalle.

ETF-rahasto valikoima on kuitenkin indeksirahastoa suurempi, ja siksi moni saattaa päätyä sijoittamaan ETF-rahastoon. ETF-rahastoja löytyy maailmasta tuhansia (tosin kaikkeen et voi sijoittaa suomesta käsin). ETF-rahastoista löytyy toimialakohtaisia rahastoja, kuten robotiikkaan tai vaikka terveysteknologiaan sijoittavia rahastoja. ETF-rahaston kautta voi siis sijoittaa haluamiinsa megatrendeihin.

Ajattelenkin, että ETF-rahasto voi olla sijoittajalle hyvä höyste, mutta perustan voi rakentaa indeksirahastoilla.

ETF-rahastot ovat tunnesti myös todella edullisia. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, millaisia kaupankäyntikuluja ETF-rahastoihin sijoittaessa tulee. Esimerkiksi Nordnetilla kuukausisäästäminen ETF-rahastoihin maksaa 2,5 euroa kuukaudessa, ja sen päälle vielä rahaston kulut. Ei ole siis järkevää sijoittaa esimerkiksi 100 eurolla kuukaudessa, koska kulut olisivat silloin jo yli 2,5 prosenttia.

Kenelle ETF-rahasto sopii?

• Pitkäjänteiselle sijoittajalle

• Kestää arvonheiluntaa

• Haluaa sijoittaa esimerkiksi tiettyyn trendiin tai toimialaan

• Sijoitettava summa useita satasia kuukaudessa

Aktiivinen rahasto

Tulen kirjoittamaan aktiivisesista rahastoista oman blogipostauksen, koska opin aiheesta paljon lukemalla Merja Mähkän Rahastokirjaa.

Mutta sen voin tässä vaiheessa sanoa, että aktiiviset rahastot eivät ehkä olekaan niin huonoja, kuin mitä media ja keskustelupalstat antavat ymmärtää. Pitää vain osata valita prinssi sammakoiden joukosta!

Ajattelen kuitenkin aktiivisista rahastoista samoin kuin ETF-rahastoista: perusta rakennetaan indeksirahastoilla ja siihen lisäksi voi valita höysteeksi aktiivista rahastoa ja/tai ETF-rahastoa.

Yhteenveto

Ei ole vain yhtä oikeaa rahastoa, vaan on satoja hyviä rahastoja! Älä siis pelkää liikaa valitsevasi väärin. Sijoituskohdetta voi myös ajan saatossa muuttaa, joten et sido itseäsi mihinkään loppu elämäksesi.

Valitse rahasto sen mukaan, kuinka paljon siedät riskiä, kuinka paljon olet valmis sijoittamaan ja kuinka pitkäksi aikaa.

Mikäli sinulla jäi vielä kysymyksiä mielen päälle, autan sinua mielelläni parhaani mukaan. Minulle voi laittaa sähköpostia osoitteeseen poysti.johanna@gmail.com ja ota myös Rahamedia.fi Instagram-tili seurantaan, sieltä löytyy paljon tietoa aiheesta.

• Johanna

HUOM! Tätä tekstiä ei tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Jokaisen tulee sijoituspäätöksiään tehdessään perustaa päätökset omaan arvioonsa riskeistä ja tuotoista sekä ottaa oma taloudellinen tilanne huomioon. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historia ei ole tae tulevasta.