Talous on tunnettu suhdanteistaan ja matka syklisyydestä pelkkään mahdollisimman tasaiseen nousuun on vuosikymmenten saatossa osoittautunut hankalaksi tehtäväksi, keskuspankkien ja poliitikkojen kovasta yrityksestä huolimatta.

Mediassa usein suhdanteista puhuttaessa keskitytään niin sanottuun talouden sykliin (eng. economic cycle tai business cycle) otsikoiden huutaessa tulevasta nousukaudesta tai tuttuun tapaan negaatio edellä kaiken tuhoavasta lamasta tai taantumasta.

Talouden syklin lisäksi myös paljon muita vahvasti talouteen liittyviä asioita kuvataan suhdanteiden kautta, kuten esimerkiksi velkasykli (eng. debt cycle) tai asuntosijoittajan näkökulmasta erityisen mielenkiintoinen kiinteistösykli (eng. property cycle).

Kristallipalloa etsimässä

Syklien ajoitusta on kautta historian pyritty mallintamaan erilaisilla teorioilla esimerkiksi 30 vuoden suursyklistä tai lyhyemmistä 6-10 vuoden sykleistä. Vaikka tiettyjen ajanjaksojen on historiasta pystytty osoittamaan kulkevan tietyn ajoituksen mukaan, tulevaisuuteen katsottaessa kristallipallo on edelleen pysynyt visusti piilossa.

Myös syitä suhdanteiden vaihteluille on pyritty mallintamaan teorioiden kautta, mistä tunnetuimpia länsimaissa lienee esimerkiksi Keynesin esittämät ajatukset talouden syklistä, mihin myös nykyinen talouspolitiikkamme pitkälti perustuu, tai ainakin puheiden tasolla pitäisi perustua.  

Vaikka talouden suhdanteita ja niihin johtavia syitä on tutkittu pitkään ja hartaasti, yksiselitteiset vastaukset ovat jääneet odottamaan itseään. Sellaista tuskin on ihan heti luvassakaan, sillä talouden dynaaminen luonne ja kompleksisuus tekevät ennustamisesta tai mallien rakentamisesta varsin vaikeaa. Samalla täytyy muistaa maailman jatkuva kehitys, mikä väistämättä heijastuu myös talouden luonteeseen esimerkiksi kasvaneen muutosnopeuden ja globalisaation myötä.

On kuitenkin olemassa paljon erilaisia signaaleja, jotka viestivät esimerkiksi talouden ylikuumenemisesta. Pidempään sijoittamisen kanssa tekemisissä olleet pitävät esimerkiksi taksikuskien sijoitusneuvojen alkamishetkeä varmana signaalina myydä kaikki ja odotella korttitalon romahtamista. Toisaalta kuten pörssistä tiedämme, usein suurimmat voitot tehdään muutaman päivän tai päivien aikana.

Nollakorkojen aikaan monet tiesivät jo varmuudella 2018 etteivät korot voi pysyä niin alhaalla enää ainakaan vuotta pidempään. Toisaalta monet tiesivät jo etukäteen etteivät korot voisi ikinä laskea niin alas. Olemme siis monelta osin eläneet varsin erikoista aikaa viimeisen 10-vuoden aikana. Yksi asia kuitenkin on kerta toisensa jälkeen osoittautunut varmaksi: ajoittaminen on hankala laji, niin myös syklien kanssa.

Entä sitten se kiinteistösykli?

On varmaankin melko turvallista todeta, että jonkinlaisessa laskusuhdanteessa tällä hetkellä ollaan kiinteistösyklin perusteella. Koronan aiheuttama massiivinen kysyntäpiikki nosti asuntojen hintoja monella alueella tuntuvasti, mistä nyt ollaankin korjailtu takaisin jo varsin mukavasti alkusyksystä 2022 lähtien.

Kuinka kauan laskettelu sitten jatkuu, sitä on vaikea sanoa. Tilastoja tutkimalla on kuitenkin helppo todeta, että tarjonta on asuntopuolella reagoinut jo todella voimakkaasti lupien ja aloitusten sukellettua jo 90-l lamavuosien tasoille. Tämä toki näkyy markkinassa vasta vuoden kahden viiveellä.

Erityisesti pk-seudulle valmistuu vielä vuoden 2023 aikana runsaasti tarjontaa, mikä entisestään vaikeuttaa tilannetta kysynnän ollessa jo valmiiksi heikkoa. Toisaalta kaupungistuminen ja muuttoliike on vaisujen koronavuosien jälkeen lähtenyt kiihtymään ennätystasoille, mikä osaltaan ajaa tarvetta asumiselle ennakoitua korkeammalle.

Asuntotarjonnan pysähtyessä muutaman vuoden säteellä kuin seinään, on selvää, että keskeisillä muuttovoittoalueilla tullaan näkemään pulaa asunnoista. Tämä luonnollisesti johtaa vuokrien ja hintojen nousuun, mikä tekee jälleen tarjonnan lisäämisestä (rakentamisesta) houkuttelevaa.

Syklien tunnistamisen ja sitä kautta ajoittamisen suurin ongelma on se, että yleensä on aina liian ajoissa tai liian myöhässä. Markkina kääntyy nopeasti myyjien huomatessa ostajien olevan taas liikkeellä. Harvoin osuu lankulle, mutta aina voi yrittää parhaansa.

Ennustamisen sietämättömän vaikeuden käydessä kestämättömäksi, on aina hyvä tukeutua tilastoihin. Fakta on se, että kuluttajien luottamus on tällä hetkellä ennätysalhaisilla tasoilla ja inflaatio laukkaa virallisten tilastojen mukaan edelleen.

Fakta on kuitenkin myös se, että kaksi vuotta sitten 350 000 euroa maksaneita asuntoja saa tällä hetkellä jopa alle 300 000 eurolla.

Kuulostaa melko houkuttelevalta, erityisesti jos tekemistä malttaa ja ennen kaikkea pystyy harjoittamaan syklien yli.

Ps. Päivittäistä sähläämistäni voi seurata parhaiten instagramin kautta. Jos yhtään ylläolevat aiheet kiinnostavat, heitä ihmeessä viestiä niin vaihdellaan ajatuksia