Vastikään julkaistussa Asuntosalkku Kasvussa Podcastissa, kysyin konkarisijoittaja Harri Hurulta, mitä suurimpia riskejä hän näkee asuntosijoittamisessa. Sen sijaan, että Harri olisi nostanut esiin perinteisiä asuntosijoittamisen riskejä, hän nosti esiin mielenkiintoisen näkökulman: inflaation voimistumisen ja sen, kuinka suurin riski on oikeastaan se, että ei sijoita ja ei hyödynnä tulonhankkimislainaa.

“Perinteisesti ajatellaan, että velka – mitä enemmän sitä on, sitä pelottavampaa ja kamalampaa se arki on ja yöunet menee. Mutta koska maailman järjestys tänä päivänä on mikä on, niin itse ajattelen, että jos mulla ei olis yhtään tulonhankkimislainaa, se olisi painajaismaisen pelottavaa.”

Inflaation voimistama asuntojen hintojen nousu on yleismaailmallinen ilmiö

Huru perustelee vastaustaan inflaatiolla. Inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä ajan saatossa. Se näkyy meille kuluttajille konkreettisesti hintojen nousuna ja asunnot ovat olleet yksi omaisuuslaji, joissa hintojen nousu on näyttäytynyt vahvasti.

Lue myös artikkelini: Inflaatio — rahojesi salakavala nakertaja

Asuntojen hintojen nousu ei ole Hurun mukaan Suomeen rajoittuva ilmiö, joka selittyisi asuntosijoittamisen huumalla tai verotuksen pörsaanreiällä. "Tämä on yleismaailmallinen ilmiö, ja Suomi on niitä OEDC:n maita, joissa asuntojen hinnat on suhteessa vähiten noussut, mutta on kuitenkin noussut", Huru toteaa.

Harri ottaa esimerkiksi oman asuntonsa Helsingin Lauttasaaressa. Hän osti asunnon aikoinaan 70 000 eurolla. Viisi vuotta sitten hinta oli noussut jo 150 000 euroon: “Silloin viisi vuotta sitten ajattelin, että mulla ei mitenkään mielikuvitus riitä siihen, että asunnon hinta olisi 300 000 euroa kymmenen vuoden kuluttua. Nyt mulla ei mitenkään mielikuvitus riitä siihen, että asunnon hinta EI tulisi olemaan 300 000 euroa.”

Harri nostaa esiin ostovoiman säilyttämisen merkityksen inflaation voimistuessa:

“Jotta yksilönä pysyy mukana ja pystyy säilyttämään oman työnsä, omien säästöjensä ja oman riskinottonsa kautta hankittua ostovoimaa, niin sellainen vaihtoehto, että säästäisi pankkitilille, on pelottava vaihtoehto.”

Pankkitilille säästäminen ei kannata

Pankkitilille säästäminen ei ole inflaation pyörteissä paras vaihtoehto, koska inflaatio nakertaa säästämäsi rahan ostovoimaa ajan saatossa. Vaikka sinulla olisi säästössä saman suuruinen seteli kuin kymmenen vuotta sitten, rahan arvo on heikentynyt ajan saatossa ja et enää saa rahallesi yhtä paljon vastinetta nykypäivänä. Harri kuvaa tilannetta esimerkin kautta:

“Tavalliselle ihmisille sitä ei kerrota, jos alkoi kymmenen vuotta säästämään palkkatuloistaan esimerkiksi helsinkiläisen omistusasunnon omarahoitusosuutta, samaan aikaan sen omistusasunnon euromääräinen hinta on noussut sata prosenttia. Tämä tarkoittaa, että sillä kymmenen vuotta säästetyllä omarahoitusosuudella saa tänä päivänä pienemmän määrän sitä samaa helsinkiläistä asuntoa kuin mitä sillä olisi saanut kymmenen vuotta sitten.”

Mutta miten sijoittaminen ja tulonhankkimislainat tähän liittyvät?

Huru nostaa esiin varallisuuserojen kasvun. Tänä vuonna julkaistun Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa ja varakkain kymmenys omistaa suomalaisten nettovarallisuudesta 50 %.

Hurun mukaan tällä hetkellä on vallassa sellainen finanssipolitiikka, jonka sivuvaikutuksena varallisuuserot kasvavat. Ne, joilla on kyky saada pankista lainaa, ja jotka osaa ottaa autolainan (ja muun huonon velan) sijasta tulonhankkimislainaa ja sijoittaa sitä fiksusti – ne ihmiset säilyttävät suhteellista ostovoimaansa inflaation kyydissä paljon paremmin kuin muut.

“Jos ei ole osannut lähteä sijoittamaan — oli se sitten asuntosijoittamista kasvupaikkakunnille, tai sijoittamista osakkeisiin, tai mitä tahansa sijoittamista — niin on tässä suhteellisessa pelissä itse omilla päätöksillään kasvattanut varallisuuseroaan niihin, jotka ovat ottaneet tulonhankkimislainaa ja käyttäneet niitä sellaisten omaisuuserien ostamiseen, joiden markkina-arvot ovat nousseet.”

Kuuntele koko podcast-jakso täältä tai Rahamedian YouTube-kanavalta.

Jakson aikana Harri kertoo omasta polustaan asuntosijoittajana:

• Miten ja milloin Harri saavutti taloudellisen riippumattomuuden?

• Millainen on Harrin asuntosijoitusstrategia?

• Miten Harri hallinnoi riskejä?

• Mikä on hänen tärkein neuvonsa aloittavalle asuntosijoittajalle?

• Mitä tarkoittaa asuntosijoittajan lumipalloefekti?

• Miten asuntosijoittajana vaurastumista voi vauhdittaa?

• Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia Harrilla on asuntosijoittamisen saralla?

Harrin omaan asuntosijoittamisaiheiseen Ostan Asuntoja Blogiin ja Podcastiin voi tutustua täällä.