Siitä on melko tarkalleen yhdeksän vuotta, kun puin päähäni kypärän ja päälleni huomioliivit, ja kävin valitsemassa ensimmäisen sijoitusasuntoni. Talo oli vielä työmaa, mutta asunnot olivat liki valmiita. Äitini, jonka kanssa päädyin ostamaan asunnon, oli katsonut meille kohteen valmiiksi.

Emme valinneet pohjoisen puolen pienellä parvekkeella olevaa kolmannen kerroksen yksiötä, jota ensisijaisesti olimme saapuneet katsomaan, vaan päädyimme ensimmäisen kerroksen alkovilliseen yksiöön, jossa on koko asunnon levyinen lasitettu parveke. Jo tuossa kiteytyi sittemmin tärkeäksi ohjenuoraksi asuntosijoittajan urallani muotoutunut ajatus: tykkäisinkö itse asua tässä?

Ajattelin tuolloin, kuten olen usein elämässä ajatellut, että jos haluan oppia tämän asian, nyt on se hetki. Ei asuntosijoittamiseen perehtyminen tuolloin tuntunut mukavalta ja inspiroivalta, vaan lähinnä vaivalloiselta ja monimutkaiselta. Suunnitelmanani oli turvata olematonta eläkettäni. En ole koskaan ollut palkkatöissä, joten eläkelaskelmani näyttää kutakuinkin seitsemääsataa euroa kuukaudessa.

Seitsemän vuotta, kolmetoista arvonnoSTOremonttia

Aika pian minulle kirkastui, että asuntosijoittamisessa pääsen käyttämään useita vahvuuksiani. Jo ostopäätöstä tehtäessä nousseet kysymykset tilasta, materiaaleista, kalustettavuudesta, valosta ja ilmansuunnista kuuluivat näihin. Pian pääsin ottamaan valokuvat asunnosta ja valitsemaan vuokralaisen. Toimittajana vahvuuksiini kuuluvat myös ihmistuntemus ja kyselemisen taito.

Ei mennyt kuin pari vuotta, ja onnistuimme pienituloisina freelancereina vihdoin saamaan myös puolisoni Mikon kanssa lainan remontoitavaan sijoitusasuntoon. Tilojen hahmottaminen, kierrätysajattelu, taloushaukantarkka budjetti ja molempien yhdistetty käsillä tekemisen taito muodostivat meille konseptin, jota lähdimme toistamaan. Sittemmin olemme tehneet yhdessä kolmetoista remonttia, joilla olemme saavuttaneet paitsi satojen tonnien arvonnousun, myös sataprosenttisen vuokrausasteen ja koteihinsa tyytyväiset vuokralaiset.

Ympyrä tavallaan sulkeutui, kun tänä kesänä kävin lopputarkastuksella tuossa ensimmäisessä sijoitusasunnossani. Asukkaan kanssa olimme toki viestitelleet joistain pienistä jutuista matkan varrella, mutta pääasiassa hän oli elänyt asunnossamme omaa elämäänsä yhdeksän vuotta ja minä omaani, näiden juurikaan risteämättä.

kohti miljonääriyttä

Blogin kansikuva on Talouselämän jutusta. Toimittaja Riikka Aaltonen haastatteli minua taloudellisesta vapaudesta kertovaan, kivasti kirjoitettuun reppariin.

Aloittaessani tavoitteeni oli puolen miljoonan nettovarallisuus. Laskin sen riittävän loppuelämäksi. Saavutin puolimiljonääriyden viime syksynä, ja nettovarallisuus se vain jatkaa kasvamistaan, kun lainat lyhenevät joka kuukausi.

Asuntomme tuottavat tällä hetkellä noin 5000 euroa kuukaudessa bruttona. Voin siis sanoa, että eläke on nyt ruksattu todo-listalta. Tästä summasta maksetaan tietysti kulut, verot ja lainat. Ennen korkojen nousua oli tilanne jo sellainen, että kassavirralla olisi saatu kuitattua perheen pakolliset menot. Niin ei kuitenkaan tehty, sillä eihän tässä nyt vielä eläkkeellä olla!

Taloudellinen vapaus merkitsee minulle ennen kaikkea taloudellista valinnanvaraa ja taloudellista itsevarmuutta. Kun aloitin, en voinut juuri vaikuttaa omiin tuloihini. Otin vastaan kaikki työtehtävät, joita tarjottiin. Nyt, kun minulla on toinenkin tulonlähde, osaan hinnoitella työtäni paremmin.

Joskus koittaa sekin päivä, kun lainat on maksettu. En ole koskaan hypännyt oravanpyörään, joten ei minulla ole tarvetta hypätä sieltä poiskaan. Yrittäjän mindsetilla varustettu ihminen keksii koko ajan uusia tapoja ansaita niillä asioilla, joita rakastaa tehdä. En vielä viisi vuotta sitten olisi voinut uskoa hyppääväni sisällöntuottajasta remonttien projektipäälliköksi, saati somevaikuttajaksi.

Olennaista on se, että voin valita päältä vain kivat työt, ja niin on ollu jo pitkään. Se, jos mikä, on vapautta! Voin myös valita töitä fiiliksen, enkä laskutuksen mukaan. Tällä hetkellä kirjoitan kirjaa vastuullisesta asuntosijoittamisesta.

Tuu seuraamaan mun matkaa Instatililleni Taloushaukka!