Mitä yhteistä on budjetoinnilla ja kaloreiden kyttäämisellä? No ainakin se, että kummassakin asetetaan raamit kulutukselle, jottei homma lirvahda väärään suuntaan.

Ylipaino johtuu siitä, että on nauttinut liikaa kaloreita. Jos haluaa laihtua, on kaloreiden saamista rajoitettava. Kaloreiden tarkkailun lisäksi saatetaan ehkä noudattaa jotain ruokavalio-ohjettakin, jotta paino putoaa. Entä mitä jos on velkaantunut ja raha-ongelmissa? Jos rahavaikeuksiin on joutunut, on rahaa kulutettu enemmän kuin sitä on saatu. Päinvastoin kuin laihduttamisessa, rahavaikeuksissa on taas saatava (rahaa) enemmän kuin kuluttaa. Näin velkaantumisen saa loppumaan ja säästetyllä rahalla voi vähentää huonon velan määrää.

Budjetointia siellä ja täällä

Viime aikoina budjetoinnista on alettu puhumaan vähän joka puolella. Budjetoinnin puolesta puhujia ja niistä aktiivisesti tietoa ja omia kokemuksiaan jakavia on paljon. Tämä on tosi hyvä juttu. Niin kauan kuin ihmisillä on ongelmia rahankäytön kanssa, tarvitaan kaikenlaisia konkreettisia vinkkejä ja neuvoja niiden selättämiseen.

Budjetointi asettaa raamit sille minkä verran voi käyttää rahaa mihinkin

Monilla saattaa olla budjetti vaikkapa vaatehankinnoille tai ruokakuluille. Etukäteen on siis määritelty tietty summa, jota kyseiseen kategoriaan voi käyttää. Ja tärkeintä on tietenkin se, ettei aiemmin laadittua budjettia ylitettäisi.

Menoja siis seurataan ja kirjataan ylös, jotta voidaan varmistua siitä ettei budjetti pauku. Jos budjetti toistuvasti ylittyy, alkaa se varmasti jossain vaiheessa harmittamaan. Samoin jos budjetin onnistuu alittamaan, saa siitä lisää pontta jatkaa valitsemallaan linjalla.

Budjetointia harrastavat kertovat budjetoinnin ja menojen seurannan olevan stressitöntä, joskin se vie hiukan aikaa. Mutta mitä jos rahankäyttö on hyvällä tolalla, eikä koe että minkään osa-alueen kulutukseen tarvitsisi puuttua, niin miksi ylipäänsä budjetoida?

Budjetointi on kuin kaloreiden kyttääminen. Turhaa, jos ei ole ongelmaa. Mutta erittäin suositeltavaa, jos haluaa saada muutosta ja tuloksia.

En tietenkään väitä, että budjetointia harrastavat ihmiset eivät osaisi hallita omaa talouttaan. Silti yllättävän monella budjetoinnin puolestapuhujilla on kuitenkin ollut jossain elämänsä vaiheessa vaikeuksia rahankäytön hallinnassa. Halu muuttaa talouden suunta paremmaksi, on herättänyt tarpeen budjetoinnille. Ja vasta budjetoimalla, on saatu aikaan tuloksia.

Budjetointia tärkeämpää on tunnistaa ongelman juurisyyt

Otetaan vielä toinen vertaus painonhallintaan. Ajatellaan, että olet noudattanut jotain ruokavaliota, tarkkaillut syömisiäsi ja liikkumistasi ja saanut näin painosi putoamaan. Koska olet päässyt tavoitepainoosi, heität ruokavalion roskikseen ja palaat vaivihkaa kohti entistä elämäntyyliäsi. Kuluu kuukausia, ehkä vuosi, niin huomaat olevasi taas pisteessä, jossa painosi on taas noussut liian korkeaksi. Mikäli et aidosti sisäistänyt uutta terveempää elämäntyyliä, ei voida puhua painonhallinnan olevan kunnossa.

Samoin on budjetoinnin kanssa. Kun rahan käyttö on hallinnassa, saa pankkitilin näyttämään plusmerkkiä myös päivänä ennen palkan kilahtamista tilille, ihan ilman budjetointiakin.

Rahankäyttö balanssiin ilman tiukkojen raamien asettamista

Kaloreiden kyttäämiskulttuurista on vihdoin päästy lempeämpään suuntaan, eli siihen että osattaisiin ihan automaattisesti syödä hyvin ja terveellisesti, eikä tarvittaisi tiukkoja ruokavalioita. Ehkä näin on jossain vaiheessa myös fiksun rahankäytön kanssa. Että ihan ilman jatkuvaa budjetointiakin ja tarkkoja raameja, rahankäyttö on balanssissa eikä päädytä velkaantumaan uudelleen.

Tiedän ettei suurin osa budjetointia harrastavista tee budjetointia tiukkapipoisesti ja se on enemmänkin muodostunut tavaksi kuin välttämättömäksi keinoksi hallita rahankäyttöä. Silti mietin välillä, että onko se kuitenkaan niin tarpeellista. Mitä jos siitä koittaisi luopua, mitä sitten kävisi? Jos ei kävisi mitään, niin eikö se silloin tarkoittaisi sitä, että rahankäyttö on balanssissa tulojen kanssa? Jos taas homma lähtisi lapasesta, niin onko asian korjaamiseksi muuta mahdollisuutta kuin budjetointi? Voisiko fiksua rahankäyttöä oppia ihan ilman itselle määriteltyjä kulutusraameja?

Hallitse rahojasi tuntemalla numerosi

Kun opit ja muistat paljonko rahaa sinulta noin suurin piirtein kuluu mihinkin asiaan, rahan hallitseminen  on automaattista. Näin muistat esimerkiksi, että ennen jouluaattoa on hyvä, jos tilillä on hiukan enemmän rahaa, jotta saat ostettua läheillesi joululahjoja ja kinkun pöytään. Onnistuakseen ei ole siis välttämätöntä erikseen pitää mitään ”laskutiliä/joulutilä”, jotta kuukaudesta selviää. Homma tulee niin sanotusti selkärangasta, vähän kuin painonhallintakin.

Olipa sitten kyse laihduttamisesta tai velkaantumisen hillitsemisestä, itsekuria tarvitaan jotta hommassa onnistutaan. Budjetoinnille pitää varata aikaa ja ennen kaikkea osata analysoida omaa rahankulutustaan ja ajattelumallejaan. Uusia malleja ja toimintatapoja on kehitettävä, jotta homma ei luiskahda enää entiseen. Jos rahankäyttösi on holtitonta on tärkeää selvittää syy, miksi näin on. Parhaiten saat sen selville tietenkin seuraamalla taloutesi lukuja, eli tuloja ja menoja.

Jos rahankäyttö meinaa helposti lipsahtaa holtittomaksi, tai koet, että et osaa hallita rahankäyttöäsi, tee budjetti ja pysy siinä. Asiat eivät ratkea pakoilemalla tai välttämällä niitä. Pidä kuitenkin tavoitteesi korkeammalla ja tähtää taloudenhallintaan ilman jatkuvaa laskemista ja "kyttäämistä".

Mitä ajatuksia budjetointi sinussa herättää? Entä harrastatko sinä budjetointia?

• Etta

PS. Muista ottaa Rahamedian Instagram seurantaan! Siellä on paljon hyvää asiaa sijoittamiseen ja vaurastumiseen liittyen, sekä loistavia live-haastatteluja kokeneiltä sijoittajilta. 🙂