Blogin puolella on ollut hiljaista syksyn ajan. Elämässä on tapahtunut, ja tapahtuu edelleen paljon. Heinäkuussa aloitin elämäni ensimmäistä kertaa työt kuukausipalkkalaisena, myimme kotimme, aloitimme rakennusprojektin ja saimme tietää perheemme kasvavan ensi keväänä. Ja ainiin — tulihan tässä mentyä naimisiinkin! ;)

Nyt oli kuitenkin jo istua läppärin ääreen ja palata kirjoittamisen pariin. Ja mikäs sen parempi teema näin loppuvuodesta kuin nettovarallisuuden kasvu ja tavoitteet. Loppuvuosi on hyvää aikaa istahtaa alas ja tarkastella omaa taloudellista tilannetta sekä tavoitteita.

Paljon tienaan ja mihin käytän rahani?

Lokakuussa kerroin Rahamedian Instagram -tilillä, mitkä ovat tuloni ja menoni. En ollut aikaisemmin avannut näitä lukuja edes blogissani. Lukujen kertominen tuntui nyt helpommalta, koska saan säännöllistä palkkaa. Aikaisemmin budjettini on vaihdellut niin paljon kuukausittain, että se ei olisi ollut kovin samaistuttava.

Minulla on tällä hetkellä 3200 euron bruttopalkka, josta minulle jää käteen noin 1960 euroa. Veroprosenttini on suuri, koska maksan palkkatuloistani myös sijoitusasuntojen pääomaverot. Lisäksi ansaitsen jonkin verran tuloja toiminimellä, jonka veroja maksan tavallaan palkkani kautta, koska en ole maksanut ennakkoveroja. Lisäksi palkastani verotetaan lounas- ja puhelinetu.

Talouteeni kuuluu minun lisäksi aviomies ja kaksi koiraa. Jaamme mieheni kanssa kulut puoliksi, joten budjettini luvut ovat minun osuuksia menoistani.

Budjettini:

• Kiinteät menot (sähkö, vesi, vakuutukset, auton lyhennys jne.) - 430€
• Lainanlyhennys - 350€
• Ruoka - 250€
• Sijoitukset - 220€
• Säästöön - 250€ (kun 5000€ puskuri on saavutettu, tämä summa menee sijoituksiin)
• Tuhlaukseen - 300€
• Hyväntekeväisyys - 25€
• Suoratoistopalvelut (Spotify, Viaplay) - 30€
• Bensa - 100€

Budjetistani voi nähdä, että siinä olisi kiristämisen varaa. Voisin halutessani hyvinkin sijoittaa ja säästää enemmän. Luonteelleni ei kuitenkaan sovi pihistely ja jatkuva eurojen laskeminen.

Kun julkaisin budjettini Rahamedian Instagram -kavanalla, oli mukava saada ihmisten myönteisiä viestejä, kuinka heistä oli ihana nähdä, että tuhlaukseen on varattu ihan oma rahansa. Tuntuu, että ihmisillä on usein käsitys, että sijoittaminen poissulkee elämästä nauttimisen ja rahan kuluttamisen. Näin se ei kuitenkaan ole.

Minä kulutan tuhlausrahani kuukausittain ilman ongelmaa. Käyn hierojalla, kosmetologilla, ostan vaatteita (melko vähän tosin nykyään) ja käyn ulkona syömässä ystävien kanssa tai esimerkiksi tapaamisissa Helsingissä. Saan helposti kulutettua tuon 300 euroa kuukaudessa. Tälläkin viikolla meillä on muutto edessä, ja pelkästään muuttolaatikoihin sekä pakettiauton vuokraukseen menee minulta vajaat 100 euroa. Maksan tuollaiset kulut usein tuhlausbudjetista, enkä säästöistäni.

Tavoitteena miljoonan euron varallisus

Miten ihmeessä alle 2000 euron nettotuloilla ja näinkin rennolla rahankäytöllä voi saavuttaa miljoonan euron varallisuuden? Tässä hieman lukuja, jotka toivon mukaan inspiroivat sinuakin aloittamaan sijoittamisen tai jatkamaan jo alkaneella polulla, vaikka se tuntuisi hetkittäin hitaalta.

Sijoittamalla kuukausittain 450 euroa seuraavan 30 vuoden ajan (8 % vuosituotolla), saavutan reilu 725 000 euron säästöt. Lähtötilanne on laskettu 5000 euron sijoituksella. Ajattelen jo sijoittavani tuon 450 euroa, vaikka todellisuudessa vielä jonkin aikaa sijoitan vain tuon 200 euroa ja 250 euroa menee säästöön. Puskurin tullessa täyteen, siirtyy tuo 250 euron säästösumma myös sijoituksiin.

Näillä yllä mainituilla luvuilla ei vielä päästäkään ihan miljoonaan. Sen lisäksi lyhennän asuntolainaani seuraavat 25 vuotta, jonka jälkeen minulla on velaton asunto nykyarvoltaan 150 000 euroa. Tämän lisäksi omistan kaksi sijoitusasuntoa, joiden arvot tämän hetken markkinoilla ovat yhteensä 140 000 euroa. Yhteensä näiden tämän päivän arvo olisi 290 000 euroa. Kun noihin sijoituksiin lisätään vielä osake- ja rahastosijoitukseni 725 000 euroa, on summa kasvanut yli miljoonaan (1 015 000€).

Tuota laskelmaa kun katson, tiedän yltäväni summaan helposti. Toki elämä voi yllättää, mutta koska niitä yllätyksiä ei tiedä etukäteen, ei niiden riskiä voi myöskään aina laskea. Tykkään myös ennemmin optimismista, kuin pessimismistä. ;)

Lisäksi tavoitteena on ostaa vuosien saatossa lisää sijoitusasuntoja, joten varallisuuteni tulee kasvamaan yli tuonkin arvion. Luotan siis saavuttavani miljoonan euron varallisuuden reippaasti ennen kuin 30 vuotta on kulunut.

Mitä sitten kun saavutan tavoitteeni?

Mitä sitten kun saavutan sen? Jaa-a. Olen varmasti sitä ennen saavuttanut jo taloudellisen vapauden, taloudellisen mielenrauhan sekä taloudellisesti huolettoman elämän. Uskon kuitenkin, että hyvissä käsissä rahalla voi tehdä paljon hyvää. Itse haluaisin muun muassa tehdä vapaaehtoistyötä, jonka mahdollistaisi juurikin sijoittamisesta saatavat "passiiviset" tulot. Niin kauan kun on tehtävä töitä elääkseen, on aika hyvin rajallista ja mahdollisuudet tehdä itselle mieluisia asioita rajalliset.

Vaikka rahan tai omaisuuden haaliminen eivät ole elämän tärkeimpiä tavoitteita, on näitä lukuja hauska pyöritellä, ja motivoida itseäni sijoittamaan osan tuloistani. Kyllähän sijoitettavalle rahalle olisi välillä muutakin käyttöä, kuten uudet huonekalut, uudet hienot vaatteet, isompi auto... Mutta olen tullut siihen tulokseen, että kallista autoa enemmän, minua lämmittää sijoitusten tuoma taloudellinen turva. Ehkäpä sitten lähempänä eläkeikää ostan itselleni sen unelmieni maasturin. ;)

Ja vaikka tavoitteesi ei olisi miljoona euroa tai et sellaista sumaa ehdi enää saavuttaamaan, ei se tarkoita, etteikö sijoittamista kannattaisi aloittaa. Vaikka pääsisit sataan tuhanteen, on sen tavoittelu mielestäni fiksumpaa, kuin tuhlata nyt kaikki rahat, ja sitten eläkkeelllä harmitella, kun ei ole varaa tehdä asioita, joihin olisi vihdoin aikaa.

P.s. muista ottaa Rahamedian Instagram -tili seurantaan saadaksesi inspiraatiota omalle vaurastumisen polulle :)

P.s.s. mikäli haluat aloittaa sijoittamisen nyt heti, siihen löydät tarvittavat ohjeet aikaisemmasta kirjoituksestani.

Nautinnollisia vaurastumisen hetkiä!

• Johanna