Rahamedia

View Original

1. askel: Jalat maan pinnalle: Onko sinulla realistinen käsitys rahan käytöstä?

Tämä blogi on 100 askelta vauraaksi - muokkaa omaa ajatusmalliasi rahasta. Haastattelen blogiin 100 suomalaista, jotka tietävät vaurastumisesta ja siihen liittyvistä ajatusmalleista sekä etenkin niiden muuttamisesta.

Kirjoittaja Hanna Laukkanen on raha-asioista kiinnostunut digieräopas. Hanna aloitti rahapolkunsa 7-vuotiaana säästämällä Roope Ankan muotoiseen säästöpossuun viisi markkaa kuukaudessa. Nykyisin hän sijoittaa eri rahastoihin ja pohtii sijoitusasunnon ostamista. Vapaa-ajallaan Hanna liikkuu metsissä, järvellä ja muualla luonnon helmassa, ja hänen lempihetkensä vuodessa on toukokuun kauniit illat.


Minulle realistinen rahankäyttö on tullut tutuksi vasta 26-vuotiaana, kun olin menossa ulkomaille työharjoitteluun. Ymmärsin, kuinka paljon ylimääräistä rahaa on varattava vieraassa maassa olemiseen, korkeaan vuokraan (900 euroa/kk) ja ruokakuluihin.

Aluksi minua pelotti, koska en ollut varautunut siihen, jos jotakin yllättävää sattuu, esimerkiksi joudun vaihtamaan asuntoa. Turvauduin liikaa ajatteluun: Jostain rahaa tulee minulle. Ja se on vaarallinen ajatusmalli, koska tili voi mennä tyhjäksi esimerkiksi palkan siirtymisen vuoksi.

Siksi opinkin: Jotta voi elää stressitöntä arkea, pitää olla varmuus varojen riittämisestä myös yllätysten keskellä.

Mitä on realistinen rahan käyttö?

Realistinen rahan käyttö on sitä, että ei kuvittele liian positiivisesti eikä liian negatiivisesti omasta taloudestaan.

Pia-Liisa Hellman on varatuomari ja on toiminut yli 25 vuotta pankkialalla. Hän on valvonut pankkien toimintaa, perinyt maksamatta jääneitä saamisia, myöntänyt luottoja ja auttanut ihmisiä vaurastumaan sijoittamisella. Siksi hän osaa kokemuksen tuomalla varmuudella kertoa realistisesta rahan käytöstä.

- Omat menot pitää mitoittaa omiin tuloihin. Sen lisäksi pitää olla säästövaraa, hän sanoo.

Hän kannustaa siihen, että jokainen harkitsee ostostaan ja miettii, onko tuotteelle tai palvelulle tarvetta juuri nyt. Voisiko ostoksen siirtää vaikka kolmen kuukauden päähän?

Tiedän, realismi on hankalaa

Oletko tottunut koko elämäsi käyttämään rahaa epärealistisesti? Et ole uskaltanut paljastaa totuutta rahasi käytöstä?

Minä tiedän, että alkuvaiheessa realistinen rahankäyttö on hankalaa. Se johtuu siitä, että aivot ovat tottuneet siihen, että ajattelet utopistisesti rahasta ja kuvittelet, että rahaa vain on tilillä, vaikka oikeasti palkka meni jo.

Ensimmäinen askel on myöntää, että ”hei, en ole ollut kovinkaan hyvä rahankäyttäjä”.

Minä myönsin sen muutama vuosi sitten, kun en pystynyt ostamaan lounasta ravintolasta tilin piipatessa tyhjää. Tunne, joka siitä seurasi oli pettymys itseäni kohtaan. Silloin päätin, että tämä tilin tyhjentäminen päättyy nyt.

Sen askeleen jälkeen alkaa muutostyö ja se, jos mikä on aivan hirveää. Mutta se syy, miksi muutos kannattaa tehdä on tämä: Kun kymmenen vuoden päästä tästä hetkestä katsot tiliäsi, huomaat, että siellä on paljon rahaa. Sinun ei tarvitse miettiä, ostatko kalaa vai alennuslihaa kaupasta. Sinun ei enää koskaan tarvitse irtisanoa vakuutustasi rahapulan takia. Sinun ei koskaan enää tarvitse stressata, pystytkö maksamaan polttoaineesi. Sinulla on varaa.


Miten päästä rahastressittömään arkeen?

Joka viikko Pia-Liisa Hellmanilla on kaksi riviä lottoa vetämässä, vitsinä tosin. Jos valtava lottovoitto joskus napsahtaisin Pia-Liisan tilille, hän tietää, ettei elämä muuttuisi. Suuri määrä rahaa yhdellä kerralla ei tuo onnellisuutta. Onnellisuus rakentuu pienistä asioita.

Stressitön arki rakentuu Pia-Liisalle säännöllisen säästämisen ja sijoittamisen kautta. Puskuritilin kerryttäminen on hyvä aloittaa tänään. Kun puskuria kertyy esimerkiksi tuhat euroa, silloin mikään tavallinen lasku ei pääse yllättämään.

- Kun on puskuritilillä rahaa, ei haittaa, vaikka palkkatulo siirtyy 15. päivältä kuun viimeiselle päivälle, Hellman sanoo.

Hän kannustaa siihen, että myös puskuritilin kerryttämisen tulisi olla stressitöntä. Se tapahtuu niin, että lasketaan kuinka paljon rahaa menee pakollisiin kuluihin eli asumiseen, ruokaan ja pakolliseen liikkumiseen autolla tai julkisilla. Jos niiden kulujen jälkeen jää esimerkiksi 50 euroa tai 100 euroa yli, sen voi laittaa puskuriin stressittömästi ilman huolta siitä, että auton kulut jäävät maksamatta.

-Nuoremmilla säästösumma on aluksi pieni. Sitten kun on töissä ja tulotaso nousee, säästöön kannattaa laittaa isompi osuus kuin aiemmin, Hellman sanoo.

Rakas, keskustellaanko realistisesti rahankäytöstä?

Raha aiheuttaa suomalaisissa perheissä paljon riitoja. Etenkin jos toinen osapuoli tuhlailee ja toinen on tarkka rahasta, ärsyyntyminen on melko varmaa. Siinä epärealistinen ja realistinen rahankäyttö ovat törmäyskurssilla.

Minä myönnän olleeni epärealistinen rahankäyttäjä ja se on aiheuttanut päänvaivaa. Opintojeni aikana Kela muisti minua opintotuen takaisinperinnällä (olin tehnyt Kelan mielestä liikaa töitä ja ansainnut liikaa palkkaa). Mietin monta kertaa, miten maksan Kelalle takaisin. Lopulta ratkaisu löytyi, mutta ei helposti. Silloin jouduin toteamaan, että yllätyksille on löydyttävä tilaa tililtä.

Pia-Liisa Hellman sanoo, että ensin pitää olla itse sinut rahankäytön kanssa. Opetella itse, miten suhtautuu rahaan ja olla rehellinen itselleen. Sen jälkeen vuorossa on rehellinen keskustelu perheen kanssa rahan käytöstä.

Puolison ja perheen kanssa kannattaa käydä läpi nämä asiat:

+ Kuinka paljon on tuloja ja menoja?

+ Maksetaanko kaikki puoliksi?

+ Miten asuminen maksetaan?

+ Kumpi huolehtii laskuista?

Myös lasten kanssa kannattaa jutella realistisesta rahankäytöstä. Avuksi kannattaa ottaa kolikot ja setelit, koska se on lapselle helpompi tapa oppia realistista rahankäyttöä kuin jos lapsi käyttää vain pankkikorttia. Hellman sanoo, että teini-ikäisillä saattaa olla melko epärealistia ajatuksia kesätöiden palkasta. Siksi on hyvä jutella vanhempien ja lasten kesken, mitä työstä maksetaan ja miten palkka kannattaa jakaa säästötilille ja kuluttamiseen.

Pia-Liisa Hellmanin kirjavinkki

Mika Hyttinen: Vaurastu kuin Warren Buffett (Talentum 2014)

- Kirjassa ei ole pelkkiä talouslukuja. 1-2 bisnesaluetta analysoidaan tarkemmin ja kerrotaan bisneksen ymmärtämisestä, Pia-Liisa vinkkaa.


10 vinkkiä realistiseen rahan käyttöön

  • Myönnä itsellesi rehellisesti, että tähän asti rahan käyttö on ollut epärealistista.

  • Ota käyttöösi laskin, kynä ja paperi tai jos tykkäät, excel-taulukko. Näiden avulla vältyt musta tuntuu -kuvitelmilta menoista ja tuloista.

  • Katso verkkopankista tilisi todelliset menot ja ole itsellesi rehellinen kaikista menoista.

  • Jos olet ollut riippuvainen pikavipeistä ja perheesi antamasta avustuksesta, maksa pikavipit pois ja keskustele perheesi kanssa avustuksesta rehellisesti. Kysy itseltäsi, miten kauan perheen antavaa avustusta haluat jatkaa vai hankitko mieluummin omia tuloja tai töitä.

  • Listaa kulut, jotka varmasti toistuvat joka kuukausi. Näitä ovat esimerkiksi asumiskulut, sähkö- ja vesilaskut, ruokamenot ja polttoainekulut.

  • Näiden kulujen päälle varaa joka kuukausi rahaa yllättäviin kuluihin ja puskuritilille 50-200 euroa tuloistasi riippuen. Näitä käytetään vasta, kun jotakin odottamatonta sattuu, esimerkiksi auto hajoaa tai palkka ei tule.

  • Tutustu rahankäyttöösi joka kuukausi esimerkiksi mobiilisovelluksen avulla.

  • Avaa keskustelu realistisesta rahankäytöstä kumpppanisi ja perheesi kanssa. Kysy, miten menoja kannattaisi jakaa.

  • Kun haluat ostaa jotakin, mieti, onko sinulla oikeasti varaa ostaa. Jos ei ole varaa, siirrä hankintaa vaikka kaksi kuukautta eteenpäin.

  • Onnittele itseäsi siitä, että olet realistinen rahankäyttäjä, koska se on hyvä tie itsenäisempään elämään.


Rahaonnellisuutta sinulle toivoo, Hanna